Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry esittää tulevalle hallituskaudelle neljä tavoitetta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on korotettava, työpajatoiminnan rahoitus on nostettava vastaamaan nykytilaa, uusi työpajapalvelu on säädettävä lakiin ja palvelujärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena. Toiminnanjohtaja Timo Kontion mukaan Inton tavoitteet vastaavat moneen hallitustunnusteluissa esille nousseeseen kohtaan. Lue lisää Timon mietteitä hallitusneuvoitteluista sekä Inton hallitusohjelmatavoitteet alta.

Eduskuntavaalien alla käydyn julkisen keskustelun huomio oli ennen muuta julkisen talouden tasapainoon laittamisessa. Vaikka puolueiden vaaliohjelmissa toki tarjottiin ratkaisuja paljon laajemmalti politiikan eri alueilla, pysyi keskustelu monistakin syistä siinä, mistä pitää leikata ja kuinka paljon. Tämä oli myös vaalit voittaneen Kansallisen kokoomuksen viestin keskiössä.

Kokoomus lähetti tänään muille eduskuntapuolueille hallituksen muodostamista tunnustellen joukon kysymyksiä, joissa toki näkyy edelleen talouspainotus, mutta katse kiinnittyy myös paljon laajemmalle. Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat kysymysaiheina muiden joukossa.

Tästä on syytä olla iloinen. Tämä ennakoi, että hallitusohjelmaan kirjataan näihin liittyen jotain konkreettista.

Aiheina ja yhteiskunnallisina ongelmina nuorten hyvinvoinnin turvaaminen ja syrjäytymisen torjunta eivät ole uusia, mutta julkinen keskustelu etenee tuskastuttavan hitaasti. Ongelma siis jaetaan yhteisesti, mutta ratkaisuihin ei päästä.

Tärkein keino on tietysti ongelmien ehkäiseminen ennalta, mutta aina tähän ei pystytä. Palveluketjut on saatava kuntoon siten, että nuoren asiasta kannetaan kokonaisvastuuta, eivätkä tukipalvelut toimi toisistaan huolimatta tai osaoptimoiden. Tällä vastattaisiin samalla kokoomuksen esittämään huoleen turhasta byrokratiasta aiheutuvista huolista ja kuluista.

Etsivän nuorisotyön tärkein tehtävä ja osaaminen on palvelupolkujen ja niiden aukkokohtien äärellä. Toiminnan rahoituspohja on heikentynyt ja onnistumisen edellytykset vaarantuneet. Etsivä nuorisotyö on tutkitusti erittäin kustannustehokasta sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Sama koskee työpajatoimintaa, jolla pystytään monin tavoin tukemaan työelämän ulkopuolella olevien työllistymisen edellytyksiä. Näitä toimintoja vahvemmin tukemalla luodaan pohjaa myös kokoomuksen nostamalle ehdotukselle saada Suomeen 100000 uutta työllistä.

Toivottavasti puolueet pääsevät pian sopuun hallitusohjelmasta ja pääsemme jatkamaan työtä sellaisen Suomen hyväksi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Ehdotuksiamme hallitusohjelmaneuvotteluihin löydät alta.

Timo Kontio,
toiminnanjohtaja

Tässä ovat Inton neljä ratkaisua tulevalle hallituskaudelle

Pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2023 alussa noin 85 000. 15–29-vuotiaista lähes 10 prosenttia oli työn ja koulutuksen ulkopuolella. Pelkän peruskoulutuksen varaan jääminen tarkoittaa yhteiskunnalle vähintään 370 000 euron taloudellisia menetyksiä. Lisäksi yksilön kannalta riski syrjäytyä kasvaa merkittävästi. Nuorten syrjäytyminen on siis yhteiskunnalle paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti merkittävä menetys. (Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelurakenne, rahavirrat sekä seurannan haasteet. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2022.)

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat vuosittain 43 000 nuorta ja aikuista. Ne vähentävät syrjäytymistä sekä edistävät kouluttautumista ja työllistymistä. Työpajatoiminta tuottaa tutkitusti julkisen talouden kustannussäästöjä. Lisäksi etsivä nuorisotyö on yksikkökustannuksiltaan todennetusti edullinen tapa ehkäistä syrjäytymistä. (Vauhkonen & Hoikkala 2020: Syrjäytymisen lasku.)

Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on korotettava

Koronaepidemia on lisännyt nuorten ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. (Nuorisotutkimusseura: Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana 2020–2022) Ongelmat ovat kasautuneet niille nuorille, joilla jo ennestään on ollut haasteita.

Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on laskenut ja määräaikaisten rahoitusten päätyttyä etsivän nuorisotyön rahoitusta leikataan. Perusrahoituksen pienentyessä organisaatioiden omavastuuosuudet ovat nousseet kymmenillä prosenteilla  ja samalla yleinen kustannustaso on kohonnut. Rahoituksen heikkeneminen vaarantaa ennen pitkää laadukkaan palvelun järjestämisen.

• Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
• Etsivän nuorisotyön organisaatioiden omarahoitusosuutta tulee alentaa.

Työpajatoiminnan rahoitus vastaamaan nykytilaa

Koronapandemia korosti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten palveluiden merkitystä: näitä tulee vahvistaa ja kehittää (XAMK & MDI: Selvitys koronakriisin vaikutuksista nuorisotoimialalle). Samaan aikaan rakenneuudistukset edellyttävät työpajoilta muutoskykyä ja toiminnan kehittämistä. Työpajatoiminnalle on turvattava selkeä rahoitus ja henkilöresurssit. Ne tulee nähdä kuntien ja hyvinvointialueiden kumppaneina. Työpajojen mahdollisuuksia tukea oppivelvollisuusikäisiä ja jatkuvaa oppimista on hyödynnettävä entistä laajemmin.

•  Työpajatoiminnan perusrahoitusta on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.

Tästä syystä hallitusohjelmaan tulee kirjata

“Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusta vahvistetaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja varataan riittävät resurssit etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toteuttamiseen valtakunnallisesti.”

Uusi työpajapalvelu on toteutettava

Sote-uudistuksessa kuntouttava työtoiminta siirtyi hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle eivätkä monet kunnalliset työpajat enää saa tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa. Hyvinvointialueilla on kuitenkin ollut vaikeuksia vastata palvelutarpeisiin ja tästä syystä heikossa työmarkkina-asemassa olevia on pudonnut palveluiden ulkopuolelle. Eriarvoistuminen ja syrjäytymisen riskit ovat kasvamassa. Lainsäädäntöä ja vastuutusta alueellisella sekä hallinnollisella tasolla on selkeytettävä merkittävästi.

OKM:n työryhmän suosittelema uusi työpajapalvelu ratkaisee palvelupuutteita ja vastaa pitkään työttömänä olleiden tai monialaista tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Uusi palvelu tulee toteutettava: Lainsäädäntöuudistusten vaikutukset työpajatoimintaan. Työpajatyöryhmän selvitys (valtioneuvosto.fi)

Palvelujärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena

Mikään taho ei nykyisellään vastaa nuorten syrjäytymistä ehkäisevän palvelurakenteen kokonaisuudesta. Vastuut ovat jakautuneet usealle eri taholle, minkä vuoksi hyviä toimintamalleja ja menetelmiä hyödynnetään ilman koordinointia ja rahoitusta käytetään epätarkoituksenmukaisesti. (Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelurakenne, rahavirrat sekä seurannan haasteet, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2023.)

Jos henkilöllä on lukuisia työllistymistä haittaavia esteitä, ei vain yhteen esteeseen keskittyminen tuota tutkimusten mukaan tuloksia. (OECD:n tutkimusraportti ”Työttömyyden kasvot”). Tästä syystä poikkihallinnollista yhteistyötä tulee vahvistaa myös VANUPOn avulla: sen tavoitteet tulee laatia laaja-alaisesti ja toimenpiteiden tulee koskettaa usean ministeriön tehtäviä.

Haavoittuvimmassa asemassa olevien akuutisti tarvitsemat palveluketjut on laitettava kuntoon:

• Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja on lisättävä ja terapiatakuu on toteutettava.
• Rahoitusta koulunuorisotyöhön sekä koulujen tuki- ja ohjauspalveluihin on löydyttävä.
• Välityömarkkinat on otettava vahvemmin mukaan työllisyyden edistämiseen.

Kategoriat

• Tiedote