Kuuleeko työelämä? -blogisarja on Inton uusi konsepti, jossa hanketyön teemat heräävät eloon asiantuntijoiden kirjoituspöydillä. Blogeissa pohditaan, kuinka tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajina toimivat nuori kokemusasiantuntija Roosa ja mielenterveyslääkäri Erkko NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmästä. Tässä tekstissä Roosa ja Erkko keskustelevat siitä, miten tunteet näyttäytyvät työelämässä.
Tässä blogissa KoVa-hankkeen osallisuuden asiantuntija Riina Jefremoff pohtii osallisuuden roolia osana nuorisotyön arkea. Hän pyytää jokaista ammattilaista pohdiskelemaan, toimiiko arjessa osana ratkaisua – vai sittenkin huomaamattaan osana ongelmaa? Arjen kiireissä, omien ajattelumallien luuduttua ja organisaation sääntöjen painaessa päälle on hyvä pysähtyä nuorisolain äärelle. Meillä on velvollisuus edistää nuorten osallisuutta.
Kuuleeko työelämä? -blogisarja on Inton uusi konsepti, jossa hanketyön teemat heräävät eloon asiantuntijoiden kirjoituspöydillä. Blogeissa pohditaan, kuinka tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajina toimivat nuori kokemusasiantuntija Roosa ja mielenterveyslääkäri Erkko NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmästä. Tässä tekstissä Roosa ja Erkko keskustelevat siitä, miten nuorten ja työelämän odotukset voisivat kohdata aidosti.
Kuuleeko työelämä? -blogisarja on Inton uusi konsepti, jossa hanketyön teemat heräävät uudella tavalla eloon asiantuntijoiden kirjoituspöydillä. Blogeissa pohditaan, kuinka tehdä työelämästä nuorimyönteisempi ja mieliystävällisempi. Kirjoittajina toimivat nuori kokemusasiantuntija Roosa ja mielenterveyslääkäri Erkko NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntijaryhmästä. Tässä tekstissä keskustellaan siitä, mitä nuori etsii ja mitä työelämän tulisi nähdä?
Inton saamien tietojen mukaan tilanne työpajakentällä heikkenee edelleen, hallitusohjelman lupauksista huolimatta. Keräämme parhaillaan tarkempaa tilannekuvaa rahoitusehtojen ja toimintaympäristön muutosten vaikutuksesta. Mistä työpajatoiminnan kriisissä on kyse? Avaamme sitä tarkemmin tässä artikkelissa.
Suomen työttömyysaste on korkeammalla kuin vuosikymmeneen. Kausi- ja satunnaisvaihtelun huomioivan työttömyyden trendiluvun taso on historiallisen heikko. Merkittäviä työttömyyttä pahentavia tekijöitä on monta. Yhtäältä korkotaso nousi vuosikymmenen alussa, kun inflaatiota haluttiin torjua. Tämän myötä kotitalouksien ostovoima heikentyi. Toisaalta teollisuudessa investointeja ei ole tehty riittävästi ja esimerkiksi rakennusteollisuus on romahtanut. Vientiteollisuus on yskinyt. Samaan aikaan julkisen talouden tasapainotustoimet ovat syöneet kotitalouksien ostovoimaa, minkä myötä kotitaloudet ovat alkaneet vähentää kulutusta ja säästää.
Jotta nuoria voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla, on tärkeää, että myös työntekijät ja työyhteisöt voivat hyvin. Työhyvinvointi syntyy arjen kohtaamisista, toisten tukemisesta ja yhteisöllisyydestä. Tässä blogissa NUOLI – Nuori mieli työyhteisössä -hankkeen asiantuntija Saija Koskensalmi MIELI ry:stä pohtii, miksi oman ja työyhteisön hyvinvointiin panostaminen on osa sosiaalisen vahvistamisen ydintä.
Nuorisotyön viikolla 2025 pysähdymme kuuntelemaan etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan ammattilaisten tarinoita työn parista. Korkeakouluharjoittelijamme Wilma Isoranta haastatteli kentän ammattilaisia osana Nuorisoalan 100 tarinaa nuorisotyöstä -kampanjaa. Lue tarinat oheisesta artikkelista!
Millaista on työyhteisöjen arki esihenkilön silmin ja mitä he tuovat esiin nuorten työntekijöiden asemasta? Esihenkilöiden kokemuksia selvitettiin Nuoli nuori mieli työyhteisössä hankkeessa osallistujille teetetyllä kyselyllä. Selvitimme, kuinka sosiaalisen vahvistamisen teemat näyttäytyvät työpaikoilla ja minkälaisia tarpeita esihenkilöillä on siihen liittyen. Tekstissä kyselyn oppeja pohtii projektiasiantutija Emmi Paananen.
Hämeenlinnan etsivässä nuorisotyössä tunnettiin huolta: kaikkia opintonsa keskeyttäneitä ei tavoiteta. Etsivät nuorisotyöntekijät Kukka Heiskanen (VAMK) ja Maria Peltola (TAMK) lähtivätkin YAMK-opinnäytetyössään tutkimaan koulupudokkaiden tavoittamista ja työn tunnettavuuden lisäämistä. Tutkimusaineisto kerättiin etsivän nuorisotyön nuorille toteutetuilla haastatteluilla ja vierailuilla 2. asteen oppilaitoksiin. Näin saatiin niin merkityksellistä tietoa nuorten tavoitteluprosessin kehittämiseksi kuin myös keinoja oppilaitosyhteistyön ja etsivän nuorisotyön tunnettavuuden vahvistamiseksi.