Tulokset haulla có được Luxy tài khoản thành viên ⇾ acc6.top

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne toimivat yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja vahvistavat voimavaroja ja arjen taitoja. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla, tukemaan muita palveluita ja paikkaamaan palvelupuutteita.

Tulevalla hallituskaudella etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus, resurssit ja rakenteet on turvattava. Lisäksi palveluihin pääsy ja palveluketjut on saatava kuntoon.

Eriarvoistuminen ja uudistukset haastavat

Koronepidemia on lisännyt ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. Pandemian aiheuttamat kielteiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin niihin nuoriin, jotka jo aiemmin ovat olleet vaikeassa tilanteessa.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien, ns. NEET-nuorten määrä, on yhä korkealla: Lähes 10 % 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulussa. Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on jäänyt korkealle. Oppivelvollisuuden laajentaminen on vähentänyt koulutuksen keskeyttämistä, mutta osaa nuorista on tuettava vielä vahvemmin. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista noin 25 % kokee, ettei saa apua silloin, kun sitä tarvitsee.

Käynnissä olevat uudistukset haastavat työpajatoimijoita. Sote-uudistuksen myötä kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä heikentää työpajojen toimintaedellytyksiä ja vähentää matalan kynnyksen työpajapalveluja. Palkkatukiuudistus heikentää puolestaan kolmannen sektorin työpajojen työllistämismahdollisuuksia ja lisää vaikeimmassa asemassa olevien työttömyyttä.

Rinnallakulkijuutta etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla

Rinnallakulkijoina etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia, ovat mukana opiskelijoiden arjessa, tukevat koulupolun nivelvaiheissa, tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä sekä tukevat nuoria ja aikuisia koulutukseen ja työhön.

Jos etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa ei olisi, olisi yhteiskunnassa vähemmän tahoja, jotka

• tekee yhteiskunnasta inhimillisemmän
• etsii ja ottaa kopin
• kulkee rinnalla palveluissa ja viranomaiskohtaamisissa
• tarjoaa kokonaisvaltaista tukea arjenhallintaan
• toimii vahvasti verkostoyhteistyössä ja kokoaa verkostoja
• tarjoaa mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
• vähentää syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja.

Nuori saa tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn etsivässä nuorisotyössä

• Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle mahdollisuuden luottamukselliseen aikuiskontaktiin, ja nuori saa etsivältä nuorisotyöntekijältä tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn.
• Etsivä nuorisotyö tavoittaa vuosittain yli 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta.
• Vuonna 2021 etsivä nuorisotyö ohjasi 5614 nuorta koulutukseen ja 3414 nuorta työpajoille, työkokeiluun ja palkkatyöhön.
• Etsivää nuorisotyötä on tarjolla kaikissa Suomen kunnissa.
• Nuoret antavat etsivälle nuorisotyölle arvion 4,6 asteikolla 1-5.

Työpajatoiminta vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä

• Työpajatoiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten ja aikuisten hyvinvointia, kasvattaa osaamista sekä valmentaa kohti koulutusta ja työtä.
• Työpajatoiminta tavoittaa vuosittain yli 22 000 nuorta ja aikuista, joista alle 29-vuotiaita nuoria on lähes 12 000.
• Työpajatoimintaa on tarjolla noin 90 % kunnista.
• Työpajojen yleisimmät palvelut ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ, sosiaalinen kuntoutus ja Kelan ammatillinen kuntoutus.
• Työpajatoimintaan osallistuneista nuorista 3/4 sijoittuu koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun palveluun työpajajakson jälkeen.
• Valmentautujat antavat työpajatoiminnalle arvion 4,3 asteikolla 1-5. 

Inton ratkaisut tulevalle hallituskaudelle

Rinnallakulkijuus edellyttää rahoitusta, resursseja ja rakenteita

• Etsivän nuorisotyön ja työpajojen rinnalla kulkevalle tuelle on kasvava tarve.
• Rakenneuudistukset haastavat toimijoita ja heikentävät niiden toimintaedellytyksiä.
• Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat vaikuttavia palveluja, joissa kohdataan ja tuetaan heikossa asemassa olevia nuoria ja aikuisia.
• Tarvitsemme etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle  rahoituksen, resurssit  ja rakenteet, jotta kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

Hallitusohjelmaan tulee kirjata

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusta vahvistetaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja varataan riittävät resurssit etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toteuttamiseen valtakunnallisesti.

Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on korotettava

Etsivän nuorisotyön tarve on jatkuva, ja haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee tukea nopeasti. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on laskenut ja määräaikaisten rahoitusten päätyttyä etsivään nuorisotyöhön on kohdentunut rahoitusleikkaus. Vuosittain varmistuva rahoitus aiheuttaa vaihtuvuutta työntekijöissä. Perusrahoituksen pienentyessä organisaatioiden omavastuuosuudet ovat nousseet ja samalla yleinen kustannustaso on noussut. Etsivän nuorisotyön jatkuvuus on varmistettava.

Tulevalla hallituskaudella

• Etsivän nuorisotyön perusrahoitusta on korotettava. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
• Etsivän nuorisotyön organisaatioiden omarahoitusosuutta tulee alentaa.

Työpajatoiminnan rahoituksen tulee vastata muuttuneeseen tilanteeseen

Työpajatoiminnalle on turvattava selkeä rahoitus ja henkilöresurssit kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa toiminnoissa. Työpajat tulee nähdä kuntien ja hyvinvointialueiden kumppaneina. Työpajojen mahdollisuuksia tukea oppivelvollisuusikäisiä ja jatkuvaa oppimista on hyödynnettävä entistä laajemmin.  

Tulevalla hallituskaudella

• Rakenneuudistukset edellyttävät työpajoilta muutoskykyä ja toiminnan kehittämistä. Työpajatoiminnan perusrahoitusta on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.
• Uusi työpajapalvelu on toteutettava. Työpajatoiminnan turvaamiseksi on valmistunut työryhmän selvitys ja toimenpidesuositukset, joilla pyritään varmistamaan työpajatoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Suositusten toimeenpano on tulevina vuosina tärkeää.

Palveluketjut kuntoon

Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa olevat nuoret ja aikuiset hyötyisivät monista palveluista, jos niihin vain pääsisi. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita. Nivelvaiheisiin tarvitaan vahvemmin tukea. Mahdollisuus vaihtoehtoisiin oppimisympäristöihin on tarjottava jo ennen ongelmien kasaantumista. Rahoitus kouluissa toteutettavaan nuorisotyöhön on löydyttävä. Opiskeluhuoltoa sekä oppilaan- ja opinto-ohjausta on lisättävä. Työllisyyspalveluiden henkilöresursseja on lisättävä, jotta yksilöllistä tukea riittää eniten tarvitseville. Välityömarkkinat tarjoavat valmennusta ja tukea työllistymiseen. Välityömarkkinoita on vahvistettava.

Tulevalla hallituskaudella

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut kaikkien saataville
• Rahoitusta ja ammattilaisia koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön sekä koulujen tuki- ja ohjauspalveluihin
• Välityömarkkinat vahvemmin mukaan työllisyyden edistämiseen
• Palvelujärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena

Valmiita materiaaleja vaikuttamistyön tueksi

• Inton tavoitteet hallitusohjelmaan löydät tämän linkin kautta materiaalipankista sekä verkkosivuillamme julkaistusta artikkelista.
• Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin -kampanjan materiaalit suomeksi ja ruotsiksi, muokattavan powerpoint-tiedoston sekä kampanjakuvat löydät eduskuntavaalien materiaalisivulta.
• Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuutta osoittavia valmiita infograafeja sekä muokattavia infograafipohjia löydät materiaalipankista tämän linkin kautta.
• Into toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa @intolaiset tileillä. Seuraa ja jaa vaikuttamissisältöjämme tai tägää meidät mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin.
  
  

19-vuotias Max tuli etsivän nuorisotyön ohjaukseen aikuislukion kautta. Aikuislukiosta otettiin yhteys etsiviin, koska oli huolta siitä, ettei nuoren opinnot etene. Max ei ollut käynyt paljoakaan koulussa ja kertoi, ettei opiskelu aikuislukiossa tunnu oikein kiinnostavan. Aika kuluu kotona pelatessa tietokoneella. Kavereita ja kontakteja on netin kautta ja kommunikointi heidän kanssaan tapahtuu ainoastaan netissä. Vuorokausirytmi on hieman päälaellaan ja ulkona hän käy melko harvoin. Kun etsivät alkoivat tavata Maxia, tapaamiset hoidettiin suurimmaksi osaksi kävellessä lähiympäristössä. Etsivät kertoivat hänelle ammatinvalinnanohjauksesta, jonka avulla Maxin olisi mahdollista selkiyttää omia ajatuksiaan ja toiveitaan tulevaisuudesta. Muutaman tapaamiskerran jälkeen Max oli valmis kokeilemaan kyseistä palvelua.  Ensimmäiseen tapaamiseen mentiin yhdessä etsivän kanssa. Max kiinnostui ammatinvalinnanohjauksesta ja oli valmis jatkamaan käyntejä itsekseen.

Etsivät jatkoivat Maxin tapaamista. Opinnot aikuislukiossa eivät olleet edenneet pitkään aikaa ja Max halusi erota lukiosta. Etsivien avustuksella asia vietiin eteenpäin ja hän laittoi työnhaun voimaan TE-toimistossa. Max jatkoi käyntejään ammatinvalinnanohjauksessa ja pääsi työkokeiluun työpajatoimintaan, jossa työskenteli kuukauden. Etsivien ollessa kotikäynnillä Maxin luona, selvisi, että hän oli miettinyt omilleen muuttoa. Maxin kanssa sovittiin, että etsivät auttavat myös asunnon etsimisessä. Etsivät yhdessä Maxin kanssa varmistivat sosiaalitoimesta vuokravakuusasioiden olevan ok, mikäli nuori löytää mieleisensä asunnon. Maxin kanssa käytiin asuntoesittelyssä, jonka jälkeen hän haki asuntoa. Asunnosta ei kuitenkaan kuulunut mitään ja sovittiin, että hän itse jatkaa asuntojen katselemista.

Etsivät jatkavat tapaamisia nuoren kanssa edelleen ja auttavat asioissa, joissa Max kokee tarvitsevansa tukea. Välillä tavataan ja vaihdetaan kuulumisia kahvikupin äärellä.

Into on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiantuntijaorganisaatio. Edustamme yli 270 työpajaa sekä 600 etsivää nuorisotyöntekijää Suomessa. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelee yli 2200 ammattilaista. Palveluihin osallistuu vuosittain 43 000 nuorta ja aikuista.

Into on asiantuntijaorganisaatio, joka tuo esiin niiden äänen, joita ei kuulla

Into tekee aktiivisesti yhteiskunnallista vaikuttamista eri kanavien kautta. Tarjoamme vaikuttavia ratkaisuja osallisuuden vahvistumiseen sekä siirtymiin kohti työelämää ja opiskelua. Vaikuttamistyöllä olemme mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on parempi olla. Vaikutamme lainvalmisteluun lausuntojen ja kuulemisten sekä työryhmien ja tapaamisten avulla. Osallistumalla rohkeasti ja rakentavasti yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomme esiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan hyötyä, merkitystä, tuloksia ja vaikuttavuutta.

Into on asiantuntija seuraavissa aiheissa

Into tekee vaikuttamistyötä tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten nuoriso-, sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Yhdistyksellä on toimivat suhteet toimintojen kannalta keskeisiin ministeriöihin, aluehallintovirastoihin, Kuntaliittoon ja Opetushallitukseen. Näitä kontakteja hyödynnetään yhdistyksen kehittämistyössä, vaikuttamisessa ja viestinnässä. Lisäksi teemme kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla muiden eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa International Production School Organisationin (IPSO) toimintaan.

Etsivä nuorisotyö ja työpajat tarjoavat mahdollisuuden omannäköiseen elämään

Into auttaa etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskenteleviä innostumaan ja innostamaan työssään. Palveluihin osallistuvat nuoret ja aikuiset saavat tukea, jotta he voivat löytää oman polkunsa. Etsivä nuorisotyö ja työpajat tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden omannäköiseen elämään.

Inton strategia

Rohkeasti, inhimillisesti ja yhdessä. Inton strategisena tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kehittäminen.

Etsivän nuorisotyön tehtävä on varmistaa, että jokainen nuori saa kasvamiseen, itsenäistymiseen ja osallisuuteen tarvitsemansa tuen – että kenenkään ei tarvitse kasvaa ja selviytyä yksin. Etsivässä nuorisotyössä kohdataan alle 29-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat arjessaan tukea sekä näkymiä tulevaisuuteen. Etsivä nuorisotyö tavoittelee tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttaa heitä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään heidän kasvuaan, itsenäistymistään, osallisuuttaan yhteiskuntaan ja muuta elämänhallintaansa sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille (Nuorisolaki 1285/2016).

Etsivällä nuorisotyöllä tavoitellaan nuorten yhdenvertaista osallisuutta, hyvän elämän edellytysten kohentumista ja inhimillisempää yhteiskuntaa. Rinnalla kulkevaa tukea ja ohjausta kynnyksettä tarjoava etsivä nuorisotyö vahvistaa sosiaalista luottamusta ja kestävää kehitystä. Työ voi vähentää korjaavien palvelujen tarvetta sekä viimesijaisista etuuksista ja tulonsiirroista syntyviä kuluja.

Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuva vaikuttavuustutkimus osoittaa, että etsivä nuorisotyö on tavoittanut syrjäytymisriskissä olevat nuoret hyvin ja pienentänyt työn ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisen todennäköisyyttä selkeästi ja tilastollisesti merkitsevällä tavalla (ks. Vauhkonen & Hoikkala 2020).

Jos haluat ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään…

Intoon kuuluvat etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan organisaatiot löydät sivujemme jäsenosiosta klikkaamalla oikeaa aluetta kartalta.

Työllisyydenhoito on murroksessa ja rakenteita uudistetaan laajasti. Kuntakokeilut ovat käynnissä, ja jatkossa TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirtyvät kaikilla alueilla pysyvästi kuntien vastuulle. Valtion uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy on perustettu ja pyrkii toiminnan käynnistyttyä työllistämään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Valmistelussa oleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli on lisäämässä työllisyydenhoidon henkilöstöä ja tuomassa työnhakijoille uuden työnhakuvelvoitteen.

Työllisyyden kuntakokeilut tuovat oikein hyödynnettynä mahdollisuuksia

• Oikein hyödynnettynä kuntakokeilut tuovat mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja voivat parantaa palveluiden saatavuutta ja niihin ohjautumista. Kuntien vahvuuksia ovat lähipalvelut ja monialaisuus sekä ja paikallistuntemus.
• Työnhakijoiden palvelutarpeiden ja heidän työ- ja toimintakykynsä arviointiin tulee panostaa nykyistä vahvemmin. Tämä edellyttää resursointia kohtaavaan palveluun. Kuntakokeiluun on turvattava riittävät henkilöstöresurssit.
• Kuntakokeilujen alkuvaiheessa joissakin kunnissa kaavailtiin etsivän nuorisotyön ja/tai työpajatoiminnan hyödyntämistä kuntakokeilun tehtävissä. Myös kuntakokeiluissa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan on kuitenkin pystyttävä keskittymään perustehtäväänsä.
• OKM on linjannut, että valtionavustuksella toimivien työntekijöiden tehtävät eivät voi määräytyä työllisyyttä edistävien kuntakokeilujen kautta. Tiivistä ja monialaista yhteistyötä kuntakokeilujen kanssa voidaan tehdä.

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Hallitus valmistelee pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia. Sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyn 2021 aikana ja astua voimaan toukokuussa 2022.

TE-palveluiden henkilöstöä lisätään

TE-palveluiden henkilöstöä ollaan lisäämässä reilulla 1000 asiantuntijalla, mikä merkitsee vuoden 2019 resursseihin verrattuna noin 40 prosentin lisäystä.

Työnhakijoita tavataan useammin

Mallin mukaan TE-toimisto tai kuntakokeilussa mukana oleva kunta tapaisi työnhakijan erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa nykyistä useammin. Alussa (3 kk) kahden viikon välein, ja aina 6 kk jälkeen järjestettäisiin uusi 1 kk tiivis palvelujakso.

Karensseja kohtuullistetaan ja porrastetaan

Mallissa otetaan käyttöön uusi muistutus ennen varsinaista karenssia.  

Työnhakuvelvollisuus

Uuden työnhakuvelvollisuuden mukaan työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta kuukausittain ja raportoitava tästä TE-toimistolle.

TE-palveluiden siirto kuntiin

• Hallituksen päätöksen mukaisesti TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä on linjannut, että palvelut siirretään kunnalle tai useamman kunnan yhteistoiminta-alueelle, kun työvoimapohjaa on vähintään 20 000 henkilöä.
• Siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi niin, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.
• TE-palvelut 2024 -uudistuksen tavoitteena on tuoda TE-palvelut lähemmäksi asiakkaita ja vastaamaan aiempaa vahvemmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Kunnan työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluiden yhteistyöllä haetaan nopeampaa työllistymistä.
• Hallituksen esitysluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle toukokuussa 2022.
• Into on mukana TEMin uudistusta valmistelevassa sidosryhmien sparrausryhmässä ja kerää työskentelyä varten työpajakentän ja etsivän nuorisotyön näkemyksiä.

Osatyökykyisiä työllistävä Työkanava Oy

• Hallitus on päättänyt perustaa valtion erityistehtäväyhtiön työllistämään haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Yhtiön tehtävänä on tarjota työsuhteita ja tukea työhön sekä edistää toisen työnantajan palvelukseen siirtymistä. Hallituksen esitys ollaan antamassa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2022.
• Toiminta on tarkoitus käynnistää pilotoinnilla 2–3 alueella.

Hyödyllisiä linkkejä

• Inton lausunto työllisyyden kuntakokeilusta
• Inton lausunto pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista
• Inton lausunto Välittäjä Oy:stä
• Lisätietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksesta (TEM)

Sovari perustuu etsivän nuorisotyön nuorille suunnattuun nettikyselyyn.

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa.

Lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet Sovarin käyttöön sekä linkit nettikyselyihin.
Etsivälle nuorisotyölle ja työpajoille on omat kyselynsä. Kysely on käytössä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Sovari-kyselykausi kestää aina kalenterivuoden ajan.

Sovari-kysely toteutetaan kunkin asiakkaan kohdalla kerran vuodessa

• Etsivän nuorisotyön toimijat ja työpajat saavat omat Sovari-tuloksensa vuosittain.
• Into tuottaa tulosyhteenvedot organisaatiokohtaisesti.
• Tulosyhteenvedon saaminen edellyttää vähintään 7 vastaajaa vuoden aikana.
• Sovari-vuositulokset toimitetaan etsivän nuorisotyön organisaatioille helmi-maaliskuun aikana. Väliraportit lähetetään kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa.
• Into julkaisee raportit Sovarin valtakunnallisista tuloksista vuosittain.

Milloin?

Etsivässä nuorisotyössä Sovari-kysely voidaan tehdä kaikille tavoitetuille nuorille kerran vuodessa

• Varaa aikaa kalenteristasi kyselyiden toteuttamiseen.
• Nuori voi vastata kyselyyn milloin tahansa. Etenkin kesä tai marras-joulukuu ovat hyviä etappeja kyselyyn vastaamiseen.
• Nuoren asiakkuus voi jatkua edelleen. Kerro nuorelle, että kyselyn tekeminen ei tarkoita yhteistyön päättymistä.
• Lyhytkestoisessa asiakkuudessa voit toteuttaa kyselyn nuorelle silloin, kun hän on saanut tarvitsemansa ohjauksen.
• Pitkäkestoisessa asiakkuudessa voit tehdä kyselyn nuorelle silloin, kun jokin keskeinen asia on saatu päätökseen, tai vuoden päätteeksi.

Missä?

• Monet etsivät kutsuvat nuoret vastaamaan kyselyyn etsivän nuorisotyön tiloissa.
  Järjestä nuorelle vastaamiseen rauhallinen hetki tietokoneen äärellä.
• Nuori voi vastata kyselyyn myös etänä. Jaa silloin nuorelle kyselyn linkki viestillä. Kerro hänelle Sovarista ja motivoi häntä vastaamaan.

Miten?

• Valitse nuoren vastattavaksi joko Sovari-peruskysely tai lyhyempi Sovari EASY-kysely. Kaikki vastaukset tallentuvat samaan tulosaineistoon.
• Sovari EASY -kysely kannattaa valita nuorelle, jolla on vaikeuksia lukemisessa tai keskittymisessä tai joka on ollut asiakkaana vain lyhyen aikaa.
• Nuori vastaa kyselyyn itsenäisesti. Jos olet läsnä, voit auttaa nuorta kyselyn ensimmäisen sivun kysymyksissä. Voit neuvoa myös muissa kysymyksissä, jos nuori tarvitsee apua.
• Muistuta nuorta vastaamisen lopussa klikkaamaan Lähetä-ruutua, jotta vastaukset tallentuvat.
• Saat viestin sähköpostiisi jokaisesta Sovari-vastauksesta. Näin voit seurata, kuinka monta nuorta on vastannut kyselyyn. Voit viestittää Sovarin ylläpitäjälle, mihin sähköpostiosoitteisiin haluatte vastausviestien tulevan.

Vinkki: Järjestä Sovari-viikot esimerkiksi kesällä virvokkeiden kera tai joulun alla glögikutsujen merkeissä. Kutsu silloin jokainen vuoden aikana kohtaamasi nuori vastaamaan kyselyyn! Tapaamisen yhteydessä voit kysellä kuulumisia niiltäkin nuorilta, joita et ole tavannut viime aikoina.

Mitä sisältää?

Etsivän nuorisotyön Sovari-kysely sisältää kysymyksiä seuraavista teemoista:

1. Etsivän nuorisotyön asiakkuus: kuinka pitkään tai usein nuori on ollut yhteydessä etsivän kanssa
2. Etsivän nuorisotyön arviointi: Millaisia kokemuksia nuorella on etsivästä nuorisotyöstä?
3. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi: Millaisia muutoksia nuori on kokenut elämäntaidoissaan etsivän nuorisotyön ajanjaksolla?
4. Taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus ja kyselypalaute.

Nuori arvioi etsivää nuorisotyötä seuraavista näkökulmista:

• Yhteydenpidon sujuvuus
• Nuoren kuulluksi tuleminen ja luottamus etsivään nuorisotyöntekijään
• Nuoren avun ja tuen saaminen

Nuori arvioi sosiaalista vahvistumista eli elämäntaitojen muutosta seuraavilla osa-alueilla:

1. itsetuntemus
2. sosiaaliset taidot
3. arjen hallinta
4. opiskelu- ja työelämävalmiudet
5. elämänhallinta ja tavoitteellisuus

Mitä nuorelle on hyvä kertoa Sovari-kyselystä?

1. Motivoi nuorta vastaamaan! Sovarin kautta hän voi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
   Kyselyn avulla nuori voi myös jäsentää elämäntilanteessaan tapahtuneita muutoksia.
   Useimmat vastaajat ovat kokeneet vastaamisen helpoksi ja melko mukavaksi.
   
2. Kerro, että sinulle on tärkeää kuulla nuoren näkemyksiä, miten olet työssäsi onnistunut ja onko se auttanut häntä eteenpäin. Toivotte myös ehdotuksia, miten nuoria voitaisiin auttaa vielä paremmin. Kaikenlainen palaute on siis tärkeää.
   
3. Kyselyyn vastataan nimettömästi. Yksittäisen nuoren antamat vastaukset eivät tule etsivien tietoon, vaan saatte siitä ryhmäkohtaisen koosteen. Ulkopuolinen asiantuntija käsittelee kyselyn vastaukset ja laatii yhteenvedot tuloksista.
   
4. Etsivät nuorisotyöntekijät saavat käyttöönsä sanalliset avovastaukset kirjoitetussa muodossa.
   Voitte käyttää sanallisia vastauksia etsivän nuorisotyön markkinoinnissa.
   
5. Kyselyyn on hyvä vastata rauhassa ja varata siihen aikaa ainakin varttitunti. Useimmat nuoret vastaavat siihen 5–10 minuutissa. Etenkin elämäntaidoissa tapahtuneita muutoksia on hyvä pohdiskella rauhassa (Sovari-kyselyn sivulla 3).

Miten voit hyödyntää Sovari-tuloksia etsivässä nuorisotyössä?

• Hyödynnä Sovarin tuottamaa tietoa viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Sovari kuvaa etsivän nuorisotyön yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä. Sovari-tulokset kertovat etsivän nuorisotyön vaikuttavuudesta sekä siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa ja miksi siitä ei pidä leikata.
• Sovari-koulutustallenteesta (YouTube) saat vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää Sovari-raporttia työssäsi ja sen kehittämisessä.
• Vaikutukset esiin! Etsivän nuorisotyön muokattavien infograafien avulla voit esittää Sovari-tuloksianne ja Parent-tilastojanne. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille.

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry

Tänä vuonna me intolaiset haluamme jakaa kanssanne arjen huolet ja ilot, kentällä syntyneet havainnot ja toiveenne meitä kohtaan. Tule Inton ständille keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja nauttimaan kupponen teetä. Et jää yksin. 💛

Into on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiantuntijaorganisaatio. Edustamme yli 260 työpajaa sekä 560 etsivää nuorisotyöntekijää Suomessa. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelee yli 2150 ammattilaista. Palveluihin osallistuu vuosittain 43 000 nuorta ja aikuista.

Ammattiliitto Jyty – Sillä sinun työsi on tärkeä

Jyty on monia eri aloja kokoava ammattiliitto, jonka jäsenet työskentelevät kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Erityisesti keskiössä ovat nuoriso- ja sosiaalialan ammattilaiset. Edistämme jäsentemme ansiotasoa, työhyvinvointia ja kehittymistä työelämässä sekä tarjoamme turvaa kaikissa työelämän vaiheissa. Tehtävämme on rakentaa hyvää ja oikeudenmukaista työelämää – sillä sinun työsi on tärkeä. jytyliitto.fi

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on valtakunnallinen ehkäisevän päihde- ja pelihaittatyön asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Järjestön toiminnan tavoitteena on ehkäistä alkoholista, huumeista, nikotiinituotteista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja eri väestöryhmissä, sekä edistää ihmisten hyvinvointia.

Kiipulasäätiö ja Avire Oy

Kiipulasäätiö ja Avire Oy tuottavat laaja-alaisesti nuorille ammatillista koulutusta, kuntoutusta ja valmennusta. Kiipulan ammattiopisto on erityisoppilaitos jossa on hyvä kattaus eri ammattialoja sekä valmentavaa koulutusta. Lisäksi meillä on tarjolla Kelan Nuotti-valmennusta.

Avire Oy:n puolelta löytyy Kelan työkokeilu ja työhönvalmennus sekä Päijät-Hämeessä Kelan ammatillinen kuntoutusselvitys (AKSE). Lisäksi meillä on tarjolla ammattilaisille erilaisia työtä tukevia koulutuksia kuten Motivoiva haastattelu 2op ja Nepsy-valmentajien koulutus 25op.

Lasten ja nuorten keskus ry

Tule tutustumaan ja kuulemaan lisää Moottoripajan, Saappaan ja Walk in terapian työmuodoista.

Marttaliitto & Takuusäätiö

Marttaliiton ja Takuusäätiön yhteinen Kestävät talouspolut -hanke esittelee ekososiaalisen talousneuvonnan materiaaleja.

Mieli ry

Tule tutustumaan Mieli ry:n toimintaan sekä Nuorisotyö liikuttajana -hankkeeseen! Esittelemme, miten liikkuminen edistää mielen hyvinvointia – ja kutsumme sinut mukaan ideoimaan uusia liikkuvia toimintamalleja nuorisotyöhön. Astu rohkeasti osastollemme, niin pistetään yhdessä ajatukset liikkeelle!

NUOLI – Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry

Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry on järjestö-, nuoriso- ja liikunta-alojen asiantuntija- ja työtehtävissä toimivien sekä näitä aloja korkeakouluissa opiskelevien ammattijärjestö.

Ennakoiva talousneuvonta

Voinko velkaantua Wolttaamisesta? Tarjoamme ammattilaisille eväitä ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.

Tule kuulemaan ennakoivan talousneuvonnan ammattilaisilta vinkit, miten vältetään velkaantumisen karikot. Mukana Ennakoiva talousneuvonta, eli talous- ja velkaneuvonta ja ulosotto.

Opetushallitus

Tule juttelemaan Erasmus+ nuorisoalan ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen (EU:n nuoriso-ohjelmat) tarjoamista mahdollisuuksista nuorille sekä etsiville nuorisotyöntekijöille ja työpajatoimijoille. EU:n nuoriso-ohjelmat tarjoavat työkaluja ja rahoitusta kansainväliseen nuorisotyöhön. Huhujen mukaan nuorissa ja nuorisotyöntekijöissä tapahtuu suuria muutoksia kansainvälisten hankkeiden jälkeen. Ole sinäkin osana muutosta!

Rauhankasvatusinstituutti

Rauhankasvatusinstituutin työn lähtökohtana on tunnistaa kaikissa ihmisissä oleva rohkeus toimia oikeudenmukaisuuden puolesta. Työmme keskeisiä teemoja ovat antirasismi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Uskomme, että laaja osallisuus on avain kestävään yhteiskuntarauhaan.

Tuemme kasvattajia rauhankasvatuksen toteuttamisessa ja rauhankulttuurin rakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi kykyä havaita ja puuttua syrjintään sekä valtarakenteiden ja normien näkyväksi tekemistä, yksilöiden ja ryhmien välisten konfliktien väkivallatonta ratkaisemista ja aktiivisen kriittisen kansalaisuuden vahvistamista.
Tarjoamme kasvattajille koulutusta ja materiaaleja muun muassa yhdenvertaisuuden edistämisestä ja antirasistisesta työotteesta.

Siviilipalveluskeskus

Siviilipalveluskeskus organisoi koko Suomen siviilipalvelustoimintaa sekä kouluttaa siviilipalvelusvelvollisia. Siviilipalveluskeskus tekee tiivistä yhteistyötä etsivän nuorisotyön sekä Ohjaamoiden kanssa.
www.siviilipalveluskeskus.fi

Taloustaitohanke

Vamoksen Taloustaitohanke tarjoaa maksuttomia taloustaitovalmennuksia nuorille ja nuorten ryhmille sekä tuottaa materiaalia taloustaitojen opetukseen.

Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskus

Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskus keskittyy yhdenvertaisuuden edistämiseen kaikessa nuorisotyössä. Tarjoamme asiantuntijuutta sekä kehitämme nuorisoalan ammattilaisten ja vapaaehtoisten osaamista yhdenvertaisuudesta.

Laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn.

Into on laatinut työpajakentälle laatukriteerit yhteistyössä työpajatoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Laatukriteeristö muodostuu kuudesta osa-alueesta, joiden ajatustyökaluna on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena yhteiskehittämisessä oli tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille.

Laatukriteeristön käyttöä tuetaan Inton laatutyön toimintamallilla, johon kuuluu laatukriteeristön esittely verkkotallenteena tai puheenvuoroina tilaisuuksissa, laatumerkin haku, auditointi ja laatumerkin myöntäminen. Auditointi toteutetaan tällä hetkellä vertaisauditointina.

Tuo esille työpajasi laadukas ja vaikuttava työ! Hae työpajatoiminnan laatumerkkiä!

Ilmoittautuminen laatumerkin hakijaksi

Työpaja voi ilmoittautua laatumerkin hakijaksi ympäri vuoden. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan yhteyshenkilö. Hakemuksia auditoidaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, mutta auditointia voi hakea myös joustavasti milloin vain. Ota yhteyttä Intoon ja sovitaan tarkemmin!

Ilmoittaudu laatumerkin hakijaksi Webropolin kautta.

Ilmoittautumisen jälkeen työpajan yhteyshenkilö saa sähköpostitse täytettäväksi Webropol-lomakkeen, jossa on jokaiselle laatukriteerille oma täytettävä kohtansa. Työpajan tulee laatumerkkiä hakiessaan kuvata ja sanallistaa, miten työpajan toiminta vastaa näihin kriteereihin, miten ne näkyvät arjessa ja mitä konkreettisesti tehdään tai on tehty, että kriteeri täyttyy.

Laatumerkin hakeminen

Yhteyshenkilö täyttää huolellisesti organisaationsa kanssa saamansa Webropol-lomakkeen ja liittää mukaan tarvittavat liitteet tai linkit materiaaliin. Kysy tarvittaessa tukea Intosta, autamme prosessissa. Laatumerkkiä ei myönnetä ilman loppuun asti suoritettua auditointia.

Hakemus laatumerkkiä ja auditointia varten tulee olla lähetettynä:

• 2.6.2025 klo 16.15 mennessä
• 1.12.2025 klo 16.15. mennessä

Määräpäivien jälkeen Into toimittaa lomakkeet vertaisauditoijille.

Vertaisauditointi

Into on kouluttanut työpajakentän ammattilaisista vertaisauditoijien poolin, josta valitaan työpajalle auditoijat. Vertaisauditointi toteutetaan parityönä etäyhteyksillä ja mahdollisuuksien mukaan auditointikäyntinä paikan päällä.

Organisaatiosta auditointiin osallistuvat voivat vaihdella, mutta kokoonpanossa on hyvä olla vähintään yksi valmennushenkilöstön edustaja.

• Auditoijat tutustuvat hakemukseen ja kirjaavat huomiot
• Auditoinnin ajankohdasta ja työpajalta auditointiin osallistuvista sopiminen. Auditointiin varataan max. 6 tuntia.
• Kysymysten ja lisäselvitysten toimittaminen työpajalle vähintään 1 viikko ennen auditointia
• Työpajan auditointi
  • esittäytyminen
  • työpajatoiminnan esittely
  • hakemuksen ja kysymysten läpikäynti
• Raportointi, joka toimitetaan työpajalle ja Intoon 2 viikon kuluessa auditoinnista.

Määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset vertaisauditoidaan 4-6 kk kuluessa.

Laatumerkin myöntäminen

Into myöntää laatumerkin työpajalle auditoinnin päätyttyä. Auditoinnin raportista on käytävä ilmi, minkä tasoinen laatumerkki työpajalle voidaan myöntää.

Auditoinnissa on kolmen tasoisia laatumerkkejä:

• 1 tähti, kun kriteereistä täyttyy 80 %
• 2 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 90 %
• 3 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 100 %

Inton hallitus myöntää laatumerkin työpajan käyttöön oman kokousaikataulunsa mukaisesti ja julkaisee organisaatioille myönnetyt laatumerkit uutisena / sosiaalisessa mediassa / uutiskirjeessä ja pitää yllä tietokantaa verkkosivuillaan myönnetyistä laatumerkeistä ja niiden voimassaolosta. Into toimittaa myönnetyn laatumerkin kuvatiedostona työpajan käyttöön.

Laatumerkin korottaminen

Työpajan on mahdollista korottaa saamaansa laatumerkkiä vuoden päästä sen myöntämisestä.

Laatumerkin voimassaoloaika

Inton myöntämä työpajatoiminnan laatumerkki on voimassa 5 vuotta myöntämisestä.

Salassapitosopimus

Työpaja päättää, tehdäänkö auditoinnista salassapitosopimus. Salassapitosopimus työpajan ja auditoijien välillä ei ole välttämätön. Jos sitä ei tehdä, auditointi mahdollistaa myös hyvien käytäntöjen jakamisen kentän toimijoiden kanssa ja siten yhteiskehittämisen. Salassapitosopimus voi koskea koko prosessia tai osia siitä.

Salassapitosopimus tehdään ennen auditoinnin alkamista sähköisesti. Into on tehnyt mallipohjan salassapitosopimukselle vertaisauditointeja varten, jota voidaan käyttää ja muokata tarpeen mukaan. Salassapitosopimuksen laatiminen ei ole Inton vastuulla, vaan siitä vastaa organisaatio. Salassapitosopimuksen toinen kappale tallennetaan Inton toimesta.

Tietosuoja

Työpajan täyttämä Webropol-hakemus liitteineen tallentuu Inton Webropol-tilille. Hakemuksiin on pääsy rajatulla määrällä Intolaisia. Webropol-hakemus toimitetaan sellaisenaan auditoijille sähköpostitse. Hakemusta täytettäessä ja siihen lisättävissä liitteissä on huomioitava organisaation omat tietosuoja-ohjeistukset. Henkilötietojen lisäämistä tulee välttää lukuun ottamatta hakemukseen liittyvää yhteyshenkilöä. Mahdollisen muun aineiston toimittamisesta auditoijien käyttöön vastaa organisaatio itse (esim. sähköpostitse, pilvipalvelua tai Teamsia hyödyntäen).

Inton tietosuojaselosteet löydät täältä

Into auttaa ja tukee työpajoja laatumatkalla

Työpajan laatumatkan voi aloittaa työpajatoiminnan laatukriteereistä, jos aikaisempaa laatutyötä ei ole tehty. Laatumatkallaan pidemmällä oleville työpajoille on laatumerkin lisäksi tarjolla Laadun arvioinnin käsikirja työpajatoimintaan – STL 2022, jota voi hyödyntää jatkuvan kehittämisen työkaluna. Monilla työpajoilla on hyviä kokemuksia myös laatutyön käynnistämisestä STL-mallin tarjoaman itsearvioinnin sekä organisaation vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kartoittamisen avulla.  

Kysy laatumerkin hakemisesta lisää Intosta Timo Kontiolta ja Reetta Pietikäiseltä. Tuemme laatumerkkiprosessia ja hakemukseen vastaamista.

Oppivelvollisuuswebinaari 24.9.2025

Aamupäivän aikana tutustumme koulutuspolkujen uudistuksiin ja ajankohtaisiin kuulumisiin oppivelvollisuuden toteuttamisesta eri ympäristöissä. Iltapäivällä syvennymme kuntouttavaan opetukseen ja päätämme päivän paneelikeskusteluun ajankohtaisista teemoista.

Lue lisää Oppivelvollisuuswebinaarista ja ilmoittaudu!

Synergiaseminaari 12.11.2025

Tule mukaan vuosittain järjestettävään Synergiaseminaariin – ainutlaatuiseen kohtaamispaikkaan, jossa opinnollistaminen, oppivelvollisuus ja nuorten tarinat kohtaavat kehittämisen, hyvien käytäntöjen ja osaamisen tunnistamisen!
Inspiroidu ajankohtaisista näkökulmista ja syvennä yhteistyötä työpajojen ja oppilaitosten välillä – ole mukana luomassa tulevaisuuden ratkaisuja.

Lue lisää Synergiaseminaarista ja ilmoittaudu!

Hanna Udd on vuoden 2024 ja samalla historian ensimmäinen sosiaalinen vahvistaja!

Into myönsi ensimmäistä kertaa Sosiaalisen vahvistamisen kunniamaininnan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaiselle. Ehdotuksia sosiaaliseksi vahvistajaksi tehtiin 63 kappaletta ja Lahteen kutsuttiin viisi timanttista finalistia: Pauliina Koljonen, Tiina Lipponen, Kaisa Tuure, Hanna Udd ja Markku Vilonen.

Sosiaalisen vahvistajan nimeäminen teki näkyväksi kollegiaalisen arvostuksen, jota etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaiset toisiaan kohtaan tuntevat. Kentällä työskentelee rautaisia ammattilaisia ja jokainen ehdolle asetettu oli tehnyt merkittävää työtä.

Into kiittää aktiivisesta osallistumisesta kampanjaan ja arjessa tehtävästä sosiaalisesta vahvistamisesta. Muistetaan puhua toisistamme hyvää!
Lue lisää Sosiaalinen Vahvistaja 2024 sivulta.

Alue: Pohjanmaa
Työpajalla: kolmisen vuotta, yksilövalmentaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Valmentautujat, onnistumiset, kehittäminen ja kehittyminen, moniammatillisuus, monipuolisuus ja vaihtelevuus.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Nuori mies ohjautui työpajalle marraskuussa 2019. Havaitsin heti nuoressa olevan potentiaalin. Hänellä itsellä oli vahva halu työelämään. Haasteena nuori itse piti pitkittynyttä työttömyyttä ja luottoa omaan osaamiseen ja kykyihin. Nuori lähti itse aktiivisesti mukaan työskentelyyn nopeasti. Hän otti vastaan annetun tiedon niistä palveluista, jotka voisivat hyödyttää häntä. Hän oli valmis ottamaan vastaan palveluita nopeasti. Lisäksi hän sitoutui työpajalla käymiseen ja muihin hänelle räätälöityihin palveluihin erinomaisesti. Palvelukokonaisuus muodostui nopeasti toimivaksi. Hänellä itsellään oli motivaatio ja se kasvoi onnistumisen kokemusten kautta entisestään. Itseluottamus ja itsevarmuus lisääntyivät todella paljon. Seitsemän kuukautta työpajalle saapumisen jälkeen hän siirtyi työelämään palkkatuella. Aloittaessaan työpajalla tämä nuori oli hiljainen, melko ujo ja sosiaaliset tilanteet ahdistivat häntä. Nyt hän on hymyilevä, reipas, rohkea omia asioitaan itsenäisesti hoitava omilla jaloillaan tukevasti seisova nuori aikuinen mies. Hän on osa tätä yhteiskuntaa ja tekee merkittävää ja tärkeää työtä itselleen sekä yhteiskunnalle.

Terveisiä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja aluehallintovirastoille:

• Terapiatakuu
• Ohjausresursseja työpajatoimintaan lisättävä, valmentautujien tarpeet ja ohjausresurssit eivät kohtaa.
• Työpajatoiminnan tarkoituksen kirkastaminen, perustehtävänä ei ole sakkolistojen purkaminen.
• Oppilaitoksille ja työpajoille lisää rahoitusta, jonka avulla oppilaitosyhteistyötä ja työelämä lähtöisyyttä voidaan kehittää entisestään.
• Opinnollistamisen hyödyntäminen työelämälähtöisyydessä.
• Työpajakentällä toimivien eri alojen ammattilaisten työn vaativuuden ja monimuotoisuuden esille tuominen ja arvostamisen lisääminen.