Tulokset haulla Twitter アカウントを購入します 👉🏿 acc6.top 👈🏿

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne toimivat yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja vahvistavat voimavaroja ja arjen taitoja. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla, tukemaan muita palveluita ja paikkaamaan palvelupuutteita.

Tulevalla hallituskaudella etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus, resurssit ja rakenteet on turvattava. Lisäksi palveluihin pääsy ja palveluketjut on saatava kuntoon.

Eriarvoistuminen ja uudistukset haastavat

Koronepidemia on lisännyt ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. Pandemian aiheuttamat kielteiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin niihin nuoriin, jotka jo aiemmin ovat olleet vaikeassa tilanteessa.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien, ns. NEET-nuorten määrä, on yhä korkealla: Lähes 10 % 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulussa. Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on jäänyt korkealle. Oppivelvollisuuden laajentaminen on vähentänyt koulutuksen keskeyttämistä, mutta osaa nuorista on tuettava vielä vahvemmin. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista noin 25 % kokee, ettei saa apua silloin, kun sitä tarvitsee.

Käynnissä olevat uudistukset haastavat työpajatoimijoita. Sote-uudistuksen myötä kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä heikentää työpajojen toimintaedellytyksiä ja vähentää matalan kynnyksen työpajapalveluja. Palkkatukiuudistus heikentää puolestaan kolmannen sektorin työpajojen työllistämismahdollisuuksia ja lisää vaikeimmassa asemassa olevien työttömyyttä.

Rinnallakulkijuutta etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla

Rinnallakulkijoina etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia, ovat mukana opiskelijoiden arjessa, tukevat koulupolun nivelvaiheissa, tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä sekä tukevat nuoria ja aikuisia koulutukseen ja työhön.

Jos etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa ei olisi, olisi yhteiskunnassa vähemmän tahoja, jotka

• tekee yhteiskunnasta inhimillisemmän
• etsii ja ottaa kopin
• kulkee rinnalla palveluissa ja viranomaiskohtaamisissa
• tarjoaa kokonaisvaltaista tukea arjenhallintaan
• toimii vahvasti verkostoyhteistyössä ja kokoaa verkostoja
• tarjoaa mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
• vähentää syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja.

Nuori saa tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn etsivässä nuorisotyössä

• Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle mahdollisuuden luottamukselliseen aikuiskontaktiin, ja nuori saa etsivältä nuorisotyöntekijältä tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn.
• Etsivä nuorisotyö tavoittaa vuosittain yli 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta.
• Vuonna 2021 etsivä nuorisotyö ohjasi 5614 nuorta koulutukseen ja 3414 nuorta työpajoille, työkokeiluun ja palkkatyöhön.
• Etsivää nuorisotyötä on tarjolla kaikissa Suomen kunnissa.
• Nuoret antavat etsivälle nuorisotyölle arvion 4,6 asteikolla 1-5.

Työpajatoiminta vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä

• Työpajatoiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten ja aikuisten hyvinvointia, kasvattaa osaamista sekä valmentaa kohti koulutusta ja työtä.
• Työpajatoiminta tavoittaa vuosittain yli 22 000 nuorta ja aikuista, joista alle 29-vuotiaita nuoria on lähes 12 000.
• Työpajatoimintaa on tarjolla noin 90 % kunnista.
• Työpajojen yleisimmät palvelut ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ, sosiaalinen kuntoutus ja Kelan ammatillinen kuntoutus.
• Työpajatoimintaan osallistuneista nuorista 3/4 sijoittuu koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun palveluun työpajajakson jälkeen.
• Valmentautujat antavat työpajatoiminnalle arvion 4,3 asteikolla 1-5. 

Inton ratkaisut tulevalle hallituskaudelle

Rinnallakulkijuus edellyttää rahoitusta, resursseja ja rakenteita

• Etsivän nuorisotyön ja työpajojen rinnalla kulkevalle tuelle on kasvava tarve.
• Rakenneuudistukset haastavat toimijoita ja heikentävät niiden toimintaedellytyksiä.
• Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat vaikuttavia palveluja, joissa kohdataan ja tuetaan heikossa asemassa olevia nuoria ja aikuisia.
• Tarvitsemme etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle  rahoituksen, resurssit  ja rakenteet, jotta kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

Hallitusohjelmaan tulee kirjata

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusta vahvistetaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja varataan riittävät resurssit etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toteuttamiseen valtakunnallisesti.

Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on korotettava

Etsivän nuorisotyön tarve on jatkuva, ja haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee tukea nopeasti. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on laskenut ja määräaikaisten rahoitusten päätyttyä etsivään nuorisotyöhön on kohdentunut rahoitusleikkaus. Vuosittain varmistuva rahoitus aiheuttaa vaihtuvuutta työntekijöissä. Perusrahoituksen pienentyessä organisaatioiden omavastuuosuudet ovat nousseet ja samalla yleinen kustannustaso on noussut. Etsivän nuorisotyön jatkuvuus on varmistettava.

Tulevalla hallituskaudella

• Etsivän nuorisotyön perusrahoitusta on korotettava. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
• Etsivän nuorisotyön organisaatioiden omarahoitusosuutta tulee alentaa.

Työpajatoiminnan rahoituksen tulee vastata muuttuneeseen tilanteeseen

Työpajatoiminnalle on turvattava selkeä rahoitus ja henkilöresurssit kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa toiminnoissa. Työpajat tulee nähdä kuntien ja hyvinvointialueiden kumppaneina. Työpajojen mahdollisuuksia tukea oppivelvollisuusikäisiä ja jatkuvaa oppimista on hyödynnettävä entistä laajemmin.  

Tulevalla hallituskaudella

• Rakenneuudistukset edellyttävät työpajoilta muutoskykyä ja toiminnan kehittämistä. Työpajatoiminnan perusrahoitusta on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.
• Uusi työpajapalvelu on toteutettava. Työpajatoiminnan turvaamiseksi on valmistunut työryhmän selvitys ja toimenpidesuositukset, joilla pyritään varmistamaan työpajatoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Suositusten toimeenpano on tulevina vuosina tärkeää.

Palveluketjut kuntoon

Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa olevat nuoret ja aikuiset hyötyisivät monista palveluista, jos niihin vain pääsisi. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita. Nivelvaiheisiin tarvitaan vahvemmin tukea. Mahdollisuus vaihtoehtoisiin oppimisympäristöihin on tarjottava jo ennen ongelmien kasaantumista. Rahoitus kouluissa toteutettavaan nuorisotyöhön on löydyttävä. Opiskeluhuoltoa sekä oppilaan- ja opinto-ohjausta on lisättävä. Työllisyyspalveluiden henkilöresursseja on lisättävä, jotta yksilöllistä tukea riittää eniten tarvitseville. Välityömarkkinat tarjoavat valmennusta ja tukea työllistymiseen. Välityömarkkinoita on vahvistettava.

Tulevalla hallituskaudella

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut kaikkien saataville
• Rahoitusta ja ammattilaisia koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön sekä koulujen tuki- ja ohjauspalveluihin
• Välityömarkkinat vahvemmin mukaan työllisyyden edistämiseen
• Palvelujärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena

Valmiita materiaaleja vaikuttamistyön tueksi

• Inton tavoitteet hallitusohjelmaan löydät tämän linkin kautta materiaalipankista sekä verkkosivuillamme julkaistusta artikkelista.
• Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin -kampanjan materiaalit suomeksi ja ruotsiksi, muokattavan powerpoint-tiedoston sekä kampanjakuvat löydät eduskuntavaalien materiaalisivulta.
• Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuutta osoittavia valmiita infograafeja sekä muokattavia infograafipohjia löydät materiaalipankista tämän linkin kautta.
• Into toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa @intolaiset tileillä. Seuraa ja jaa vaikuttamissisältöjämme tai tägää meidät mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin.
  
  

Uusi oppivelvollisuuslaki on ollut voimassa nyt muutaman vuoden ajan. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa tätä ennen toisen asteen tutkinnon. Perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuutta voi suorittaa lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi kansanopistojen oppivelvollisille suunnatuissa opistovuosi-koulutuksissa, tutkintoon valmentavassa TUVA-koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa TELMA-koulutuksessa. Opintojen maksuttomuus kestää sen kalenterivuoden loppuun saakka, kun nuori täyttää 20 vuotta.

Asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu

Lakimuutoksen myötä asuinkunnille tuli erityinen tehtävä, kun heidän ohjaus- ja valvontavastuulleen tulivat ne nuoret, jotka ovat ilman opiskelupaikkaa. Käytännössä nämä voivat olla yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneitä tai opintonsa syystä tai toisesta keskeyttäneitä ja oppilaitoksesta eronneiksi katsottuja.

Asuinkunnan tehtävänä on tällaisessa tilanteessa ottaa selvää oppivelvollisen kokonaistilanteesta sekä tuen tarpeista yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Ohjaus- ja valvontavastuuta hoitava taho ohjaa oppivelvollisen hakeutumaan hänelle soveltuvaan koulutukseen ja muiden tarvitsemiensa tukipalveluiden piiriin.

Jos oppivelvollinen ei itse hakeudu koulutukseen, osoitetaan viime kädessä hänelle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta (TUVA tai TELMA). Lain mukaan oppivelvollisen on tällöin aloitettava opintonsa viipymättä kyseisessä koulutuksessa. Käytännössä osoitettu opiskelupaikka voi olla sama, jonka opinnot oppivelvollinen on juuri keskeyttänyt. Tämä harvoin ratkaisee syitä oppivelvollisen opintojen keskeytymisen taustalla tai parantaa tilannetta. Inton mielestä tulisikin kyetä turvaamaan, että asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta hoitavalla taholla olisi riittävästi erilaisia oppimisympäristöjä, joihin oppivelvollinen voidaan ohjata oppivelvollisuuttaan suorittamaan.

Huolenaiheena 17-vuotiaat perusopetuksesta valmistuvat

Oppivelvollisuuslakia sovelletaan 18 ikävuoden täyttymisen jälkeen ainoastaan maksuttomuuden osalta. Nuori voi siis tällöin halutessaan keskeyttää opintonsa, eikä asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta enää sovelleta. Osa nuorista valmistuu perusopetuksesta kesken lukuvuoden 17-vuotiaina. Tällöin vaarana on, että he eivät pääse heti aloittamaan opintojaan toisen asteen tai nivelvaiheen koulutuksessa, vaan joutuvat odottamaan opiskelupaikan saamista tai opintojen aloitusta jopa useita kuukausia kotona. Myös 18 ikävuoden täyttyminen lähestyy nopeasti ja jos motivaatio on muutenkin kadoksissa, on opintojen keskeyttämiseen niiden alettua hyvin lyhyt matka.

On oppivelvollisen edun mukaista, että saamme heidät suoraan perusopetuksesta heidän elämäntilanteeseensa sopivaan oppimisympäristöön suorittamaan oppivelvollisuutta. Turvallinen, tuettu ja ennalta suunniteltu yksilöllinen polku turvaa perusopetuksen loppuun suorittamisen ja tuo motivaatiota jatkaa opintoja myös oppivelvollisuusiän täytyttyä.

Hallitusohjelman kirjaus

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös työpajatoiminnassa. Inton kanta on, että ympäristönä työpajat ovat osalle oppivelvollisista tavallista oppilaitosta sopivampia. Toivottavasti hallitusohjelman kirjauksen myötä esimerkiksi nuorten poluttaminen suoraan perusopetuksesta työpajaympäristöön toteutuisi, etenkin kesken lukuvuoden. Tällä hetkellä liian moni nuori joutuu käymään epäonnistumassa toisen asteen oppilaitoksessa ennen kuin työpajaympäristöä edes tarkastellaan vaihtoehtona.

Hallitusohjelman kirjauksen myötä työpajatoiminnan opinnollistaminen nousee entistä suurempaan arvoon myös oppivelvollisten kohdalla. Oppimisympäristöt tulee tunnistaa ja laatia sopimukset työpajatoiminnan ja koulutuksen järjestäjien välille. Into on tukena yhteistyön kehittämisessä vahvistamalla entisestään tulevaisuudessa opinnollistamisen alueellista yhteistyötä.

Hyödyllisiä linkkejä

• Oppivelvollisuuslaki
• Inton opinnollistamisen verkkosivut
• Inton näkökulma: Etsivä nuorisotyö oppivelvollisuuslain uudistuessa
• Inton näkökulma: Työpajatoiminta ja oppivelvollisuuden laajentaminen

Kuntien sote-palvelut siirtyivät 21 hyvinvointialueen järjestämisvastuulle 1.1.2023 lukien.

Kunnalliset työpajat eivät voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa kuten ennen

Myös työpajojen tuottama kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.

• Uudistuksen myötä hyvinvointialueet voivat itse tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta tai hankkia niitä kilpailutuksen kautta. Kunnalliset työpajat eivät niitä enää voi tuottaa eivätkä siten saada kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää valtion korvausta.
• Tämä voi uhata monen työpajan toimintaedellytyksiä ja vaarantaa asiakkaiden palvelut.
• Palveluiden turvaaminen edellyttää vahvaa yhdyspintayhteistyötä hyvinvointialueen ja kunnan työpajatoiminnan välillä.

Kunnallisten työpajojen mahdollisuudet

Riskinä palvelujen keskittyminen

Uudistuksen riskinä voi myös olla palvelujen yhä vahvempi keskittyminen kasvukeskuksiin ja alueellisen eriarvoisuuden vahvistuminen. Tiedossa on, että joissakin pienissä kunnissa työpajatoiminta joudutaan sote-uudistuksen myötä lopettamaan.

Uusia mahdollisuuksia palveluntuottajille

Monet kolmannen sektorin työpajaorganisaatioista toimivat jo tällä hetkellä palveluntuottajina markkinoilla. Osalle heistä sote-uudistus avaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa ja laajentaa toimintaansa. Osa kolmannen sektorin toimijoista on pieniä yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminta rakentuu avustuksille.

Eduskunnan lausuma ja OKM:n työryhmän selvitys

Eduskunta edellytti lausumassaan kesäkuussa 2021, että osana työpajojen seurantaa hallitus arvioi työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen tarvetta huomioiden eri hallinnonalojen lainsäädännön yhteensovittamisen siten, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti.

Hyödyllisiä linkkejä

• Raportti: Etsivän nuorisotyön ja työpajatoimijoiden kokemuksia hyvinvointialueuudistuksen vaikutuksista
• OKM:n selvitys lainsäädäntöuudistusten vaikutuksista työpajatoimintaan
• Inton lausunnot sote-uudistuksesta
• Inton raportti sote-uudistuksen vaikutuksista
• Lisätietoa sote-uudistuksesta (Valtioneuvosto)
• Sote-uudistuksen valmistelun alueelliset yhteystiedot (Valtioneuvosto)

Työllisyydenhoito on murroksessa ja rakenteita uudistetaan laajasti. Kuntakokeilut ovat käynnissä, ja jatkossa TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirtyvät kaikilla alueilla pysyvästi kuntien vastuulle. Valtion uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy on perustettu ja pyrkii toiminnan käynnistyttyä työllistämään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Valmistelussa oleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli on lisäämässä työllisyydenhoidon henkilöstöä ja tuomassa työnhakijoille uuden työnhakuvelvoitteen.

Työllisyyden kuntakokeilut tuovat oikein hyödynnettynä mahdollisuuksia

• Oikein hyödynnettynä kuntakokeilut tuovat mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja voivat parantaa palveluiden saatavuutta ja niihin ohjautumista. Kuntien vahvuuksia ovat lähipalvelut ja monialaisuus sekä ja paikallistuntemus.
• Työnhakijoiden palvelutarpeiden ja heidän työ- ja toimintakykynsä arviointiin tulee panostaa nykyistä vahvemmin. Tämä edellyttää resursointia kohtaavaan palveluun. Kuntakokeiluun on turvattava riittävät henkilöstöresurssit.
• Kuntakokeilujen alkuvaiheessa joissakin kunnissa kaavailtiin etsivän nuorisotyön ja/tai työpajatoiminnan hyödyntämistä kuntakokeilun tehtävissä. Myös kuntakokeiluissa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan on kuitenkin pystyttävä keskittymään perustehtäväänsä.
• OKM on linjannut, että valtionavustuksella toimivien työntekijöiden tehtävät eivät voi määräytyä työllisyyttä edistävien kuntakokeilujen kautta. Tiivistä ja monialaista yhteistyötä kuntakokeilujen kanssa voidaan tehdä.

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Hallitus valmistelee pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia. Sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyn 2021 aikana ja astua voimaan toukokuussa 2022.

TE-palveluiden henkilöstöä lisätään

TE-palveluiden henkilöstöä ollaan lisäämässä reilulla 1000 asiantuntijalla, mikä merkitsee vuoden 2019 resursseihin verrattuna noin 40 prosentin lisäystä.

Työnhakijoita tavataan useammin

Mallin mukaan TE-toimisto tai kuntakokeilussa mukana oleva kunta tapaisi työnhakijan erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa nykyistä useammin. Alussa (3 kk) kahden viikon välein, ja aina 6 kk jälkeen järjestettäisiin uusi 1 kk tiivis palvelujakso.

Karensseja kohtuullistetaan ja porrastetaan

Mallissa otetaan käyttöön uusi muistutus ennen varsinaista karenssia.  

Työnhakuvelvollisuus

Uuden työnhakuvelvollisuuden mukaan työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta kuukausittain ja raportoitava tästä TE-toimistolle.

TE-palveluiden siirto kuntiin

• Hallituksen päätöksen mukaisesti TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä on linjannut, että palvelut siirretään kunnalle tai useamman kunnan yhteistoiminta-alueelle, kun työvoimapohjaa on vähintään 20 000 henkilöä.
• Siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi niin, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.
• TE-palvelut 2024 -uudistuksen tavoitteena on tuoda TE-palvelut lähemmäksi asiakkaita ja vastaamaan aiempaa vahvemmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Kunnan työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluiden yhteistyöllä haetaan nopeampaa työllistymistä.
• Hallituksen esitysluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle toukokuussa 2022.
• Into on mukana TEMin uudistusta valmistelevassa sidosryhmien sparrausryhmässä ja kerää työskentelyä varten työpajakentän ja etsivän nuorisotyön näkemyksiä.

Osatyökykyisiä työllistävä Työkanava Oy

• Hallitus on päättänyt perustaa valtion erityistehtäväyhtiön työllistämään haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Yhtiön tehtävänä on tarjota työsuhteita ja tukea työhön sekä edistää toisen työnantajan palvelukseen siirtymistä. Hallituksen esitys ollaan antamassa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2022.
• Toiminta on tarkoitus käynnistää pilotoinnilla 2–3 alueella.

Hyödyllisiä linkkejä

• Inton lausunto työllisyyden kuntakokeilusta
• Inton lausunto pohjoismaisesta työvoimapalvelumallista
• Inton lausunto Välittäjä Oy:stä
• Lisätietoa TE-palvelut 2024 -uudistuksesta (TEM)

Into järjestää etsiville nuorisotyöntekijöille ja työpajatoimijoille suunnattuja koulutuksia, verkostotilaisuuksia ja tapahtumia. Tarkoituksemme on vahvistaa ja tukea työntekijöiden ammatillista osaamista sekä mahdollistaa verkostoituminen. Kaikki Inton koulutukset ovat maksuttomia.

• ANNA PALAUTETTA JA VAIKUTA!
  Jos olet osallistunut johonkin Inton säännöllisesti järjestämään koulutukseen tai verkostoon, toivomme, että jaat kokemuksiasi ja ajatuksiasi anonyymissä palautekyselyssä (Webropol).

Inton vuosittaisia tapahtumia ovat etsivät nuorisotyöntekijät ja työpajatoimijat yhteen kokoavat #INTO-päivät ja  osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen teemoja käsittelevä Synergiaseminaari.

Inton syyskokous 25.11.2025

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n syyskokous järjestetään marraskuun 25. päivänä Helsingissä Isolla Pajalla.

Syyskokous on lähikokous, jossa pääset kuuntelemaan viimeisimmät kuulumiset opetus- ja kulttuuriministeriön suunnilta, keskustelemaan muiden kentän toimijoiden ja intolaisten kanssa sekä ennen kaikkea valitsemaan Intolle hallitusta.

Tutustu syyskokouksen materiaaleihin täällä.

Ilmoittaudu mukaan!