Työllisyysalueet
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille 1.1.2025. Työllisyysalueita on yhteensä 45. Into on seurannut työllisyysalueiden käynnistymistä ja toimintaa osana monialaisen yhteistyön kehittämistä ja etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan edellytysten vahvistamista.
- Työpajatoiminnan tilannekuva 2025
- Etsivän nuorisotyön tilannekuva 2025
- Kysely nuorisotyön ja työllisyysalueiden yhteistyöstä 2025
Eriytyvät käytänteet uhkaavat alueellista tasa-arvoa
Osalla työllisyysalueista yhteistyö etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kanssa on säilynyt tiiviinä ja jopa kehittynyt. Työllisyysalueilla on kuitenkin vapaus toteuttaa lakisääteistä toimintaansa itsenäisesti, joten käytännöt yhteistyöstä ja sen laadusta ovat kahden toimintavuoden aikana eriytyneet alueellisesti. Alueellisten käytänteiden eriytyminen koskee Inton kentältä saamien tietojen mukaan asiakkaiden etuuksiin liittyviä lainsäädännön tulkintoja ja palveluohjausta.
Viimeisimpänä muutoksena KEHA-keskuksen koordinoivaa roolia työllisyyspalveluiden osalta purettiin. Tämä kasvattaa Inton arvion mukaan riskiä palvelujen laadun heikkenemisestä, alueellisten erojen kasvamisesta ja toimintamallien hajautumisesta.
Miten yhteistyö toimii sinun kunnassasi?
Millaisia toimintamalleja ja rakenteita alueesi työllisyydenhoidossa on? Miten palveluohjaus teillä toimii ja oletteko kehittäneet hyviä käytänteitä monialaiseen yhteistyöhön? Kerro meille!
Voit olla aiheen tiimoilta yhteydessä Työmieli-hankkeen (ESR+) asiantuntijoihin Assi Lindholmiin, assi.lindholm@intory.fi tai Miikka Piiroiseen, miikka.piiroinen@intory.fi. Keräämme hankkeessa hyviä käytänteitä työllisyyspalveluiden, etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhteistyöstä.
Alta löydät jo testattuja toimintamalleja:
Asiakkaan etuusmuutokset haastavat järjestelmää
Kuten hyvinvointialueiden kohdalla, myös työllisyyspalveluissa asiakkaan palveluvalikoima sekä niihin liittyvät etuudet ovat olleet Petteri Orpon hallituskaudella voimakkaassa murroksessa. Tämä muutosten pirstaleisuus ja ristikkäisvaikutusten arvioinnin puute vaikeuttavat osaltaan palvelujärjestelmän sisällä tehtävää yhteistyötä.
Into on saanut etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kentältä palautetta, jonka mukaan yhä suurempi osa ajasta etenkin nuoren kohdalla menee palvelu- ja etuusasioiden parissa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat raportoineet asiakkaillaan jopa nälkää ja työmuodon alueelliset koordinaattorit ovatkin peräänkuuluttaneet alueellisesti yhtenäistä, nuorilähtöistä ja kannustavaa otetta työllisyydenhoitoon.
Työpajojen osalta etuusmuutokset ovat haastaneet jälleen kerran palveluohjausta. Työllisyysalueilla on erilaisia tulkintoja siitä, mihin etuuteen työpajatoimintaan osallistuminen oikeuttaa ja millaisella sopimuspohjalla nuori toimintaan osallistuu. Into kannustaa malliin, jossa kunnallisten ja kolmannen sektorin työpajojen kevyet sopimusratkaisut katsotaan työllistymistä tukeviksi. Näin voidaan taata monimutkaisissa elämäntilanteissa oleville nuorille heidän tarpeitaan vastaavat matalimman kynnyksen työpajapalvelut lähipalveluna. Työllistymissuunnitelmassa sovitun työpajasopimuksen ajalta maksetaan kulukorvaus, joka tukee valmentautujan kiinnittymistä tavoitteelliseen toimintaan työpajalla. Jakso palvelee näin ohjattua siirtymistä kohti avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen ja vahvistaa nuoren taloudellista tilannetta.
Into lausuu etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kannalta keskeisistä muutoksista työllisyydenhoidossa ja etuuksissa
Inton keskeinen viesti lausunnoissa on ollut, että esitysten vaikutusarviointeihin tulisi panostaa ja muutoksissa tulisi huomioida erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien oikea-aikainen ja monialainen tuki. Toimivia, jo olemassa olevia palveluja ei pidä heikentää ja kolmannen sektorin kykyä tukea vaikeasti työllistyviä tulee vahvistaa.