Tulokset haulla [acc6.top] ซื้อ Twitter บัญชีผู้ใช้

Työpajatoiminta vahvistaa valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen kautta nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan yksilöllisten tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä.

Työpajatoiminta on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen oman polkunsa. Nuorten työpajatoiminta on suunnattu alle 29-vuotiaille.

Työpajalla voi vahvistaa omaa arjenhallintaansa ja toimintakykyään sekä saada tukea jatkopolun löytämiseen. Työpajalla voi myös kokeilla uutta ammattialaa, kasvattaa ammatillista osaamista ja vahvistaa työelämä- ja työyhteisötaitojaan. Työpaja voi toimia vaihtoehtoisena oppimisympäristönä tutkinnon tai tutkinnonosan suorittamisessa. Työpajan yhteisö tarjoaa osallisuuden kokemuksia sekä vahvistaa valmentautujien sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä.

https://youtu.be/0bXy-xkGZ70

Valmennus työpajalla

Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen ja on aina tavoitteellista. Se on kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Valmennuksella tuetaan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta. Valmennuksen tavoitteet luodaan yhdessä valmentautujan kanssa työpajajakson alussa ja niitä päivitetään valmennuksen aikana.

Työvalmennus työpajalla perustuu tekemällä oppimiseen. Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle käytännönläheisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien avulla. Työpajan työtoimintaympäristöissä voi oppia uutta ja tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin – jos onnistuin täällä, voin onnistua muuallakin!

Yksilövalmennus tarkastelee valmentautujan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, tukee arjenhallintaa sekä auttaa selkiyttämään kunkin valmentautujan omia tulevaisuuden toiveita. Yksilövalmentaja pohtii yhdessä valmentautujan kanssa, mitä ovat hyvän valmennusjakson sisällöt sekä millaisia tavoitteita niihin voidaan hänelle asettaa. Yksilövalmentajan luokse voi mennä kaikissa tilanteissa, joissa valmentautuja tarvitsee keskustelua, neuvoja tai tukea.

Valmennus työpajalla perustuu aina valmentautujan tarpeisiin.

  • Starttivalmennus on arjenhallinnan vahvistamiseen keskittyvää matalimman kynnyksen toimintaa.
  • Lähellä työelämää työvalmennuksella tai työhönvalmennuksella vahvistetaan ammattitaitoa ja työelämävalmiuksia sekä tuetaan työllistymistä.
  • Kuntouttavan valmennuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn sekä työllistymisvalmiuksien vahvistaminen.

Miten työpajalle pääsee?

Työpajalle voi ottaa yhteyttä suoraan tai sinne voi päästä esimerkiksi Ohjaamon, TE-toimiston, sosiaalitoimiston tai oppilaitoksen ohjaamana. Työpajatoimintaa löytyy noin 90 prosentissa Suomen kunnista pääosin kunnan, järjestöjen tai säätiöiden järjestämänä. Valmentautujat ovat työpajalla yleensä toimintaan ohjanneen tahon toimenpiteessä, joista yleisimmät ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatukityö ja sosiaalinen kuntoutus. Tämän lisäksi valmentautuja voi olla työpajajaksolla työpajasopimuksella, joka tehdään valmentautujan ja työpajan välille.

Voit etsiä oman alueesi työpajoja Inton jäsenlistauksesta.

Materiaalia työpajatoiminnasta

Yhteystiedot

Kuka ansaitsee erityisen kunniamaininnan etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan kentältä? Kenen toiminta, teko tai työnjälki jäi sinulle erityisesti mieleen menneestä vuodesta? Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry palkitsee vuosittain #INTO-tapahtumassa Vuoden Sosiaalisen vahvistajan.


Uudella perinteellä Into haluaa nostaa esiin kentän arjen sankareita ja tehdä näkyväksi kollegiaalista arvostusta. Voit siis esittää Vuoden Sosiaaliseksi vahvistajaksi ketä tahansa, joka mielestäsi ansaitsee tulla näkyväksi oman työmuotonsa ammattilaisena.

Kentän toimijat saavat ehdottaa kunniamaininnan saajaa. Inton hallitus valitsee kunniamaininnan saajan ja kyseinen henkilö palkitaan #INTO-tapahtuman iltajuhlassa.


Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen alueelliset verkostot toimivat kaikkien maakuntien alueella. Lisäksi molemmilla työmuodoilla on ruotsinkielisiä verkostoja. Kunkin verkoston toimintaa vetää alueellinen koordinaattori. Aluehallintovirasto valtuuttaa koordinaattorit tehtäviinsä ja rahoittaa koordinaatiotyötä. Jokainen etsivä nuorisotyöntekijä, nuorten työpaja ja valmentaja kuuluu alueensa verkostoon ja pitää tiiviisti yhteyttä alueelliseen koordinaattoriinsa.

Nuorten työpajojen alueellisten verkostojen koordinaation tavoitteena on:

  • vahvistaa työpaja-ammattilaisten osaamista sekä mahdollistaa keskinäinen vertaistuki
  • mahdollistaa alueellista yhteistyötä ja vertaiskehittämistä
  • innostaa ja osallistaa alueen nuorten työpajoja yhteiseen vaikuttamistyöhön ja työpajojen toimintaedellytysten vahvistamiseen
  • vahvistaa nuorten työpajojen laatua ja tukea työmuodon jatkuvaa kehittymistä
  • toimia aktiivisena viestijänä alueen nuorten työpajojen, Inton, opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston välillä valmentautujien äänen vahvistamiseksi sekä ajankohtaisiin ilmiöihin tarttumiseksi.

Into toimii etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan alueverkostojen, koordinaattorien ja aluehallintovirastojen läheisenä yhteistyökumppanina. Tarjoamme materiaaleja ja sisältöjä verkostojen toiminnan tueksi, kokoamme alueellisia tietoja valtakunnallisesti yhteen, ja tuotamme laajaa tilannekuvaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kannalta olennaisista kehityskuluista. Yhdessä huolehdimme siitä, että työmuodot pysyvät ajan hermoilla, kehittyvät vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin, ja työntekijöiden sekä nuorten ääni tulee yhteiskunnassa kuulluksi, jolloin myös nuorten sosiaaliselle vahvistamiselle ja nuorten rinnalla kulkemiselle on parhaat edellytykset.

Työpajojen alueelliset verkostot

  1. Lappi
  2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu
  3. Pohjois-Karjala
  4. Pohjois-Savo
  5. Etelä-Savo
  6. Pohjanmaat
  7. Keski-Suomi
  8. Pirkanmaa
  9. Satakunta
  10. Varsinais-Suomi
  11. Kaakkois-Suomi
  12. Kanta-Häme ja Päijät-Häme
  13. Uusimaa
  14. Pääkaupunkiseutu
  15. ULA – svensk- och tvåspråkiga arbetsverkstäder
Nuorten työpajojen aluekoordinaattorit (Aluehallintovirasto)
Etsivä nuorisotyön alueelliset verkostot

Yhteystiedot

Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laadusta ja vaikutuksista elämäntaitoihin.
Tietoa tuotetaan vuosittain valtakunnallisesti, alueellisesti ja palveluyksiköittäin.
Mittari on maksuton ja sitä ylläpitää Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.

Sovarilla tietoa palveluiden laadusta ja vaikutuksista

Sovari tuottaa tietoa palvelun laadusta eli siitä, kuinka hyvin etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa toteutetaan palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Sillä kerätään tärkeää palautetta nuorilta ja valmentautujilta palveluiden kehittämiseksi.

Sovarilla saadaan tietoa siitä, millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla on nuoriin ja valmentautujiin. Sovari-tulokset kertovat, millaisia valmiuksia he ovat saaneet omaan elämäänsä palvelujakson aikana.

Sosiaalista vahvistumista tarkastellaan viidellä osa-alueella

  1. itsetuntemus
  2. sosiaaliset taidot
  3. arjen hallinta
  4. opiskelu- ja työelämävalmiudet
  5. elämänhallinta ja tavoitteellisuus

Sovari perustuu anonyymiin nettikyselyyn, jossa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiakkaina olevat nuoret ja valmentautujat arvioivat palvelun toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan.

Sovarin hyödyntäminen

On tärkeää saada valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa, mitä on etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sekä millaisia vaikutuksia niillä on nuorten ja valmentautujien elämänpolkuihin.

  • Sovari auttaa sanoittamaan, mistä etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa on kysymys ja millaisia vaikutuksia toiminta tuottaa.
  • Sovarin avulla organisaatiot tunnistavat toimintansa vahvuuksia ja kehittämiskohtia.
    Omia Sovari-tuloksia voi verrata valtakunnalliseen tasoon.
  • Vastaamalla Sovariin asiakkaat voivat vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
    Tämä vahvistaa heidän osallisuuttaan.
  • Sovarin avulla voidaan osoittaa päättäjille ja yhteistyökumppaneille palveluiden inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä. Sovari kertoo, miksi näihin palveluihin kannattaa panostaa.
  • Sovari tuottaa tietoa, millaisia kokemuksia ja hyötyä eri asiakasryhmät saavat etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta.

Lähes 8000 nuorta ja valmentautujaa vastasi Sovari 2024 -kyselyihin

Sovari-tulokset tuotetaan vuosittain yli 250 organisaatiolle etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Vuonna 2024 Sovari-kyselyihin vastasi yli 5100 valmentautujaa työpajoilta ja reilu 2800 nuorta etsivästä nuorisotyöstä. Sovari-tiedonkeruu on laajaa valtakunnallisesti.

Työpajojen Sovari 2023 -infograafi kokoaa muutamia keskeisiä lukuja Sovari-tuloksista.

Sovari-kyselyillä kerätään tietoa kalenterivuosittain. Välituloksia on saatavilla vuoden mittaan kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Laajemmat valtakunnalliset vertailutiedot sisältävät vuosiraportit jaetaan aina seuraavan vuoden alussa. Tulokset tuotetaan organisaatiokohtaisesti ja työpajayksiköittäin sekä alueellisesti. Into laatii myös raportit Sovarin valtakunnallisista tuloksista vuosittain.

Organisaatiokohtaiset ja alueelliset Sovari 2024 -vuosiraportit jaetaan työpajoille ja etsivän nuorisotyön toimijoille helmikuun ja maaliskuun 2025 aikana. Valtakunnalliset Sovari 2024 -raportit julkaistaan uudessa muodossa keväällä 2025.

Työpajatoiminnan Sovari 2023 -infograafi
Sovari 2023 -tulokset työpajatoiminnasta
Sovari 2022 -tulokset etsivästä nuorisotyöstä

Tervetuloa mukaan Sovarin käyttäjäksi!

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa. Sovarin käyttäminen on maksutonta.

Ilmoittautuminen Sovarin käyttäjäksi

Palveluiden käyttäjärekisterin tietosuojaseloste.

Lisätietoa Sovarista

Täältä saat lisää tietoa etsivän nuorisotyön Sovarista

Into tukee työpajoja ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja muiden olennaisten toimijoiden kontaktoinnissa ja yhteistyön käynnistämisessä, tuottaa opinnollistamiseen ja oppilaitosyhteistyöhön liittyviä koulutuksia sekä järjestää Synergiaseminaaarin syksyisin.

Työpajatoiminnan opinnollistamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää:

  • työpajan oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisen
  • osaamistodistusvalmiuden hankkimisen
  • näyttöjen toteuttamisen pajaympäristössä

Opinnollistaminen edellyttää työpajan ja koulutuksen järjestäjän tiivistä yhtestyötä. Koulutuksen järjestäjät hyötyvät kumppanuudesta mm. seuraavilla tavoilla:        

  • vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä tarvitaan, koska oppivelvollisuusuudistus on tuonut esiin vahvaa tukea tarvitsevien kasvaneen määrän oppilaitoksissa
  • työpajat tarjoavat vahvaa pedagogista osaamista ja resursseja ohjaukseen liittyen
  • hallitusohjelman kirjaus oppivelvollisuuden suorittamisesta työpajatoiminnassa korostaa yhteistyön merkitystä entisestään
  • vaihtoehtoiset oppimisympäristöt helpottavat kuntien ohjaus- ja valvontavastuuta
  • Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) sisältöjä toteutetaan työpajoilla laajalti
  • työpajoilla on aito pyrkimys pitkäaikaiseen kumppanuuteen

Hyödyllisiä linkkejä

Yhteystiedot

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne toimivat yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja vahvistavat voimavaroja ja arjen taitoja. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla, tukemaan muita palveluita ja paikkaamaan palvelupuutteita.

Tulevalla hallituskaudella etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus, resurssit ja rakenteet on turvattava. Lisäksi palveluihin pääsy ja palveluketjut on saatava kuntoon.

Inton hallitusohjelmatavoitteet (pdf)

Eriarvoistuminen ja uudistukset haastavat

Koronepidemia on lisännyt ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. Pandemian aiheuttamat kielteiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin niihin nuoriin, jotka jo aiemmin ovat olleet vaikeassa tilanteessa.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien, ns. NEET-nuorten määrä, on yhä korkealla: Lähes 10 % 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulussa. Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on jäänyt korkealle. Oppivelvollisuuden laajentaminen on vähentänyt koulutuksen keskeyttämistä, mutta osaa nuorista on tuettava vielä vahvemmin. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista noin 25 % kokee, ettei saa apua silloin, kun sitä tarvitsee.

Käynnissä olevat uudistukset haastavat työpajatoimijoita. Sote-uudistuksen myötä kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä heikentää työpajojen toimintaedellytyksiä ja vähentää matalan kynnyksen työpajapalveluja. Palkkatukiuudistus heikentää puolestaan kolmannen sektorin työpajojen työllistämismahdollisuuksia ja lisää vaikeimmassa asemassa olevien työttömyyttä.

Rinnallakulkijuutta etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla

Rinnallakulkijoina etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia, ovat mukana opiskelijoiden arjessa, tukevat koulupolun nivelvaiheissa, tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä sekä tukevat nuoria ja aikuisia koulutukseen ja työhön.

Jos etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa ei olisi, olisi yhteiskunnassa vähemmän tahoja, jotka

  • tekee yhteiskunnasta inhimillisemmän
  • etsii ja ottaa kopin
  • kulkee rinnalla palveluissa ja viranomaiskohtaamisissa
  • tarjoaa kokonaisvaltaista tukea arjenhallintaan
  • toimii vahvasti verkostoyhteistyössä ja kokoaa verkostoja
  • tarjoaa mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
  • vähentää syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja.

Nuori saa tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn etsivässä nuorisotyössä

  • Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle mahdollisuuden luottamukselliseen aikuiskontaktiin, ja nuori saa etsivältä nuorisotyöntekijältä tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn.
  • Etsivä nuorisotyö tavoittaa vuosittain yli 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta.
  • Vuonna 2021 etsivä nuorisotyö ohjasi 5614 nuorta koulutukseen ja 3414 nuorta työpajoille, työkokeiluun ja palkkatyöhön.
  • Etsivää nuorisotyötä on tarjolla kaikissa Suomen kunnissa.
  • Nuoret antavat etsivälle nuorisotyölle arvion 4,6 asteikolla 1-5.
Lue lisää etsivästä nuorisotyöstä

Työpajatoiminta vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä

  • Työpajatoiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten ja aikuisten hyvinvointia, kasvattaa osaamista sekä valmentaa kohti koulutusta ja työtä.
  • Työpajatoiminta tavoittaa vuosittain yli 22 000 nuorta ja aikuista, joista alle 29-vuotiaita nuoria on lähes 12 000.
  • Työpajatoimintaa on tarjolla noin 90 % kunnista.
  • Työpajojen yleisimmät palvelut ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ, sosiaalinen kuntoutus ja Kelan ammatillinen kuntoutus.
  • Työpajatoimintaan osallistuneista nuorista 3/4 sijoittuu koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun palveluun työpajajakson jälkeen.
  • Valmentautujat antavat työpajatoiminnalle arvion 4,3 asteikolla 1-5. 
Lue lisää työpajatoiminnasta

Inton ratkaisut tulevalle hallituskaudelle

Rinnallakulkijuus edellyttää rahoitusta, resursseja ja rakenteita

  • Etsivän nuorisotyön ja työpajojen rinnalla kulkevalle tuelle on kasvava tarve.
  • Rakenneuudistukset haastavat toimijoita ja heikentävät niiden toimintaedellytyksiä.
  • Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat vaikuttavia palveluja, joissa kohdataan ja tuetaan heikossa asemassa olevia nuoria ja aikuisia.
  • Tarvitsemme etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle  rahoituksen, resurssit  ja rakenteet, jotta kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

Hallitusohjelmaan tulee kirjata

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusta vahvistetaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja varataan riittävät resurssit etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toteuttamiseen valtakunnallisesti.

Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on korotettava

Etsivän nuorisotyön tarve on jatkuva, ja haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee tukea nopeasti. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on laskenut ja määräaikaisten rahoitusten päätyttyä etsivään nuorisotyöhön on kohdentunut rahoitusleikkaus. Vuosittain varmistuva rahoitus aiheuttaa vaihtuvuutta työntekijöissä. Perusrahoituksen pienentyessä organisaatioiden omavastuuosuudet ovat nousseet ja samalla yleinen kustannustaso on noussut. Etsivän nuorisotyön jatkuvuus on varmistettava.

Tulevalla hallituskaudella

  • Etsivän nuorisotyön perusrahoitusta on korotettava. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
  • Etsivän nuorisotyön organisaatioiden omarahoitusosuutta tulee alentaa.

Työpajatoiminnan rahoituksen tulee vastata muuttuneeseen tilanteeseen

Työpajatoiminnalle on turvattava selkeä rahoitus ja henkilöresurssit kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa toiminnoissa. Työpajat tulee nähdä kuntien ja hyvinvointialueiden kumppaneina. Työpajojen mahdollisuuksia tukea oppivelvollisuusikäisiä ja jatkuvaa oppimista on hyödynnettävä entistä laajemmin.  

Tulevalla hallituskaudella

  • Rakenneuudistukset edellyttävät työpajoilta muutoskykyä ja toiminnan kehittämistä. Työpajatoiminnan perusrahoitusta on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.
  • Uusi työpajapalvelu on toteutettava. Työpajatoiminnan turvaamiseksi on valmistunut työryhmän selvitys ja toimenpidesuositukset, joilla pyritään varmistamaan työpajatoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Suositusten toimeenpano on tulevina vuosina tärkeää.

Palveluketjut kuntoon

Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa olevat nuoret ja aikuiset hyötyisivät monista palveluista, jos niihin vain pääsisi. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita. Nivelvaiheisiin tarvitaan vahvemmin tukea. Mahdollisuus vaihtoehtoisiin oppimisympäristöihin on tarjottava jo ennen ongelmien kasaantumista. Rahoitus kouluissa toteutettavaan nuorisotyöhön on löydyttävä. Opiskeluhuoltoa sekä oppilaan- ja opinto-ohjausta on lisättävä. Työllisyyspalveluiden henkilöresursseja on lisättävä, jotta yksilöllistä tukea riittää eniten tarvitseville. Välityömarkkinat tarjoavat valmennusta ja tukea työllistymiseen. Välityömarkkinoita on vahvistettava.

Tulevalla hallituskaudella

  • Mielenterveys- ja päihdepalvelut kaikkien saataville
  • Rahoitusta ja ammattilaisia koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön sekä koulujen tuki- ja ohjauspalveluihin
  • Välityömarkkinat vahvemmin mukaan työllisyyden edistämiseen
  • Palvelujärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena

Valmiita materiaaleja vaikuttamistyön tueksi

Uusi oppivelvollisuuslaki on ollut voimassa nyt muutaman vuoden ajan. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa tätä ennen toisen asteen tutkinnon. Perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuutta voi suorittaa lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi kansanopistojen oppivelvollisille suunnatuissa opistovuosi-koulutuksissa, tutkintoon valmentavassa TUVA-koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa TELMA-koulutuksessa. Opintojen maksuttomuus kestää sen kalenterivuoden loppuun saakka, kun nuori täyttää 20 vuotta.

Asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu

Lakimuutoksen myötä asuinkunnille tuli erityinen tehtävä, kun heidän ohjaus- ja valvontavastuulleen tulivat ne nuoret, jotka ovat ilman opiskelupaikkaa. Käytännössä nämä voivat olla yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneitä tai opintonsa syystä tai toisesta keskeyttäneitä ja oppilaitoksesta eronneiksi katsottuja.

Asuinkunnan tehtävänä on tällaisessa tilanteessa ottaa selvää oppivelvollisen kokonaistilanteesta sekä tuen tarpeista yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Ohjaus- ja valvontavastuuta hoitava taho ohjaa oppivelvollisen hakeutumaan hänelle soveltuvaan koulutukseen ja muiden tarvitsemiensa tukipalveluiden piiriin.

Jos oppivelvollinen ei itse hakeudu koulutukseen, osoitetaan viime kädessä hänelle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta (TUVA tai TELMA). Lain mukaan oppivelvollisen on tällöin aloitettava opintonsa viipymättä kyseisessä koulutuksessa. Käytännössä osoitettu opiskelupaikka voi olla sama, jonka opinnot oppivelvollinen on juuri keskeyttänyt. Tämä harvoin ratkaisee syitä oppivelvollisen opintojen keskeytymisen taustalla tai parantaa tilannetta. Inton mielestä tulisikin kyetä turvaamaan, että asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta hoitavalla taholla olisi riittävästi erilaisia oppimisympäristöjä, joihin oppivelvollinen voidaan ohjata oppivelvollisuuttaan suorittamaan.

Huolenaiheena 17-vuotiaat perusopetuksesta valmistuvat

Oppivelvollisuuslakia sovelletaan 18 ikävuoden täyttymisen jälkeen ainoastaan maksuttomuuden osalta. Nuori voi siis tällöin halutessaan keskeyttää opintonsa, eikä asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta enää sovelleta. Osa nuorista valmistuu perusopetuksesta kesken lukuvuoden 17-vuotiaina. Tällöin vaarana on, että he eivät pääse heti aloittamaan opintojaan toisen asteen tai nivelvaiheen koulutuksessa, vaan joutuvat odottamaan opiskelupaikan saamista tai opintojen aloitusta jopa useita kuukausia kotona. Myös 18 ikävuoden täyttyminen lähestyy nopeasti ja jos motivaatio on muutenkin kadoksissa, on opintojen keskeyttämiseen niiden alettua hyvin lyhyt matka.

On oppivelvollisen edun mukaista, että saamme heidät suoraan perusopetuksesta heidän elämäntilanteeseensa sopivaan oppimisympäristöön suorittamaan oppivelvollisuutta. Turvallinen, tuettu ja ennalta suunniteltu yksilöllinen polku turvaa perusopetuksen loppuun suorittamisen ja tuo motivaatiota jatkaa opintoja myös oppivelvollisuusiän täytyttyä.

Hallitusohjelman kirjaus

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös työpajatoiminnassa. Inton kanta on, että ympäristönä työpajat ovat osalle oppivelvollisista tavallista oppilaitosta sopivampia. Toivottavasti hallitusohjelman kirjauksen myötä esimerkiksi nuorten poluttaminen suoraan perusopetuksesta työpajaympäristöön toteutuisi, etenkin kesken lukuvuoden. Tällä hetkellä liian moni nuori joutuu käymään epäonnistumassa toisen asteen oppilaitoksessa ennen kuin työpajaympäristöä edes tarkastellaan vaihtoehtona.

Hallitusohjelman kirjauksen myötä työpajatoiminnan opinnollistaminen nousee entistä suurempaan arvoon myös oppivelvollisten kohdalla. Oppimisympäristöt tulee tunnistaa ja laatia sopimukset työpajatoiminnan ja koulutuksen järjestäjien välille. Into on tukena yhteistyön kehittämisessä vahvistamalla entisestään tulevaisuudessa opinnollistamisen alueellista yhteistyötä.

Hyödyllisiä linkkejä

Kuntien sote-palvelut siirtyivät 21 hyvinvointialueen järjestämisvastuulle 1.1.2023 lukien.

Kunnalliset työpajat eivät voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa kuten ennen

Myös työpajojen tuottama kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.

  • Uudistuksen myötä hyvinvointialueet voivat itse tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta tai hankkia niitä kilpailutuksen kautta. Kunnalliset työpajat eivät niitä enää voi tuottaa eivätkä siten saada kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää valtion korvausta.
  • Tämä voi uhata monen työpajan toimintaedellytyksiä ja vaarantaa asiakkaiden palvelut.
  • Palveluiden turvaaminen edellyttää vahvaa yhdyspintayhteistyötä hyvinvointialueen ja kunnan työpajatoiminnan välillä.

Kunnallisten työpajojen mahdollisuudet

1. Tarjotaan muita palveluita

  • Muut palvelut kuin kuntouttava työtoiminta tai sosiaalinen kuntoutus: esim. työkokeilu, palkkatuettu työ sekä kunnan oma sopimus ja sopimukset koulutuksen järjestäjien kanssa

2. Horisontaalinen yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen välillä

  • Raha voi liikkua; tärkeää, että horisontaalisen yhteistyön kaikki kriteerit (hankintalaki, 16 §) täyttyvät, tapauskohtaista
  • OKM:n Työpajatyöryhmän suosituksissa

3. Toiminta siirtyy hyvinvointialueelle

  • Henkilöstö siirtyy: osin tai kokonaan
  • Huom. nuorten työpajatoiminnan valtionavustus ei voi siirtyä

4. Kilpailutuksiin osallistuminen

  • Yhtiöittämisvelvollisuus: säätiön tai yhdistyksen perustaminen
  • OKM:n Työpajatyöryhmän suosituksissa

5. Yhteistyömalli

  • Kunnan tilat, hyvinvointialueen ja kunnan henkilöstöä, monialaiset palvelut yhteistyössä
  • Huom. OKM:n Työpajatyöryhmän lausunnoissa on arvioitu mallia ja todettu, että siihen liittyy haasteita, eikä malli siksi ole työryhmän suosituksissa (Ks. OKM:n selvitys).

5. Kumppanuusmalli

  • Hyvinvointialue ohjaa asiakkaat pajalle, joka toimintaympäristö ilman korvauksia
  • Vastuu palveluprosessista hyvinvointialueella
  • Huom. OKM:n Työpajatyöryhmän lausunnoissa on arvioitu mallia ja todettu, että siihen liittyy haasteita, eikä malli siksi ole työryhmän suosituksissa (Ks. OKM:n selvitys).

Riskinä palvelujen keskittyminen

Uudistuksen riskinä voi myös olla palvelujen yhä vahvempi keskittyminen kasvukeskuksiin ja alueellisen eriarvoisuuden vahvistuminen. Tiedossa on, että joissakin pienissä kunnissa työpajatoiminta joudutaan sote-uudistuksen myötä lopettamaan.

  • Työpajatoiminta tulee turvata helposti saavutettavana lähipalveluna sekä nuorten että aikuisten osalta. Haavoittuvassa asemassa olevien palveluita ei saa heikentää!

Uusia mahdollisuuksia palveluntuottajille

Monet kolmannen sektorin työpajaorganisaatioista toimivat jo tällä hetkellä palveluntuottajina markkinoilla. Osalle heistä sote-uudistus avaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa ja laajentaa toimintaansa. Osa kolmannen sektorin toimijoista on pieniä yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminta rakentuu avustuksille.

  • Työpajakentän palveluita tulee hyödyntää myös siirtymävaiheen aikana ilman palveluihin tulevia katkoksia.
  • Jatkossakin sekä kunnan että hyvinvointialueen tulee avustaa kolmannen sektorin toimijoita.

Eduskunnan lausuma ja OKM:n työryhmän selvitys

Eduskunta edellytti lausumassaan kesäkuussa 2021, että osana työpajojen seurantaa hallitus arvioi työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen tarvetta huomioiden eri hallinnonalojen lainsäädännön yhteensovittamisen siten, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) asetti kesäkuussa 2022 työryhmän selvittämään uudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan.
  • Työryhmän selvitys julkaistiin tammikuussa 2023 ja se löytyy OKM:n verkkosivuilta.
  • Työryhmän suosituksissa todetaan, että kunnallisten työpajojen mahdollisuudet tuottaa jatkossakin kuntouttavaa työtoimintaa ovat toimintojen yhtiöittäminen tai horisontaalinen yhteistyö hyvinvointialueen kanssa.
  • Työryhmän suosituksissa todetaan lisäksi, että vuonna 2025 toteutuvan työvoimapalveluja koskevan uudistuksen yhteydessä tulee varmistaa, että kunnilla on käytössä riittävä valikoima erilaisia toimenpiteitä.
  • Työryhmä nostaa esiin tarpeen uudesta toimenpiteestä työpajatoimintaan, joka koskisi sekä nuoria että aikuisia. Toimenpiteen tarkoitus olisi sosiaalinen vahvistaminen ja se pitäisi sisällään valmennusta ja kokonaisvaltaista arjenhallinnan tukea, joiden avulla parannetaan osallistujan valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun.

 

Hyödyllisiä linkkejä

Työllisyydenhoito on murroksessa ja rakenteita uudistetaan laajasti. Kuntakokeilut ovat käynnissä, ja jatkossa TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirtyvät kaikilla alueilla pysyvästi kuntien vastuulle. Valtion uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy on perustettu ja pyrkii toiminnan käynnistyttyä työllistämään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Valmistelussa oleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli on lisäämässä työllisyydenhoidon henkilöstöä ja tuomassa työnhakijoille uuden työnhakuvelvoitteen.

Työllisyyden kuntakokeilut tuovat oikein hyödynnettynä mahdollisuuksia

  • Oikein hyödynnettynä kuntakokeilut tuovat mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja voivat parantaa palveluiden saatavuutta ja niihin ohjautumista. Kuntien vahvuuksia ovat lähipalvelut ja monialaisuus sekä ja paikallistuntemus.
  • Työnhakijoiden palvelutarpeiden ja heidän työ- ja toimintakykynsä arviointiin tulee panostaa nykyistä vahvemmin. Tämä edellyttää resursointia kohtaavaan palveluun. Kuntakokeiluun on turvattava riittävät henkilöstöresurssit.
  • Kuntakokeilujen alkuvaiheessa joissakin kunnissa kaavailtiin etsivän nuorisotyön ja/tai työpajatoiminnan hyödyntämistä kuntakokeilun tehtävissä. Myös kuntakokeiluissa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan on kuitenkin pystyttävä keskittymään perustehtäväänsä.
  • OKM on linjannut, että valtionavustuksella toimivien työntekijöiden tehtävät eivät voi määräytyä työllisyyttä edistävien kuntakokeilujen kautta. Tiivistä ja monialaista yhteistyötä kuntakokeilujen kanssa voidaan tehdä.

Työpajapalveluihin ohjautuminen sakkaa

  • Työpajakentältä kerättyjen kokemusten mukaan kuntakokeilut ovat käynnistyneet viiveellä, palveluihin on tullut katkoksia ja työpajapalveluihin ohjautuminen on monin paikoin hidastunut.
  • Korona on kasvattanut etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja lisännyt työpajapalveluiden tarvetta. Palveluohjaus on saatava kuntoon, jotta asiakkaat pääsevät tarpeisiinsa vastaaviin palveluihin.

Miten kuntakokeilu toimii sinun kunnassasi?

Millaisia toimintamalleja ja rakenteita sinun kuntasi kuntakokeilussa on? Miten palveluohjaus teillä toimii? Kerro meille! Hyödynnämme näkemyksiä Inton vaikuttamistyössä.

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Hallitus valmistelee pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia. Sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyn 2021 aikana ja astua voimaan toukokuussa 2022.

TE-palveluiden henkilöstöä lisätään

TE-palveluiden henkilöstöä ollaan lisäämässä reilulla 1000 asiantuntijalla, mikä merkitsee vuoden 2019 resursseihin verrattuna noin 40 prosentin lisäystä.

  • Lisäys on merkittävä ja tarpeellinen. Työnhakijoita on ollut TE-toimiston virkailijaa kohden kuormittavan suuri määrä, eikä suunnitelmia tai haastatteluja ole pystytty tekemään tavoitteiden mukaisesti.
  • Laskelmissa ei ole kuitenkaan ole huomioitu koronan vaikutuksia työttömyyden kasvuun. Lisäksi työllisyyden kuntakokeilu on aiheuttanut palveluihin ruuhkaa ja jonoja. Into katsoo, että resurssien riittävyys on arvioitava uudelleen.

Työnhakijoita tavataan useammin

Mallin mukaan TE-toimisto tai kuntakokeilussa mukana oleva kunta tapaisi työnhakijan erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa nykyistä useammin. Alussa (3 kk) kahden viikon välein, ja aina 6 kk jälkeen järjestettäisiin uusi 1 kk tiivis palvelujakso.

  • Asiakkaiden henkilökohtaista palvelua on tarkoituksenmukaista vahvistaa. Mallin tulee rakentua ohjauksellisuudelle, yksilölliselle tuelle ja luottamuksen vahvistamiselle. TE-toimistoissa tarvitaan ohjausosaamisen vahvistamista.

Karensseja kohtuullistetaan ja porrastetaan

Mallissa otetaan käyttöön uusi muistutus ennen varsinaista karenssia.  

  • Karenssien porrastaminen ja kohtuullistaminen on tarkoituksenmukaista. Muistutus on tarkoituksenmukainen ja kohtuullisempi vaihtoehto, ettei etuuksiin tulisi katkoksia.
  • On kuitenkin huomattava, että kokonaisuudessaan malli vahvistaa vastikkeellisuutta ja tiukentaa etuuden saamisen edellytyksiä. Korvauksettomat määräajat tulisi kaikissa tilanteissa pitää mahdollisimman lyhyinä, selkeinä ja yhdenmukaisina.

Työnhakuvelvollisuus

Uuden työnhakuvelvollisuuden mukaan työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta kuukausittain ja raportoitava tästä TE-toimistolle.

  • Työnhakuvelvollisuus lisää vastikkeellisuutta ja työnhakijoiden velvoitteita. Sen seuraaminen vahvistaa työnhakukeskustelujen sanktioivaa henkeä.
  • Työnhakuvelvollisuutta tarkoituksenmukaisempia ovat kokonaisvaltaiset valmennus- ja kuntoutuspalvelut esimerkiksi välityömarkkinoilla.

TE-palveluiden siirto kuntiin

  • Hallituksen päätöksen mukaisesti TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä on linjannut, että palvelut siirretään kunnalle tai useamman kunnan yhteistoiminta-alueelle, kun työvoimapohjaa on vähintään 20 000 henkilöä.
  • Siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi niin, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.
  • TE-palvelut 2024 -uudistuksen tavoitteena on tuoda TE-palvelut lähemmäksi asiakkaita ja vastaamaan aiempaa vahvemmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Kunnan työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluiden yhteistyöllä haetaan nopeampaa työllistymistä.
  • Hallituksen esitysluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle toukokuussa 2022.
  • Into on mukana TEMin uudistusta valmistelevassa sidosryhmien sparrausryhmässä ja kerää työskentelyä varten työpajakentän ja etsivän nuorisotyön näkemyksiä.

Osatyökykyisiä työllistävä Työkanava Oy

  • Hallitus on päättänyt perustaa valtion erityistehtäväyhtiön työllistämään haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Yhtiön tehtävänä on tarjota työsuhteita ja tukea työhön sekä edistää toisen työnantajan palvelukseen siirtymistä. Hallituksen esitys ollaan antamassa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2022.
  • Toiminta on tarkoitus käynnistää pilotoinnilla 2–3 alueella.

Päällekkäisyydet vältettävä ja kohderyhmää rajattava

Into katsoo, että erityistehtäväyhtiön toiminnassa on päällekkäisyyksiä nykyisten välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Osatyökykyisten työllistämisen edistäminen on tärkeää, mutta sitä olisi voitu toteuttaa nykyisiä palveluita kehittämällä.

  • Yhtiön toiminta tulee suhteuttaa nykyisiin välityömarkkinapalveluihin. Yhtiön ja nykyisten välityömarkkinatoimijoiden tulee tarjota toisiaan täydentäviä palveluita, ei kilpailla keskenään.
  • Yhtiön kohderyhmä tulee rajata heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin osatyökykyisiin, joille ei tällä hetkellä ole riittävästi palveluita.
  • Nykyisten välityömarkkinoiden palvelut, kehittäminen ja rahoitus tulee turvata.
  • Yhtiön toimintaa tulee valmistella ja kehittää tiiviissä yhteydessä välityömarkkinatoimijoiden kanssa.

Hyödyllisiä linkkejä

Inton jäsenrekisteri tarjoaa jäsenorganisaatioille mahdollisuuden päivittää organisaation, yksiköiden ja yhteyshenkilöiden yhteystietoja. Samalla pääsee päivittämään perustiedot organisaation toteuttamasta etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta. Tavoitteena on tavoittaa jäsenet entistä paremmin sekä käyttää jäsenrekisterissä olevia perustietoja mm. vaikuttamistyön tukena.

Työpaja, jos toimintanne siirtyi osin tai kokonaan hyvinvointialueelle 1.1.2023, olethan tietojen päivittämisestä yhteydessä timo.kontio(a)intory.fi. Yhteyshenkilönä et pääse muuttamaan kaikkia tarvittavia tietoja muutostilanteessa.

Kuka voi päivittää tietoja?

Jäsenrekisteriin pääsevät kirjautumaan vain jäsenyydestä vastaavat yhteyshenkilöt. Jäsenyydestä vastaava yhteyshenkilö pääsee muokkaamaan jäsenrekisterin tietoja.

Uuden yhteyshenkilön päivittäminen ei onnistu jäsenrekisterissä. Jäsenyyteen liittyvän yhteyshenkilön tiedot voidaan muuttaa vain Intossa. Laitathan sähköpostilla uuden yhteyshenkilön tiedot timo.kontio(a)intory.fi.

Miten kirjaudun jäsenrekisteriin?

Klikkaa itsesi osoitteeseen asiointi.intory.fi. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla sinun tulee asettaa itsellesi salasana Tilaa uusi salasana -linkistä. Kirjautumiseen tarvittava koodi tulee sähköpostiisi. Mikäli koodiviesti ei tule perille, tarkistathan sähköpostisi roskapostikansion. Mikäli et pysty tilaamaan salasanaa, olethan yhteydessä timo.kontio(a)intory.fi.

Tietojen päivittäminen jäsenrekisterissä

Kirjautumisen jälkeen avautuu aloitussivu, jossa on ohjeet tietojen päivittämiseen.

Omat tiedot -välilehdellä pääset päivittämään omia, jäsenyydestä vastaavan yhteyshenkilön yhteystietoja. Nämä tiedot on tärkeä pitää ajan tasalla, mm. Inton yhdistyksen kokouskutsut tulevat tässä näkyvään sähköpostiosoitteeseen. Jäsenyydestä vastaavan yhteyshenkilön muuttaminen ei onnistu itse. Otathan yhteyttä Intoon (ks. ohje ylempänä).

Jäsenorganisaation yhteystiedot -välilehdellä pääset päivittämään organisaation perustiedot, jäsenorganisaation yhteyshenkilöt (työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön sekä opinnollistamiseen) ja päivittämään organisaation yksikön tiedot. Yhteyshenkilöitä pääset lisäämään, jos niitä ei ole aikaisemmin täydennetty jäsenrekisteriin. Lisääthän vain yhden henkilön per yhteyshenkilötyyppi. Jos rekisterissä näkyvä henkilö ei enää toimi yhteyshenkilönä, passivoithan hänen tiedot painamalla passivoi-nappulaa. Passivoidut tiedot poistuvat rekisteristä yön aikana.

HUOM! Jos toimit itse jäsenyyden yhteyshenkilön lisäksi etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan tai opinnollistamisen yhteyshenkilönä, nämä tiedot saat lisättyä itsellesi Omat tiedot -välilehdellä. Älä lisää itseäsi enää uudelleen jäsenorganisaation yhteyshenkilöksi.

Jäsenorganisaation perustiedoista päivittyy Inton verkkosivuille seuraavat tiedot:
Organisaation nimi, maakunta, osoite ja linkki verkkosivuille
Päivitetyt tiedot siirtyvät verkkosivuille viiveellä.

Jäsenorganisaatioon liittyvät yksiköt eivät tällä hetkellä näy Inton sivuilla, mutta niitä tuodaan näkyviin, kun tietoja on teidän toimestanne päivitetty.

Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa määrittyy jäsenrekisterissä olevien tietojen mukaisesti

Jäsenorganisaation äänioikeus määräytyy jäsenrekisterissä olevan toimihenkilöiden määrän mukaisesti. Toimihenkilöiden määrä on myös jäsenmaksulaskutuksen perustana.

Inton toimesta ei enää erikseen kysytä toimihenkilöiden määrää jäsenrekisterin päivittämistä varten. Jäsenillä on nyt mahdollisuus itse päivittää tietonsa rekisteriin ja pitää ne ajan tasalla.

Ongelmatilanteissa ja kysymysten ilmaantuessa, otathan yhteyttä.

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry