Tulokset haulla ☞ acc6.top comprar una membresía ChinaLoveCupid cuenta

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa ja teet tutkimusta tai opinnäytettä etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen kontakteja kentän toimijoihin. Soveltuvissa yhteyksissä ja resurssien salliessa voimme toimia myös YAMK-/gradutason opinnäytteiden työelämätilaajan roolissa. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton asiantuntija Miikka Piiroiseen (miikka.piiroinen(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?

Aikalisä-toiminnassa tarjotaan tukea ja ohjausta kaikille kutsunta-, varusmies- ja siviilipalvelusikäisille nuorille. Etsivä nuorisotyö toteuttaa Puolustusvoimien, siviilipalveluskeskuksen, valtiokonttorin ja kuntien yhteistyölle perustuvaa Aikalisä-toimintaa osana perustyötään ja vastaa toiminnasta kaikissa Suomen kunnissa.

Etsivät nuorisotyöntekijät osallistuvat Puolustusvoimien järjestämiin kutsuntatilaisuuksiin ja kohtaavat kaikki kutsunnanalaiset nuoret miehet. Kutsunnoissa jokaiselle tarjotaan mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti häntä askarruttavista asioista. Keskusteluja voidaan jatkaa tapaamisissa kutsuntojen ulkopuolella nuoren niin toivoessa. Mikään asia ei ole liian pieni tai suuri yhdessä mietittäväksi. Etsivät auttavat nuoria niin palvelukseen valmistautumisessa kuin muissakin heille tärkeissä kysymyksissä.

Ja jos varusmies- tai siviilipalvelus keskeytyy ja suunnitelmat menevät uusiksi, on Aikalisän paikka! Joukko-osastojen ja siviilipalveluskeskuksen sosiaalikuraattorit ilmoittavat palveluksensa keskeyttävien yhteystiedot nuoren kotikunnan etsivään nuorisotyöhön. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat yhteydessä nuoreen, auttavat uudessa tilanteessa nuoren tahdon mukaisesti, ja tarvittaessa ohjaavat parhaiten soveltuviin palveluihin. Nuori voi halutessaan myös kieltäytyä Aikalisästä ilman, että siitä koituu hänelle seurauksia.

Etsivä nuorisotyö on nuoren tukena sen aikaa ja sillä tavalla kuin hän itse katsoo parhaaksi. Etsivä nuorisotyöntekijä on rinnalla kulkija, joka auttaa selvittämään, miten ottaa seuraava askel. Toiminta on aina luottamuksellista, vapaaehtoista ja maksutonta. Kaikki alle 29-vuotiaat nuoret ja heidän läheisensä voivat myös itse olla milloin tahansa yhteydessä kotikuntansa etsivään nuorisotyöhön Aikalisä-toimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Aikalisä-toimintamalli pähkinänkuoressa

Toimintamallin mukaisesti kuntien etsivät nuorisotyöntekijät

• osallistuvat syksyn kutsuntoihin jokaisella kutsuntapaikalla: toiminta esitellään kutsuntainfossa ja nuoret kohdataan Aikalisäpisteellä. Toiminnan esittelyyn käytetään valtakunnallisia Aikalisä-materiaaleja. Nuoret tulevat Aikalisäpisteelle kutsuntalautakunnan jälkeen.
• ovat mukana Puolustusvoimien aluetoimistojen järjestämissä tarkastuksissa (AJT:t) kohtaamassa nuoria.
• ovat monilla paikkakunnilla mukana jo kutsuntoja edeltävissä terveystarkastuksissa.
• vastaanottavat nuorisolain (1285/2016, 11 §) mukaisesti ilmoituksia ase- tai siviilipalveluksensa keskeyttävistä nuorista.
• tarjoavat kaikille nuorille mahdollisuuden ohjaukseen ja tukeen ennen palvelusta, sen aikana ja jälkeen sekä palveluksen keskeytyessä.

Aikalisä-toimintamallin avulla nuoriin voidaan luoda luottamuksellinen yhteys heidän elämänsä merkittävän siirtymävaiheen ja yllättävienkin elämänmuutosten, kuten palveluksen keskeytymisen, hetkellä. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat Aikalisä-toimintamalliin perehdytettyjä ammattilaisia. He tarjoavat nuorelle kynnyksettömästi mahdollisuuden arvioida elämäntilannettaan ja erilaisia toimintavaihtoehtoja. Etsivillä on valmiudet ohjata nuoria monipuolisesti hyvinvointia ja mielekästä arkea sekä ase- ja siviilipalveluksen suorittamista koskevissa kysymyksissä.

Kunnissa etsivää nuorisotyötä tekevät organisaatiot toimivat nuorten parhaaksi läheisessä yhteistyössä Puolustusvoimien aluetoimistojen ja joukko-osastojen, siviilipalveluskeskuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, Kelan, koulujen ja oppilaitosten sekä työllisyyspalvelujen kanssa.

Valtakunnallinen koordinaatio ja tuki

Aikalisä-toiminnan valtakunnallisesta koordinaatiosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), jolle vastuutehtävä siirtyi THL:ltä vuonna 2018 (siihen asti toiminta tunnettiin nimellä ”Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli”). Siitä lähtien etsivä nuorisotyö on vastannut kuntien osalta Aikalisä-toimintaan kuuluvasta nuorten ohjaamisesta ja tuesta kaikkialla. Etsiviä nuorisotyöntekijöitä toimintaan perehdyttävät kouluttajakoulutuksen käyneet etsivän nuorisotyön alueelliset koordinaattorit. Valtakunnallisessa Aikalisä-yhteistyöryhmässä (jossa mm. ministeriöt OKM, PLM, STM, TEM) etsivää nuorisotyötä edustaa Keski-Suomen alueellinen koordinaattori Pauliina Koljonen (Äänekosken kaupunki).

Toiminnan valtakunnallinen kehittäminen ja koordinaation tuki oli määritelty nuorisoalan osaamiskeskustehtäväksi. Inton vetämä kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus tuki ministeriötä ja etsivän nuorisotyön toimijoita Aikalisä-toiminnan kehittämisessä, kouluttajien kouluttamisessa, perehdytysten järjestämisessä ja koordinaatiossa ajalla 1.8.2020-31.3.2024.

Lisätietoa

• Aikalisä-perehdytykset (uusille etsiville nuorisotyöntekijöille):
  • Aluehallintovirasto edellyttää, että kaikki etsivät nuorisotyöntekijät käyvät Aikalisä-perehdytyksen.
  • Kysy perehdytyksestä oman alueesi etsivän nuorisotyön koordinaattorilta!
• Aikalisä-toiminnan muistivihkonen etsiville (10 sivua)
  • julkaistu osaamiskeskuksen toimesta 08/2023
  • käy läpi toimintamallin keskeiset perustekijät etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • lataa täältä: https://www.intory.fi/materiaalipankki/aikalisatoiminnan-muistivihkonen/
  • huomaa myös: PARent ja etsivän AJT-muistilista (Aluehallintoviraston sivuilla)
  • lisäksi tarjolla: tietoa siviilipalveluksesta etsiville

• Valtakunnalliset Aikalisä-materiaalit (esitteet, julisteet):
  • suomeksi
  • ruotsiksi
  • englanniksi

• Aikalisän paikka -infoanimaatio (voit kopioida linkit omaan käyttöön)
  • suomeksi puhuttuna (tekstitys englanniksi): bit.ly/aikalisä
  • ruotsiksi puhuttuna: bit.ly/aikalisäSV

Laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn.

Into on laatinut työpajakentälle laatukriteerit yhteistyössä työpajatoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Laatukriteeristö muodostuu kuudesta osa-alueesta, joiden ajatustyökaluna on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena yhteiskehittämisessä oli tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille.

Laatukriteeristön käyttöä tuetaan Inton laatutyön toimintamallilla, johon kuuluu laatukriteeristön esittely verkkotallenteena tai puheenvuoroina tilaisuuksissa, laatumerkin haku, auditointi ja laatumerkin myöntäminen. Auditointi toteutetaan tällä hetkellä vertaisauditointina.

Tuo esille työpajasi laadukas ja vaikuttava työ! Hae työpajatoiminnan laatumerkkiä!

Ilmoittautuminen laatumerkin hakijaksi

Työpaja voi ilmoittautua laatumerkin hakijaksi ympäri vuoden. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan yhteyshenkilö. Hakemuksia auditoidaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, mutta auditointia voi hakea myös joustavasti milloin vain. Ota yhteyttä Intoon ja sovitaan tarkemmin!

Ilmoittaudu laatumerkin hakijaksi Webropolin kautta.

Ilmoittautumisen jälkeen työpajan yhteyshenkilö saa sähköpostitse täytettäväksi Webropol-lomakkeen, jossa on jokaiselle laatukriteerille oma täytettävä kohtansa. Työpajan tulee laatumerkkiä hakiessaan kuvata ja sanallistaa, miten työpajan toiminta vastaa näihin kriteereihin, miten ne näkyvät arjessa ja mitä konkreettisesti tehdään tai on tehty, että kriteeri täyttyy.

Laatumerkin hakeminen

Yhteyshenkilö täyttää huolellisesti organisaationsa kanssa saamansa Webropol-lomakkeen ja liittää mukaan tarvittavat liitteet tai linkit materiaaliin. Kysy tarvittaessa tukea Intosta, autamme prosessissa. Laatumerkkiä ei myönnetä ilman loppuun asti suoritettua auditointia.

Hakemus laatumerkkiä ja auditointia varten tulee olla lähetettynä:

• 2.6.2025 klo 16.15 mennessä
• 1.12.2025 klo 16.15. mennessä

Määräpäivien jälkeen Into toimittaa lomakkeet vertaisauditoijille.

Vertaisauditointi

Into on kouluttanut työpajakentän ammattilaisista vertaisauditoijien poolin, josta valitaan työpajalle auditoijat. Vertaisauditointi toteutetaan parityönä etäyhteyksillä ja mahdollisuuksien mukaan auditointikäyntinä paikan päällä.

Organisaatiosta auditointiin osallistuvat voivat vaihdella, mutta kokoonpanossa on hyvä olla vähintään yksi valmennushenkilöstön edustaja.

• Auditoijat tutustuvat hakemukseen ja kirjaavat huomiot
• Auditoinnin ajankohdasta ja työpajalta auditointiin osallistuvista sopiminen. Auditointiin varataan max. 6 tuntia.
• Kysymysten ja lisäselvitysten toimittaminen työpajalle vähintään 1 viikko ennen auditointia
• Työpajan auditointi
  • esittäytyminen
  • työpajatoiminnan esittely
  • hakemuksen ja kysymysten läpikäynti
• Raportointi, joka toimitetaan työpajalle ja Intoon 2 viikon kuluessa auditoinnista.

Määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset vertaisauditoidaan 4-6 kk kuluessa.

Laatumerkin myöntäminen

Into myöntää laatumerkin työpajalle auditoinnin päätyttyä. Auditoinnin raportista on käytävä ilmi, minkä tasoinen laatumerkki työpajalle voidaan myöntää.

Auditoinnissa on kolmen tasoisia laatumerkkejä:

• 1 tähti, kun kriteereistä täyttyy 80 %
• 2 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 90 %
• 3 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 100 %

Inton hallitus myöntää laatumerkin työpajan käyttöön oman kokousaikataulunsa mukaisesti ja julkaisee organisaatioille myönnetyt laatumerkit uutisena / sosiaalisessa mediassa / uutiskirjeessä ja pitää yllä tietokantaa verkkosivuillaan myönnetyistä laatumerkeistä ja niiden voimassaolosta. Into toimittaa myönnetyn laatumerkin kuvatiedostona työpajan käyttöön.

Laatumerkin korottaminen

Työpajan on mahdollista korottaa saamaansa laatumerkkiä vuoden päästä sen myöntämisestä.

Laatumerkin voimassaoloaika

Inton myöntämä työpajatoiminnan laatumerkki on voimassa 5 vuotta myöntämisestä.

Salassapitosopimus

Työpaja päättää, tehdäänkö auditoinnista salassapitosopimus. Salassapitosopimus työpajan ja auditoijien välillä ei ole välttämätön. Jos sitä ei tehdä, auditointi mahdollistaa myös hyvien käytäntöjen jakamisen kentän toimijoiden kanssa ja siten yhteiskehittämisen. Salassapitosopimus voi koskea koko prosessia tai osia siitä.

Salassapitosopimus tehdään ennen auditoinnin alkamista sähköisesti. Into on tehnyt mallipohjan salassapitosopimukselle vertaisauditointeja varten, jota voidaan käyttää ja muokata tarpeen mukaan. Salassapitosopimuksen laatiminen ei ole Inton vastuulla, vaan siitä vastaa organisaatio. Salassapitosopimuksen toinen kappale tallennetaan Inton toimesta.

Tietosuoja

Työpajan täyttämä Webropol-hakemus liitteineen tallentuu Inton Webropol-tilille. Hakemuksiin on pääsy rajatulla määrällä Intolaisia. Webropol-hakemus toimitetaan sellaisenaan auditoijille sähköpostitse. Hakemusta täytettäessä ja siihen lisättävissä liitteissä on huomioitava organisaation omat tietosuoja-ohjeistukset. Henkilötietojen lisäämistä tulee välttää lukuun ottamatta hakemukseen liittyvää yhteyshenkilöä. Mahdollisen muun aineiston toimittamisesta auditoijien käyttöön vastaa organisaatio itse (esim. sähköpostitse, pilvipalvelua tai Teamsia hyödyntäen).

Inton tietosuojaselosteet löydät täältä

Into auttaa ja tukee työpajoja laatumatkalla

Työpajan laatumatkan voi aloittaa työpajatoiminnan laatukriteereistä, jos aikaisempaa laatutyötä ei ole tehty. Laatumatkallaan pidemmällä oleville työpajoille on laatumerkin lisäksi tarjolla Laadun arvioinnin käsikirja työpajatoimintaan – STL 2022, jota voi hyödyntää jatkuvan kehittämisen työkaluna. Monilla työpajoilla on hyviä kokemuksia myös laatutyön käynnistämisestä STL-mallin tarjoaman itsearvioinnin sekä organisaation vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kartoittamisen avulla.  

Kysy laatumerkin hakemisesta lisää Intosta Timo Kontiolta ja Reetta Pietikäiseltä. Tuemme laatumerkkiprosessia ja hakemukseen vastaamista.

Into tukee laatutyötä, jonka tarkoituksena on vahvistaa etsivän nuorisotyön perustehtävän toteuttamista ja työn kehittämistä sekä toiminnan vaikuttavuutta. Pyrkimyksenä on kehittää toimintaa niin, että se vastaa entistä paremmin nuorten tarpeisiin, on linjassa etsivän nuorisotyön yleisten tavoitteiden ja toimintamallien kanssa ja tukee työhyvinvointia.

Jokaisessa työyhteisössä on syytä ajoittain pysähtyä yhdessä tarkastelemaan työhön vaikuttavia asioita, selkeyttää toiminnan tarkoitusta sekä todentaa sen laatua ja vaikutuksia. Tärkeimpiä Inton etsiville tähän tarjoamia välineitä ovat Sovari-vaikutusmittari, Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteeristö ja Etsivän nuorisotyön käsikirja.

Sovari-vaikutusmittari

Sovari on Inton kentän toimijoille maksutta tarjoama työkalu, jolla mitataan etsivän nuorisotyön laatua ja vaikutuksia:

• tuottaa tietoa organisaatioittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti vuosittain.
• perustuu anonyymiin nettikyselyyn, jossa nuoret arvioivat etsivän nuorisotyön toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan.
• tarkastelee sosiaalista vahvistumista viidellä osa-alueella: itsetuntemus, sosiaaliset taidot, arjenhallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta ja tavoitteellisuus.
• tuottaa tuloksia, jotka kertovat nuorten kokemuksista ja etsivän nuorisotyön merkityksistä sekä vaikutuksista – myös siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa!

Tutustu Sovariin tarkemmin täältä!

Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteeristö

52 kriteeristä ja 8 osiosta koostuva, maksutta ladattavissa oleva työkalu. Kriteeristön avulla työyhteisössä voidaan paikantaa ja punnita laadun ja kehittämisen kannalta kaikille alan toimijoille olennaisia kysymyksiä:

• tarkastelee monipuolisesti etsivän nuorisotyön kaikkia keskeisiä työtehtäviä ja -vaiheita.
• sisältää työkalun, jossa kriteerikohtien lisäksi mukana ohjeistus, arviointiasteikko ja työskentelyä helpottavia vastauslaatikoita, joihin voi kirjata huomioita ja suunnitelmia kehittämisen ääreltä.
• tukee etsivätiimien ja laajemman työyhteisön avointa ja osuvaa keskustelua heidän työhönsä vaikuttavista tekijöistä.
• helpottaa esihenkilötyötä jäsentelemällä johtamisen kannalta keskeiset huomionkohteet.
• auttaa esittelemään etsivää nuorisotyötä kansallisesti ohjaavia tavoitteita muille tahoille.

Suosittelemme kattavan itsearvioinnin tekemistä parin vuoden välein – ja erityisesti silloin, mikäli etsivän nuorisotyön organisaatioon, työyhteisöön, kohderyhmään tai toimintaympäristöön on tullut muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden arkeen.

Lataa välineet itsearviointiin täältä (Inton materiaalipankki)!

Kun olette käyttäneet kriteeristöä työnne kehittämiseen, toivomme teidän vastaavan anonyymiin palautekyselyyn.

Etsivän nuorisotyön käsikirja

Käsikirja auttaa näkemään ja sanoittamaan työn luonnetta ja olennaisia elementtejä kansallisesti yhteisellä tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön hyväksymä kirja käsittelee etsivän nuorisotyön tehtävää, tavoitetta ja arvoja, kohderyhmää ja käytäntöjä sekä johtamista, rakenteita ja lakeja.

Lataa kirja täältä (Inton materiaalipankki)!

Muuta etsivän nuorisotyön laatutyölle hyödyllistä

• Nuorisotyön kriteeristö nuorisotyön kaikkiin työmuotoihin (Osaamiskeskus Kanuuna 2023)
• Etsivän nuorisotyön tilastot Nuorisotilastot.fi -sivustolla (Aluehallintovirasto)

Lisätietoja Sovarista, itsearviointikriteeristöstä ja laadusta etsivässä nuorisotyössä:

Into tukee työpajojen ja etsivän nuorisotyön laatutyötä. Laatutyön tarkoituksena on vahvistaa perustyötä ja sen vaikuttavuutta. Pyrkimyksenä on kehittää palveluita niin, että ne vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Ajoittain on tärkeää selkeyttää palveluiden tarkoitusta sekä todentaa palveluiden laatua ja vaikutuksia.

• Sovari-mittari on Inton tarjoama työkalu, jolla mitataan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laatua ja vaikutuksia. Sovari tuottaa tietoa organisaatioittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti vuosittain.
• Työpajatoiminnan laatukriteeristö on Inton tarjoama työkalu, joka sisältää kuusi aihealuetta konkreettisina kriteereinä. Laatukriteeristö tunnistaa monipuolisen ja laaja-alaisen työpajatoiminnan.
• Laadunarviointimalli STL on Inton tarjoama työkalu, jonka avulla työpaja voi arvioida ja kehittää toimintaansa. Laadunarviointimalli sisältää STL-kyselyn, jonka avulla työpajalla päästään yhdessä arvioimaan ja kehittämään toimintaa.

Työpajatoiminnan laatukriteeristö

Työpajatoiminnan laatukriteeristö valmistui keväällä 2022 yhteiskehittelyn tuloksena. Työpajatoiminnan laatukriteerit auttavat ja tukevat työpajatoimijoita ympäri Suomea kehittämään ja kehittymään työssään. Laatukriteeristön taustalla on käytetty Eurooppalaista laatupalkintomallia ja sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Työpajatoiminnan laatukriteeristö ja STL-malli kulkevat käsi kädessä. Laatutyönsä alussa oleva työpaja voi aloittaa Työpajatoiminnan laatukriteeristöstä ja syventää laatutyötä STL-mallilla jatkuvan kehittämisen työkaluna. Työpaja voi hyödyntää STL-mallia myös laatutyön alkuvaiheessa ja edetä sen tukemana kohti laatukriteerejä.

Yhteiskunnassa on käynnissä monia uudistuksia ja muutoksia, jotka vaikuttavat myös työpajakenttään. Työpajatoimijat pystyvät nykyiselläänkin osoittamaan työnsä vaikuttavuutta, mutta tulevaisuudessa pitää olla valmistautunut entistä vahvempaan laadun osoittamiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on valtakunnallisesti entistä laadukkaammat ja vaikuttavammat työpajapalvelut.

Osana laatukriteerityötä tunnistettiin ja kirkastettiin työpajatoimintaan liittyviä käsitteitä. Käsitteet on jaettu kolmeen tasoon: ydinkäsitteet, avainkäsitteet ja muut toimintaan liittyvät käsitteet.

Työpajatoiminnan laatukriteerien käyttöä tuetaan Inton toimesta laatutyön toimintamallilla ja koulutusaineistoilla.

STL – työpajatoiminnan laadunarviointi

Into opastaa sinua työpajatoiminnan arviointiin ja jatkuvaan kehittämistyöhön STL-mallin avulla. Ota STL käyttöön teidänkin työpajalla!

STL on arviointimalli, joka antaa raamit työpajatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Mallin avulla voidaan tarkastella työpajan toimintaa, tuloksia ja vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa oman organisaation vahvuudet ja kehittämistarpeet. Se toimii myös pohjana konkreettisille kehittämistoimenpiteille. Arviointimalli sisältää laadukkaan työpajatoiminnan kriteereitä, joita vasten työpaja voi peilata omaa toimintaansa ja sen vaikuttavuutta.

STL-mallia voi käyttää

• työpajan toiminnan arvioimiseen ja kehittämiseen
• työpajan strategian työstämiseen
• työpajan toiminnan, tulosten ja vaikutusten kuvaamiseen
• työpajan laatutyön aloittamiseen organisaation vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kartoittamisen avulla

STL-kysely on työkalu, jonka avulla työpajalla voidaan toteuttaa toiminnan ja vaikutusten itsearviointia. Työpajan henkilöstö vastaa nettikyselyyn, joka sisältää kysymyksiä työpajan teemoista. Into toimittaa vastauksista organisaatiokohtaisen tulosyhteenvedon. 

Lisätietoja laatutyöstä:

Kuntien sote-palvelut siirtyivät 21 hyvinvointialueen järjestämisvastuulle 1.1.2023 lukien.

Kunnalliset työpajat eivät voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa kuten ennen

Myös työpajojen tuottama kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.

• Uudistuksen myötä hyvinvointialueet voivat itse tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta tai hankkia niitä kilpailutuksen kautta. Kunnalliset työpajat eivät niitä enää voi tuottaa eivätkä siten saada kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää valtion korvausta.
• Tämä voi uhata monen työpajan toimintaedellytyksiä ja vaarantaa asiakkaiden palvelut.
• Palveluiden turvaaminen edellyttää vahvaa yhdyspintayhteistyötä hyvinvointialueen ja kunnan työpajatoiminnan välillä.

Kunnallisten työpajojen mahdollisuudet

Riskinä palvelujen keskittyminen

Uudistuksen riskinä voi myös olla palvelujen yhä vahvempi keskittyminen kasvukeskuksiin ja alueellisen eriarvoisuuden vahvistuminen. Tiedossa on, että joissakin pienissä kunnissa työpajatoiminta joudutaan sote-uudistuksen myötä lopettamaan.

Uusia mahdollisuuksia palveluntuottajille

Monet kolmannen sektorin työpajaorganisaatioista toimivat jo tällä hetkellä palveluntuottajina markkinoilla. Osalle heistä sote-uudistus avaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa ja laajentaa toimintaansa. Osa kolmannen sektorin toimijoista on pieniä yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminta rakentuu avustuksille.

Eduskunnan lausuma ja OKM:n työryhmän selvitys

Eduskunta edellytti lausumassaan kesäkuussa 2021, että osana työpajojen seurantaa hallitus arvioi työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen tarvetta huomioiden eri hallinnonalojen lainsäädännön yhteensovittamisen siten, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

Hyödyllisiä linkkejä

• Raportti: Etsivän nuorisotyön ja työpajatoimijoiden kokemuksia hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista
• OKM:n selvitys lainsäädäntöuudistusten vaikutuksista työpajatoimintaan
• Inton lausunnot sote-uudistuksesta
• Inton raportti sote-uudistuksen vaikutuksista
• Lisätietoa sote-uudistuksesta (Valtioneuvosto)
• Sote-uudistuksen valmistelun alueelliset yhteystiedot (Valtioneuvosto)

Työllisyydenhoito on murroksessa ja rakenteita uudistetaan laajasti. Kuntakokeilut ovat käynnissä, ja jatkossa TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirtyvät kaikilla alueilla pysyvästi kuntien vastuulle. Valtion uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy on perustettu ja pyrkii toiminnan käynnistyttyä työllistämään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Valmistelussa oleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli on lisäämässä työllisyydenhoidon henkilöstöä ja tuomassa työnhakijoille uuden työnhakuvelvoitteen.

Työllisyyden kuntakokeilut tuovat oikein hyödynnettynä mahdollisuuksia

• Oikein hyödynnettynä kuntakokeilut tuovat mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja voivat parantaa palveluiden saatavuutta ja niihin ohjautumista. Kuntien vahvuuksia ovat lähipalvelut ja monialaisuus sekä ja paikallistuntemus.
• Työnhakijoiden palvelutarpeiden ja heidän työ- ja toimintakykynsä arviointiin tulee panostaa nykyistä vahvemmin. Tämä edellyttää resursointia kohtaavaan palveluun. Kuntakokeiluun on turvattava riittävät henkilöstöresurssit.
• Kuntakokeilujen alkuvaiheessa joissakin kunnissa kaavailtiin etsivän nuorisotyön ja/tai työpajatoiminnan hyödyntämistä kuntakokeilun tehtävissä. Myös kuntakokeiluissa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan on kuitenkin pystyttävä keskittymään perustehtäväänsä.
• OKM on linjannut, että valtionavustuksella toimivien työntekijöiden tehtävät eivät voi määräytyä työllisyyttä edistävien kuntakokeilujen kautta. Tiivistä ja monialaista yhteistyötä kuntakokeilujen kanssa voidaan tehdä.

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Hallitus valmistelee pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia. Sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyn 2021 aikana ja astua voimaan toukokuussa 2022.

TE-palveluiden henkilöstöä lisätään

TE-palveluiden henkilöstöä ollaan lisäämässä reilulla 1000 asiantuntijalla, mikä merkitsee vuoden 2019 resursseihin verrattuna noin 40 prosentin lisäystä.

Työnhakijoita tavataan useammin

Mallin mukaan TE-toimisto tai kuntakokeilussa mukana oleva kunta tapaisi työnhakijan erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa nykyistä useammin. Alussa (3 kk) kahden viikon välein, ja aina 6 kk jälkeen järjestettäisiin uusi 1 kk tiivis palvelujakso.

Karensseja kohtuullistetaan ja porrastetaan

Mallissa otetaan käyttöön uusi muistutus ennen varsinaista karenssia.  

Työnhakuvelvollisuus

Uuden työnhakuvelvollisuuden mukaan työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta kuukausittain ja raportoitava tästä TE-toimistolle.

TE-palveluiden siirto kuntiin

• Hallituksen päätöksen mukaisesti TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä on linjannut, että palvelut siirretään kunnalle tai useamman kunnan yhteistoiminta-alueelle, kun työvoimapohjaa on vähintään 20 000 henkilöä.
• Siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi niin, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.
• TE-palvelut 2024 -uudistuksen tavoitteena on tuoda TE-palvelut lähemmäksi asiakkaita ja vastaamaan aiempaa vahvemmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Kunnan työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluiden yhteistyöllä haetaan nopeampaa työllistymistä.
• Hallituksen esitysluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle toukokuussa 2022.
• Into on mukana TEMin uudistusta valmistelevassa sidosryhmien sparrausryhmässä ja kerää työskentelyä varten työpajakentän ja etsivän nuorisotyön näkemyksiä.

Osatyökykyisiä työllistävä Työkanava Oy

• Hallitus on päättänyt perustaa valtion erityistehtäväyhtiön työllistämään haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Yhtiön tehtävänä on tarjota työsuhteita ja tukea työhön sekä edistää toisen työnantajan palvelukseen siirtymistä. Hallituksen esitys ollaan antamassa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2022.
• Toiminta on tarkoitus käynnistää pilotoinnilla 2–3 alueella.

Hyödyllisiä linkkejä

• Inton lausunto työllisyyden kuntakokeilusta
• Inton lausunto pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista
• Inton lausunto Välittäjä Oy:stä
• Lisätietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksesta (TEM)