Budjetti ja rahoitus

Into vaikuttaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionrahoitukseen mm. valtion talousarvioon, budjettiriiheen ja kehysriiheen liittyvän vaikuttamistyön avulla. Into pyrkii vahvistamaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytyksiä.

Budjettiriihi

Koronaepidemia on kasvattanut työttömyyttä ja lisännyt nuorten pahoinvointia. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä koulutus- ja työelämävalmiuksia vahvistaville palveluille on entistä suurempi tarve.

Inton avaimet osallisuuden ja työllisyyden edistämiseen

1. Etsivän nuorisotyön rahoitusta nostettava ja kohdennettuja avustuksia jatkettava!

  • Perusrahoitus nostettava pysyvästi vähintään 2019 tasoon eli 13,35 milj. €
  • Korona-avustuksella palkattujen 50 etsivän nuorisotyöntekijän jatkuminen varmistettava
  • Avustuksen oltava väh. 30 000 / htv – tarvetta nostaa

2. Työpajojen toimintaedellytyksiä ja palveluita vahvistettava!

  • Työpajatoiminnan turvaamiseksi on tehtävä monialainen selvitys
  • Työpajojen avustussummaa pitää nostaa suhteessa avustettavien työpajojen määrän kasvuun
  • Työpajojen starttivalmennuksen laajentamiseen tarvitaan 2 milj. €

3. Työllisyyttä edistettävä tarvelähtöisillä palveluilla ja välityömarkkinoita hyödyntämällä!

  • Työnhakijoiden työ- ja toimintakyvyn arviointeja lisättävä
  • TE-palvelujen työntekijöiden ohjauksellista työotetta vahvistettava
  • Välityömarkkinoita hyödynnettävä laajemmin työllisyyden edistämisessä

 

Kehysriihi

Koronaepidemian myötä työttömyys on kasvanut rajusti ja pitkäaikaistyöttömyys yleistynyt. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä, joilla jo ennestään on ollut haasteita.

Inton terveiset kehysriiheen

1. Etsivän nuorisotyön rahoitusta nostettava ja kohdennetuille avustuksille jatkoa.

  • Etsivän nuorisotyön perusrahoitus nostettava pysyvästi vähintään vuoden 2019 tasoon eli yhteensä 13,35 miljoonaan euroon.
  • Kouluissa tehtävän nuorisotyön ja etsivän nuorisotyön kehittämistä ja tukemista tulee jatkaa myös tulevina vuosina kohdennetuilla avustuksilla.

2. Työpajojen toimintaedellytyksiä ja palveluita vahvistettava muuttuneessa tilanteessa.

  • Työpajatoiminnan edellytysten turvaamiseksi tarvitaan erillinen selvitys ja kehittämisohjelma, joka yhteensovittaa eri hallinnonalojen sääntelyä, toimenpiteitä ja rahoitusta nuorten ja aikuisten palveluissa.
  • Kunnallisten työpajojen toimintaedellytykset on turvattava sote-uudistuksessa.
  • Työpajojen matalimman kynnyksen palvelun, starttivalmennuksen, tarkoituksena on toimintakyvyn ja elämänhallinnan vahvistaminen. Koronan myötä sille on entistä suurempi tarve.

3. Nuorisoalan ja sote-järjestöjen rahoitus turvattava pitkäjänteisellä suunnitelmalla.

  • Etsivän nuorisotyön rahoitus on siirrettävä välittömästi rahapelituotoista kokonaan budjettipohjaiseksi.
  • Sote-järjestöjen rahoitus tulee turvata pitkäjänteisesti.

4. Työllisyyden edistämiseen panostettava tarvelähtöisillä palveluilla ja välityömarkkinoita hyödyntämällä.

  • Työnhakijoiden moniammatillisia ja toiminnallisia työ- ja toimintakyvyn arviointeja tulee lisätä. TE-hallinnon ohjauksellista työotetta ja palveluohjausta tulee vahvistaa.
  • Avoimille työmarkkinoille siirtymisen tehostamiseksi tulee lisätä työhönvalmennusta ja edelleen sijoittaminen tulee mahdollistaa.
  • Valmisteltaessa uutta osatyökykyisten työllistämisen Suomen mallia, on tärkeää, että nykyisten toimivien palveluiden ja välityömarkkinatoimijoiden rahoitus turvataan. Uudessa toimintamallissa pitää hyödyntää nykyisiä välityömarkkinatoimijoita.

Valtion vuoden 2022 talousarvio

Koronaepidemian myötä tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Tuen tarpeessa olevien nuorten määrä on kasvanut ja palvelutarpeet ovat moninaistuneet. Selvitys nostaa esille, että nuorisoalan toimijat kantavat huolta siitä, miten nuoret saadaan jatkossa tavoitettua ja miten palvelut riittävät tulevaisuudessa. Keskeisimpänä tarpeena koronan jälkihoidossa nähdään nuorten sosiaalinen vahvistaminen. Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat tässä keskeisessä roolissa.

Etsivän nuorisotyön rahoitus on nyt siirretty kokonaan pois rahapelituotoista budjettivaroihin, mikä on tarkoituksenmukaista ja toivottu uudistus. Korona on lisännyt etsivän nuorisotyön tarvetta. Etsivän nuorisotyön valtionavustusta saavien organisaatioiden omavastuuosuus ei saa nousta esteeksi palkata työntekijöitä.

Työpajatoiminnan rahoitus on talousarvioesityksessä edellisten vuosien tasoa. On tärkeää, että työpajatoiminnan rahoitus turvataan etenkin haasteellisina aikoina, kun koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen tukea tarvitsevia nuoria on koronaepidemian myötä aiempaa enemmän. Erityistä tarvetta on työpajojen matalan kynnyksen palveluille.

Inton kannat valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen

  • Nuorten tukemiseen tarvitaan pitkäjänteisiä resursseja: kohdennettujen avustusten tarve ei vielä katoa.
  • Etä- ja digipalvelujen edellyttämät laitteet ja osaaminen tulee taata toimijoille. Etäpalvelut tulee huomioida myös kuntouttavan työtoiminnan lainsäädännössä.
  • Nuorisoalan valtionrahoitukseen tarvitaan pidemmän aikavälin kestävä ratkaisu.
  • Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava pysyvästi vähintään vuoden 2019 tasoon.
  • Korona-avustuksella palkatun 50 uuden etsivän nuorisotyöntekijän palkkauksen jatkaminen on varmistettava vuoden 2022 avustuksessa.
  • Etsivän nuorisotyön valtionavustuksen työntekijäkohtaisesta tasosta on tärkeää pitää kiinni: sen tulee olla vähintään 30 000 / htv.
  • Työpajojen avustussummaa tulee nostaa suhteessa valtionapukelpoisten organisaatioiden määrän kasvuun.
  • Sote-lakien yhteydessä hyväksytyn lausuman mukainen työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen selvitys on kiireellinen.
  • Työpajojen tulee saada oppivelvollisten osalta asianmukainen korvaus tuottamistaan palveluista. Myös työpajatoiminnan opinnollistamiseen tarvitaan valtakunnallisia kehittämisresursseja.
  • Työpajojen starttivalmennuksen laajentamiseen tulee kohdentaa valtionavustusta 2 milj. euroa.

Hyödyllisiä linkkejä

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry