Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin

Hallituskausi 2023-2027

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne toimivat yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja vahvistavat voimavaroja ja arjen taitoja. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla, tukemaan muita palveluita ja paikkaamaan palvelupuutteita.

Tulevalla hallituskaudella etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus, resurssit ja rakenteet on turvattava. Lisäksi palveluihin pääsy ja palveluketjut on saatava kuntoon.

Eriarvoistuminen ja uudistukset haastavat

Koronepidemia on lisännyt ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. Pandemian aiheuttamat kielteiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin niihin nuoriin, jotka jo aiemmin ovat olleet vaikeassa tilanteessa.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien, ns. NEET-nuorten määrä, on yhä korkealla: Lähes 10 % 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulussa. Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on jäänyt korkealle. Oppivelvollisuuden laajentaminen on vähentänyt koulutuksen keskeyttämistä, mutta osaa nuorista on tuettava vielä vahvemmin. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista noin 25 % kokee, ettei saa apua silloin, kun sitä tarvitsee.

Käynnissä olevat uudistukset haastavat työpajatoimijoita. Sote-uudistuksen myötä kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä heikentää työpajojen toimintaedellytyksiä ja vähentää matalan kynnyksen työpajapalveluja. Palkkatukiuudistus heikentää puolestaan kolmannen sektorin työpajojen työllistämismahdollisuuksia ja lisää vaikeimmassa asemassa olevien työttömyyttä.

Rinnallakulkijuutta etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla

Rinnallakulkijoina etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia, ovat mukana opiskelijoiden arjessa, tukevat koulupolun nivelvaiheissa, tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä sekä tukevat nuoria ja aikuisia koulutukseen ja työhön.

Jos etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa ei olisi, olisi yhteiskunnassa vähemmän tahoja, jotka

  • tekee yhteiskunnasta inhimillisemmän
  • etsii ja ottaa kopin
  • kulkee rinnalla palveluissa ja viranomaiskohtaamisissa
  • tarjoaa kokonaisvaltaista tukea arjenhallintaan
  • toimii vahvasti verkostoyhteistyössä ja kokoaa verkostoja
  • tarjoaa mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
  • vähentää syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja.

Nuori saa tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn etsivässä nuorisotyössä

  • Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle mahdollisuuden luottamukselliseen aikuiskontaktiin, ja nuori saa etsivältä nuorisotyöntekijältä tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn.
  • Etsivä nuorisotyö tavoittaa vuosittain yli 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta.
  • Vuonna 2021 etsivä nuorisotyö ohjasi 5614 nuorta koulutukseen ja 3414 nuorta työpajoille, työkokeiluun ja palkkatyöhön.
  • Etsivää nuorisotyötä on tarjolla kaikissa Suomen kunnissa.
  • Nuoret antavat etsivälle nuorisotyölle arvion 4,6 asteikolla 1-5.

Työpajatoiminta vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä

  • Työpajatoiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten ja aikuisten hyvinvointia, kasvattaa osaamista sekä valmentaa kohti koulutusta ja työtä.
  • Työpajatoiminta tavoittaa vuosittain yli 22 000 nuorta ja aikuista, joista alle 29-vuotiaita nuoria on lähes 12 000.
  • Työpajatoimintaa on tarjolla noin 90 % kunnista.
  • Työpajojen yleisimmät palvelut ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ, sosiaalinen kuntoutus ja Kelan ammatillinen kuntoutus.
  • Työpajatoimintaan osallistuneista nuorista 3/4 sijoittuu koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun palveluun työpajajakson jälkeen.
  • Valmentautujat antavat työpajatoiminnalle arvion 4,3 asteikolla 1-5. 

Inton ratkaisut tulevalle hallituskaudelle

Rinnallakulkijuus edellyttää rahoitusta, resursseja ja rakenteita

  • Etsivän nuorisotyön ja työpajojen rinnalla kulkevalle tuelle on kasvava tarve.
  • Rakenneuudistukset haastavat toimijoita ja heikentävät niiden toimintaedellytyksiä.
  • Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat vaikuttavia palveluja, joissa kohdataan ja tuetaan heikossa asemassa olevia nuoria ja aikuisia.
  • Tarvitsemme etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle  rahoituksen, resurssit  ja rakenteet, jotta kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

Hallitusohjelmaan tulee kirjata

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusta vahvistetaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja varataan riittävät resurssit etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toteuttamiseen valtakunnallisesti.

Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on korotettava

Etsivän nuorisotyön tarve on jatkuva, ja haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee tukea nopeasti. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on laskenut ja määräaikaisten rahoitusten päätyttyä etsivään nuorisotyöhön on kohdentunut rahoitusleikkaus. Vuosittain varmistuva rahoitus aiheuttaa vaihtuvuutta työntekijöissä. Perusrahoituksen pienentyessä organisaatioiden omavastuuosuudet ovat nousseet ja samalla yleinen kustannustaso on noussut. Etsivän nuorisotyön jatkuvuus on varmistettava.

Tulevalla hallituskaudella

  • Etsivän nuorisotyön perusrahoitusta on korotettava. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
  • Etsivän nuorisotyön organisaatioiden omarahoitusosuutta tulee alentaa.

Työpajatoiminnan rahoituksen tulee vastata muuttuneeseen tilanteeseen

Työpajatoiminnalle on turvattava selkeä rahoitus ja henkilöresurssit kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa toiminnoissa. Työpajat tulee nähdä kuntien ja hyvinvointialueiden kumppaneina. Työpajojen mahdollisuuksia tukea oppivelvollisuusikäisiä ja jatkuvaa oppimista on hyödynnettävä entistä laajemmin.  

Tulevalla hallituskaudella

  • Rakenneuudistukset edellyttävät työpajoilta muutoskykyä ja toiminnan kehittämistä. Työpajatoiminnan perusrahoitusta on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.
  • Uusi työpajapalvelu on toteutettava. Työpajatoiminnan turvaamiseksi on valmistunut työryhmän selvitys ja toimenpidesuositukset, joilla pyritään varmistamaan työpajatoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Suositusten toimeenpano on tulevina vuosina tärkeää.

Palveluketjut kuntoon

Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa olevat nuoret ja aikuiset hyötyisivät monista palveluista, jos niihin vain pääsisi. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita. Nivelvaiheisiin tarvitaan vahvemmin tukea. Mahdollisuus vaihtoehtoisiin oppimisympäristöihin on tarjottava jo ennen ongelmien kasaantumista. Rahoitus kouluissa toteutettavaan nuorisotyöhön on löydyttävä. Opiskeluhuoltoa sekä oppilaan- ja opinto-ohjausta on lisättävä. Työllisyyspalveluiden henkilöresursseja on lisättävä, jotta yksilöllistä tukea riittää eniten tarvitseville. Välityömarkkinat tarjoavat valmennusta ja tukea työllistymiseen. Välityömarkkinoita on vahvistettava.

Tulevalla hallituskaudella

  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut kaikkien saataville
  • Rahoitusta ja ammattilaisia koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön sekä koulujen tuki- ja ohjauspalveluihin
  • Välityömarkkinat vahvemmin mukaan työllisyyden edistämiseen
  • Palvelujärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena

Valmiita materiaaleja vaikuttamistyön tueksi

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry