Kansanedustaja kysyy, Into vastaa – onko etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan määrärahoja leikattu?
Kansanedustaja Marko Kilpi (kok.) jätti 8. helmikuuta ministeri Bergqvistin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen. Kilpi kysyy: Onko hallitus leikannut etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksesta, onko kyse määräaikaisen rahoituksen päättymisestä vai onko kyse rahoituksen lisäyksestä ja millä tavalla rahoitustilanne vertautuu normaaliin rahoitustasoon ennen korona-aikaa ja ennen edellisen hallituksen määräaikaisia lisäyksiä? Me Intossa autamme mielellämme hahmottamaan monimutkaisen rahoituksen kokonaisrakennetta. Alla vastauksia, olkaa hyvä.
Lyhyestä virsi kaunis: kyllä on leikattu
Hallitus on tosiasiallisesti leikannut sekä etsivän nuorisotyön että nuorten työpajatoiminnan rahoituksesta. Edellisvuoden avustustasoon verrattuna etsivästä nuorisotyöstä ja nuorten työpajatoiminnasta leikattiin yhteensä 4,6 miljoonaa euroa. Työmuotojen rahoitustilanne vuodelle 2024 on huonoin sitten vuoden 2014.
Tämän hahmottaminen vaatii kuitenkin järjestelmän syvempää tuntemusta. Kirjallisesta kysymyksestä käykin hyvin ilmi, ettei talousarviossa kaavaillun rahoituksen suhteuttaminen aiempien vuosien toteumiin ole ihan helppoa. Avaamme alla, miten työmuotojen rahoitus käytännössä on rakentunut.
Rahoituspohjassa on aiemmin ollut näkymättömiä eriä
Etenkin etsivän nuorisotyön valtionavustuksen rahoituspohja on pitkään ollut tilkkutäkkimäinen. Tämä on johtunut budjettiteknisistä syistä: varoja on kursittu kasaan talousarviossa useammalta budjettimomentilta. Lisäksi useana vuonna ministeriöllä on ollut aiemmilta vuosilta siirtyneitä siirtomäärärahoja.
Nämä eivät näy suoraan kyseisen vuoden budjetissa ja siksi ne osaltaan vääristävät Kilven kirjalliseen kysymykseensä liittämiä lukuja.
Vaikka siirtomäärärahat eivät näy menneiden vuosien talousarvioissa suoraan, ne tulisi ottaa huomioon rahoitustasoa arvioitaessa. Summat ovat olleet ministeriön tiedossa vuosittaisista avustuksista päätettäessä ja vaikuttaneet osaltaan siihen, miten laskelmat ja päätökset rahoitustasosta kulloinkin on tehty.
Tiivistetysti: valtion talousarvioon on vuositasolla varattu tarvittua pienempi summa, koska on tiedetty jaettavaksi tulevan myös muita, ylimääräisiä eriä. Näin ollen alibudjetointi on ollut mahdollista eikä sillä ole ollut vaikutusta kentän rahoitukseen.
Valtion budjetti onkin haastava työkalu tietyn työmuodon rahoitustason vuosivertailuun. Selkeimmän käsityksen molempien työmuotojen vuosittaisesta rahoitustasosta eri vuosina saa tutkimalla aluehallintovirastojen toimintaan myöntämiä avustuksia. Avien myöntämät avustukset kohdentuvat pääasiallisesti nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten palkka- ja henkilöstömenoihin.
Esimerkkinä etsivä nuorisotyö: Vuoden 2023 valtion talousarvion varaus oli työmuodolle 12,1 miljoonaa. Avit myönsivät kuitenkin tuona vuonna etsivään nuorisotyöhön lähemmäs 15,5 miljoonaa, eli ne käyttivät noin 3,4 miljoonaa euroa siirtomäärärahoja kuntien tarpeisiin vastatakseen. Vuonna 2024 valtion talousarvioon on varattu etsivään nuorisotyöhön 13 miljoonaa, kun samalla hyvin tiedetään, ettei siirtomäärärahoja ole tällä kertaa käytettävissä. Avien myöntämän rahoituksen kokonaissumma tulee jäämään aiempaa pienemmäksi, 13 miljoonaan. Rahaa käytetään etsivään nuorisotyöhön siis aiempaa huomattavasti vähemmän ja tiedossa on yli 2,3 miljoonan euron leikkaus.
Nuorten työpajatoiminnan osalta puolestaan vuonna 2023 budjettivaraus oli 16 miljoonaa euroa. Tuona vuonna aluehallintovirastot myönsivät nuorten työpajatoimintaan yhteensä noin 16 350 000 euroa. Vuodelle 2024 nuorten työpajatoimintaan on talousarviossa varattu vain 14 miljoonaa. Leikkaus on siis reilu 2,3 miljoonaa euroa.
Koska nämä avustukset kohdistuvat henkilöstömenoihin, tarkoittaa avustusten leikkaaminen suoraa leikkausta työntekijöiden määrään.
Korona-avustukset eivät olleet merkittävä potti
Korona-avustukset eivät ole merkittävästi vaikuttaneet etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksen tasoon vuosina 2020–2023.
Kunnat saivat hakea erityistä koronarahaa uusien etsivien nuorisotyöntekijöiden (ja oppilaitosnuorisotyöntekijöiden) palkkaamiseen ajalla 11.8.-14.9.2020. (ks. avin tiedote 26.6.2020: ”Etsivän nuorisotyön ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön vahvistamiseen 12 miljoonaa euroa osana koronatilanteen jälkeistä elvytystä”). Tässä rahoituksessa on syytä huomioida, että vain pieni osa avustuksen kokonaissummasta kohdistui etsivään nuorisotyöhön.
Syksyllä 2020 aluehallintovirastot jakoivat kunnille noiden hakemusten perusteella yhteensä 1,5 miljoonaa euroa etsivää nuorisotyötä varten (ks. avin tiedote 13.11.2020: ”Korona-avustuksilla lisää tukea ja kohtaavia aikuisia lasten ja nuorten arkeen”). Tuon rahoituksen turvin palkatut työskentelivät pääsääntöisesti vuoden 2021 ajan. Lisäksi vuonna 2020 etsivän nuorisotyön avustusta saaneiden toimijoiden avustussummaa myös korotettiin ilman erillistä hakua 25 000 eurosta 30 000 euroon per henkilötyövuosi. Tämä tarkoitti yhteensä lähes 2,5 miljoonan euron korotusta aiempaan.
Nuorten työpajat pystyivät hakemaan avustusta koronavirusepidemiasta aiheutuviin nuorten työpajatoiminnan lisäkustannuksiin ja talouden alijäämään maalis-toukokuussa 2020. Aluehallintovirastot myönsivät näitä avustuksia 58:lle nuorten työpajatoimintaa järjestävälle taholle yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa. (ks. avin tiedote 18.6.2020: ”Nuorten työpajoille tukea koronavirustilanteeseen”)
Vuosina 2022–2023 etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan rahoituksessa ei jaettu koronaan liittyviä uusia avustuksia.
Inflaatio pätee myös avustuksiin
Kuten alussa totesimme, hallitus on siis tosiasiassa leikkaamassa molempien työmuotojen avustuksia. Jaettu rahoitus on pitkään ollut noin 15–16 miljoonaa euroa ja nyt se putoaa 13–14 miljoonaan euroon.
Miksi tämä on kestämätön yhtälö?
Koska huonosti voivat nuoret voivat Suomessa huonommin kuin koskaan. Nuorten hyvinvointi on polarisoitunut ja haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret kärsivät yhä pandemian pitkäaikaisseurauksista. Kaiken kaikkiaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat aiempaa moninaisempaa ja vahvempaa tukea.
Nämä nuoret ovat etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ydinryhmää. Leikkaamalla rahoituksesta hallitus siis leikkaa suoraan haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten tuesta. Se leikkaa syrjäytymisen ehkäisystä.
Rahan arvo ei myöskään ole sama vuonna 2018 ja vuonna 2024. Inflaatio on vaikuttanut etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan aivan kuten muuhunkin Suomeen. Ostovoimaan perustuvat indeksikorotukset kuuluvat normaaliin talouskäytäntöön. Nyt hallitus poistaa nämä normaalit korotukset etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksesta.
Käytännössä ostovoiman osalta tämä tarkoittaa paluuta vuoden 2014 rahoitustasoon. Tuolloin etsivään nuorisotyöhön valtionavustuksia myönnettiin 12,6, työpajatoimintaan 13 miljoonaa euroa.
Mitä rahoituksen tippuminen sitten saa aikaan? Muistaen, että vuonna 2024 nuorten tilanteet (yksinäisyyden, ahdistuksen, osattomuuden ja kotioloihin jumiutumisen huomattava lisääntyminen), etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen tekemän sosiaalisesti vahvistavan työn tarve ja sen keskimääräinen intensiteetti ovat paljon suuremmat kuin vuonna 2014.
Se merkitsee:
- vähemmän etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisia etenkin pienillä paikkakunnilla. Osassa kunnista nämä ainoat nuorten matalan kynnyksen palvelut lakkaavat kokonaan.
- Se tarkoittaa osaamiskatoa molemmista työmuodoista palkkatason leikkautuessa, työpaikkojen vähetessä ja kiireen lisääntyessä.
- Se tarkoittaa etsivässä nuorisotyössä lyhyempiä ja harvempia kohtaamisia nuoren kanssa, mikä heikentää luottamuksen, uskalluksen ja toivon rakentamista sekä kestävien ohjausratkaisujen tekemistä.
- Se tarkoittaa laadukkaan valmennuksen vaarantumista työpajoilla. Materiaali- ja laitteistohankintoihin ei ole enää varaa. Tämä taas tarkoittaa vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja erilaisten oppimispolkujen heikkenemistä Suomessa.
Tämä kaikki tapahtuu samalla, kun hallitusohjelmassa luvataan panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan.
Mistä saa lisätietoa?
Aluehallintovirastot jakavat sekä etsivän nuorisotyön että työpajatoiminnan avustukset avustushakujen perusteella. Avit myös tilastoivat avustuksensa tarkoin. Hyvä julkinen lähde rahoitustoteumien tarkasteluun löytyy aluehallintoviraston omilta verkkosivuilta.
https://aviavustukset.fi/visualisointi/
Etsivään nuorisotyöhön myönnetyt avustukset (euroa)
- 2024: 13 000 000 (talousarvio)
- 2023: 15 440 809
- 2022: 15 727 252
- 2021: 15 277 362
- 2020: 16 405 432 (sis. 4 M€ korona-avustusta)
- 2019: 13 133 440
- 2018: 12 770 607
Nuorten työpajatoimintaan myönnetyt avustukset (euroa)
- 2024: 14 000 000 (talousarvio)
- 2023: 16 349 979
- 2022: 16 502 687
- 2021: 16 628 959
- 2020: 17 366 023 (sis. 1,2 M€ korona-avustusta)
- 2019: 14 352 000
- 2018: 13 694 083
