Tulokset haulla ☞ acc6.top получить YouTube учетную запись участника

Työpajatoiminta vahvistaa valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen kautta nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan yksilöllisten tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä.

Työpajatoiminta on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen oman polkunsa. Nuorten työpajatoiminta on suunnattu alle 29-vuotiaille.

Työpajalla voi vahvistaa omaa arjenhallintaansa ja toimintakykyään sekä saada tukea jatkopolun löytämiseen. Työpajalla voi myös kokeilla uutta ammattialaa, kasvattaa ammatillista osaamista ja vahvistaa työelämä- ja työyhteisötaitojaan. Työpaja voi toimia vaihtoehtoisena oppimisympäristönä tutkinnon tai tutkinnonosan suorittamisessa. Työpajan yhteisö tarjoaa osallisuuden kokemuksia sekä vahvistaa valmentautujien sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä.

Valmennus työpajalla

Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen ja on aina tavoitteellista. Se on kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Valmennuksella tuetaan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta. Valmennuksen tavoitteet luodaan yhdessä valmentautujan kanssa työpajajakson alussa ja niitä päivitetään valmennuksen aikana.

Työvalmennus työpajalla perustuu tekemällä oppimiseen. Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle käytännönläheisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien avulla. Työpajan työtoimintaympäristöissä voi oppia uutta ja tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin – jos onnistuin täällä, voin onnistua muuallakin!

Yksilövalmennus tarkastelee valmentautujan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, tukee arjenhallintaa sekä auttaa selkiyttämään kunkin valmentautujan omia tulevaisuuden toiveita. Yksilövalmentaja pohtii yhdessä valmentautujan kanssa, mitä ovat hyvän valmennusjakson sisällöt sekä millaisia tavoitteita niihin voidaan hänelle asettaa. Yksilövalmentajan luokse voi mennä kaikissa tilanteissa, joissa valmentautuja tarvitsee keskustelua, neuvoja tai tukea.

Valmennus työpajalla perustuu aina valmentautujan tarpeisiin.

Miten työpajalle pääsee?

Työpajalle voi ottaa yhteyttä suoraan tai sinne voi päästä esimerkiksi Ohjaamon, TE-toimiston, sosiaalitoimiston tai oppilaitoksen ohjaamana. Työpajatoimintaa löytyy noin 90 prosentissa Suomen kunnista pääosin kunnan, järjestöjen tai säätiöiden järjestämänä. Valmentautujat ovat työpajalla yleensä toimintaan ohjanneen tahon toimenpiteessä, joista yleisimmät ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatukityö ja sosiaalinen kuntoutus. Tämän lisäksi valmentautuja voi olla työpajajaksolla työpajasopimuksella, joka tehdään valmentautujan ja työpajan välille.

Voit etsiä oman alueesi työpajoja Inton jäsenlistauksesta.

Materiaalia työpajatoiminnasta

• Työpajatoiminnan käsikirja (2023)
• Infograafit työpajatoiminnasta
• Animaatiovideot työpajatoiminnasta (YouTube)
• Videoita etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta (YouTube)
• Muita julkaisuja työpajatoiminnasta

Nuorten tarinat eri puolilta Suomea kertovat tilanteista, joita nuoret ovat yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa ratkoneet ja kohdanneet. Tarinat ovat otteita elävästä elämästä, mutta nimet on muutettu nuoria kunnioittaaksemme. Kuvat ovat kuvituskuvia.

Olisiko sinulla kysyttävää etsivältä nuorisotyöntekijältä? Voisiko etsivä nuorisotyö olla avuksi omassa tilanteessasi?

Ota rohkeasti yhteyttä!

Lue nuorten ja etsivien nuorisotyöntekijöiden kirjoittamia tarinoita!

Työpajatoiminnan laatukriteerit auttavat ja tukevat työpajatoimijoita ympäri Suomea kehittämään ja kehittymään työssään. Tavoitteena on valtakunnallisesti entistä laadukkaammat ja vaikuttavammat työpajapalvelut. Työpajatoiminnan laatukriteereitä kehitettiin yhteistyössä kentän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Oma laatutyö on mahdollista käynnistää heti

Työpajatoiminnan laatukriteeristö on työpajojen käytössä ja oma laatutyö on mahdollista käynnistää heti. Työpajatoiminnan laatukriteerit esitellään kuuden otsikon alla, jotka johdattelevat tarkempien kysymysten kera pohtimaan oman työpajan toimintaa.

Kriteerien taustalla on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena on tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille. Kriteeristö vaatii luonnollisesti aina organisaatiokohtaista tulkintaa. Sen käyttöä tuetaan Inton toimesta laatutyön toimintamallilla ja koulutusaineistoilla. Käsitteiden ja laatukriteerien tavoitteena on tarjota yhteistä käsitteellistä keskustelupohjaa ja oman toiminnan kehittämisen peruspalikoita työpajakentälle alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Laatutyön toimintamalli

Työpajatoiminnan laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn. Into toimii työpajojen tukena laatutyössä ja tarjoaa laatutyön toimintamalliksi vertaisauditointia. Laatumerkki on tunnustus laadukkaasta ja vaikuttavasta työpajatoiminnasta. Nosta hyvä työnne esille ja hae työpajallenne laatumerkkiä!

Työpajatoiminnan laatukriteerit ja käsitteet on avattu koulutustallenteena, joka kannattaa katsoa ennen laatutyön aloittamista.

Työpajatoiminnan käsitteet

Osana laatukriteerityötä kirkastettiin myös työpajatoiminnan käsitteitä. Käsitteet jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: ydinkäsitteet, avainkäsitteet ja muut toimintaan liittyvät käsitteet. Päivitetyt kuvaukset käsitteisiin tukevat työpajatoimijoita myös omassa viestinnässään.

Käsitteistä käydyn keskustelun yhteydessä keskusteltiin myös työpaja-käsitteen uudistamistarpeesta. Tätä prosessia on kuvattu julkaisussa ja keskustelussa tunnistettuja riskejä käsitteen vaihtamisesta on kirjattu lyhyesti auki. Tulevaisuuden keskusteluun jää pohdinta työpaja-käsitteen vaihtamisesta tai säilyttämisestä.

Lisätietoja laatukriteeristöstä:

Into on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiantuntijaorganisaatio. Edustamme yli 270 työpajaa sekä 600 etsivää nuorisotyöntekijää Suomessa. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelee yli 2200 ammattilaista. Palveluihin osallistuu vuosittain 43 000 nuorta ja aikuista.

Into on asiantuntijaorganisaatio, joka tuo esiin niiden äänen, joita ei kuulla

Into tekee aktiivisesti yhteiskunnallista vaikuttamista eri kanavien kautta. Tarjoamme vaikuttavia ratkaisuja osallisuuden vahvistumiseen sekä siirtymiin kohti työelämää ja opiskelua. Vaikuttamistyöllä olemme mukana luomassa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on parempi olla. Vaikutamme lainvalmisteluun lausuntojen ja kuulemisten sekä työryhmien ja tapaamisten avulla. Osallistumalla rohkeasti ja rakentavasti yhteiskunnalliseen keskusteluun tuomme esiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan hyötyä, merkitystä, tuloksia ja vaikuttavuutta.

Into on asiantuntija seuraavissa aiheissa

Into tekee vaikuttamistyötä tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten nuoriso-, sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Yhdistyksellä on toimivat suhteet toimintojen kannalta keskeisiin ministeriöihin, aluehallintovirastoihin, Kuntaliittoon ja Opetushallitukseen. Näitä kontakteja hyödynnetään yhdistyksen kehittämistyössä, vaikuttamisessa ja viestinnässä. Lisäksi teemme kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla muiden eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa International Production School Organisationin (IPSO) toimintaan.

Etsivä nuorisotyö ja työpajat tarjoavat mahdollisuuden omannäköiseen elämään

Into auttaa etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskenteleviä innostumaan ja innostamaan työssään. Palveluihin osallistuvat nuoret ja aikuiset saavat tukea, jotta he voivat löytää oman polkunsa. Etsivä nuorisotyö ja työpajat tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden omannäköiseen elämään.

Inton strategia

Rohkeasti, inhimillisesti ja yhdessä. Inton strategisena tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kehittäminen.

Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus kehitti valtakunnallisesti etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa 1.8.2020-31.3.2024. Toiminnassa korostui monialainen yhteistyö nuorten osallisuuden edistämisessä, päihdehaittojen ehkäiseminen ja mielenterveyden tukeminen.

Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksen antia on koottu päivittyvälle artikkelisivulle (klikkaa linkkiä).

Mitä osaamiskeskuksen toimintaan sisältyi?

• Alueellinen yhteistyö – etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan alueellisten verkostojen valtakunnallista koordinointia ja kehittämistä
• Koulutukset ja materiaalit – tukevat monipuolisesti etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisten osaamista
• Työpajatoiminnan opinnollistaminen – kehittää työpajoja oppimisympäristöinä sekä yhteistyötä koulutuksen järjestäjien kanssa
• Sidosryhmäyhteistyö – yhteistyötä etsivän nuorisotyön ja työpajojen kumppanien, esimerkiksi. Ohjaamojen ja Kelan kanssa kentän ammattilaisten ja nuorten parhaaksi
• Aikalisä-toiminta – huolien varhaiseen tunnistamiseen tähtäävää yhteistyötä etsivän nuorisotyön, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen välillä
• Laatu- ja vaikuttavuustyö – tuo esiin toiminnan tuloksia ja vaikutuksia sekä tarjoaa vaikuttavuuden mittaamiseen työvälineitä
• Mielen hyvinvointi – hyvinvointia ja mielenterveyttä tukevan toimintakulttuurin kehittäminen
• Päihde- ja pelihaittojen ehkäisy – ehkäisevän päihdetyön osaamisen kehittäminen
• Tutkimus ja tiedontuotanto – tarkastelussa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan alueellinen yhdenvertaisuus ja saavutettavuus, monialainen yhteistyö ja asema palvelujärjestelmässä

Osaamiskeskuksen tuottama materiaali

Osaamiskeskus tuottaa monipuolisesti materiaalia etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi.

Inton materiaali
MIELI ry:n materiaali
EHYT ry:n materiaali
XAMK-Juvenia materiaali

Sovari perustuu työpajojen nuorille ja aikuisille valmentautujille suunnattuun nettikyselyyn.

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa.

Lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet Sovarin käyttöön sekä linkit nettikyselyihin.
Työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle on omat kyselynsä. Kysely on käytössä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Sovari-kyselykausi kestää aina kalenterivuoden ajan.

Sovari-kysely toteutetaan kunkin valmentautujan kohdalla työpajajakson päätteeksi

• Työpajat ja etsivän nuorisotyön toimijat saavat omat Sovari-tuloksensa vuosittain.
• Into tuottaa tulosyhteenvedot organisaatiokohtaisesti ja työpajayksiköittäin.
• Tulosyhteenvedon saaminen edellyttää vähintään 7 vastaajaa vuoden aikana.
• Sovari-vuositulokset toimitetaan työpajoille helmi-maaliskuun aikana. Väliraportit lähetetään kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa.

Milloin?

• Työpajatoiminnassa Sovari-kysely toteutetaan jokaiselle valmentautujalle työpajajakson lopussa.
• Jos työpajajakso jatkuu seuraavalle vuodelle, voidaan kysely toteuttaa jo edellisen vuoden lopussa.
• Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista.
• Ota Sovari-kysely osaksi työpajan valmennusta arviointikeskustelun yhteyteen. Keskustelu palauttaa valmentautujan mieleen kulunutta jaksoa työpajalla, mistä lähdettiin liikkeelle ja mitkä asiat ovat muuttuneet työpajalla olon aikana.

Missä?

• Järjestä vastaamiseen rauhallinen hetki työpajalla tietokoneen äärellä.
• Vastaamiseen on hyvä varata aikaa 20–30 minuuttia, vaikka yleensä vastaaminen kestää vain 5 minuuttia.
• Tarvittaessa valmentautuja voi vastata kyselyyn myös etäyhteyksillä, jos hän ei voi tulla työpajalle tai hänen työpajajaksonsa on jo päättynyt. Jaa valmentautujalle silloin linkki Sovari-kyselyyn henkilökohtaisella viestillä ja ohjaa häntä vastaamaan kyselyyn.

Miten?

• On tärkeää ohjata valmentautujaa vastaamisen alkuun ensimmäisen sivun kysymyksissä.
• Ensimmäisen sivun jälkeen valmentautuja jatkaa vastaamista itsenäisesti.
• Kysymyksessä 7. valitaan vastattavaksi joko koko kysely tai lyhyempi kysely.
• Lähtökohtaisesti valitaan vastattavaksi koko kysely, ellei työpajalla ole yhteisesti sovittu toisin.
• Lyhyempi kysely ei sisällä työpajatoiminnan toteutusta koskevia arviointikysymyksiä.
  Se voidaan valita silloin, jos työpaja kerää palautetta työpajatoiminnasta muulla tavoin.
• Muistuta valmentautujaa vastaamisen lopuksi klikkaamaan Lähetä-ruutua, jotta vastaukset tallentuvat.

Mitä Sovari sisältää?

Työpajojen Sovari-kysely sisältää kysymyksiä seuraavista teemoista:

1. Asiakkuus työpajalla: valmennusjakson kesto, käyntitiheys työpajalla ja missä palvelussa valmentautuja on työpajalla
2. Työpajatoiminnan arviointi: Millaisia kokemuksia valmentautujalla on työpajatoiminnasta?
3. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi: Millaisia muutoksia valmentautuja on kokenut elämäntaidoissaan työpajajakson aikana?
4. Taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus ja kyselypalaute.

Valmentautuja arvioi työpajatoimintaa seuraavista näkökulmista:

• Tehtävät ja valmentautujan osallisuus työpajatoiminnassa
• Yhteisöllisyys työpajalla
• Työ- ja yksilövalmennus työpajalla

Valmentautuja arvioi sosiaalista vahvistumista eli elämäntaitojen muutosta seuraavilla osa-alueilla:

1. itsetuntemus
2. sosiaaliset taidot
3. arjen hallinta
4. opiskelu- ja työelämävalmiudet
5. elämänhallinta ja tavoitteellisuus

Mitä valmentautujalle on hyvä kertoa Sovari-kyselystä?

1. Sovarin kautta valmentautuja voi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
   Kyselyn avulla hän voi myös jäsentää elämäntilanteessaan tapahtuneita muutoksia.
   Useimmat vastaajat ovat kokeneet vastaamisen helpoksi ja melko mukavaksi.
   
2. Kerro, että teille on tärkeää kuulla valmentautujan näkemyksiä, mikä työpajatoiminnassa on ollut hyvää tai huonoa ja onko se auttanut häntä eteenpäin. Toivotte myös ehdotuksia, miten työpajatoimintaa voitaisiin kehittää. Kaikenlainen palaute on tärkeää.
   
3. Kyselyyn vastataan nimettömästi. Yksittäisen nuoren tai aikuisen antamat vastaukset eivät tule työpajan tietoon, vaan saatte siitä ryhmäkohtaisen koosteen. Ulkopuolinen asiantuntija käsittelee kyselyn vastaukset ja laatii yhteenvedot tuloksista.
   
4. Työpajan työntekijät saavat käyttöönsä sanalliset avovastaukset kirjoitetussa muodossa.
   Voitte käyttää sanallisia vastauksia työpajan markkinoinnissa.
   
5. Kyselyyn on hyvä vastata rauhassa ja varata siihen aikaa ainakin varttitunti. Useimmat valmentautujat vastaavat siihen 5–10 minuutissa. Etenkin elämäntaidoissa tapahtuneita muutoksia on hyvä pohdiskella rauhassa (Sovari-kyselyn sivulla 3).

Miten voit hyödyntää Sovari-tuloksia työpajatoiminnassa?

• Hyödynnä Sovarin tuottamaa tietoa viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Sovari kuvaa työpajatoiminnan yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä. Sovari-tulokset kertovat työpajatoiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa ja miksi siitä ei pidä leikata.
• Sovari-verkkokoulutuksesta (Youtube) saat vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää Sovaria työssäsi ja oman toimintanne kehittämisessä.
• Vaikutukset esiin! Muokattavien infograafien avulla voit esittää Sovari-tuloksianne ja Party-tilastojanne. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille.

Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laadusta ja vaikutuksista elämäntaitoihin.
Tietoa tuotetaan vuosittain valtakunnallisesti, alueellisesti ja palveluyksiköittäin.
Mittari on maksuton ja sitä ylläpitää Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.

Sovarilla tietoa palveluiden laadusta ja vaikutuksista

Sovari tuottaa tietoa palvelun laadusta eli siitä, kuinka hyvin etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa toteutetaan palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Sillä kerätään tärkeää palautetta nuorilta ja valmentautujilta palveluiden kehittämiseksi.

Sovarilla saadaan tietoa siitä, millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla on nuoriin ja valmentautujiin. Sovari-tulokset kertovat, millaisia valmiuksia he ovat saaneet omaan elämäänsä palvelujakson aikana.

Sovari perustuu anonyymiin nettikyselyyn, jossa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiakkaina olevat nuoret ja valmentautujat arvioivat palvelun toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan.

Sovarin hyödyntäminen

On tärkeää saada valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa, mitä on etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sekä millaisia vaikutuksia niillä on nuorten ja valmentautujien elämänpolkuihin.

• Sovari auttaa sanoittamaan, mistä etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa on kysymys ja millaisia vaikutuksia ne tuottavat.
• Sovarin avulla organisaatiot tunnistavat oman toimintansa vahvuuksia ja kehittämiskohtia.
  Omia Sovari-tuloksia voi verrata valtakunnalliseen tasoon.
• Sovarin avulla nuoret voivat vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
  Tämä vahvistaa heidän osallisuuttaan.
• Sovarin avulla voidaan osoittaa päättäjille ja yhteistyökumppaneille palveluiden inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä. Sovari kertoo, miksi palveluihin kannattaa panostaa.
• Sovari tuottaa tietoa, millaisia kokemuksia ja hyötyä eri asiakasryhmät saavat etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta.

Lähes 8000 nuorta ja valmentautujaa vastasi Sovari 2024 -kyselyihin

Sovari-tulokset tuotetaan vuosittain yli 250 organisaatiolle etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Vuonna 2024 Sovari-kyselyihin vastasi yli 2800 nuorta etsivästä nuorisotyöstä ja reilu 5100 valmentautujaa työpajoilta. Sovari-tiedonkeruu on valtakunnallisesti laajaa.

Etsivän nuorisotyön Sovari 2023 -infograafi kokoaa muutamia lukuja Sovari-tuloksista.

Sovari-kyselyillä kerätään tietoa kalenterivuosittain. Välituloksia on saatavilla vuoden mittaan kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Laajemmat valtakunnalliset vertailutiedot sisältävät vuosiraportit jaetaan aina seuraavan vuoden alussa. Tulokset tuotetaan alueellisesti, organisaatiokohtaisesti ja työpajayksiköittäin. Into laatii myös raportit Sovarin valtakunnallisista tuloksista vuosittain.

Organisaatiokohtaiset ja alueelliset Sovari 2024 -vuosiraportit jaetaan etsivän nuorisotyön toimijoille ja työpajoille helmikuun ja maaliskuun 2025 aikana. Valtakunnalliset Sovari 2024 -raportit julkaistaan uudessa muodossa keväällä 2025.

Tervetuloa mukaan Sovarin käyttäjäksi!

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa. Sovarin käyttäminen on maksutonta.

Palveluiden käyttäjärekisterin tietosuojaseloste.

Lisätietoa Sovarista

• Tutustu Sovari-materiaaleihin Inton materiaalipankissa
• Tutustu koulutustallenteisiin Sovarin hyödyntämisestä (Youtube)
• Sovari-opaskirja
• Tilaa Sovari -opas itsellesi tilauslomakkeella (postitus- ja toimituskulujen hinnalla)

Sovari perustuu etsivän nuorisotyön nuorille suunnattuun nettikyselyyn.

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa.

Lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet Sovarin käyttöön sekä linkit nettikyselyihin.
Etsivälle nuorisotyölle ja työpajoille on omat kyselynsä. Kysely on käytössä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Sovari-kyselykausi kestää aina kalenterivuoden ajan.

Sovari-kysely toteutetaan kunkin asiakkaan kohdalla kerran vuodessa

• Etsivän nuorisotyön toimijat ja työpajat saavat omat Sovari-tuloksensa vuosittain.
• Into tuottaa tulosyhteenvedot organisaatiokohtaisesti.
• Tulosyhteenvedon saaminen edellyttää vähintään 7 vastaajaa vuoden aikana.
• Sovari-vuositulokset toimitetaan etsivän nuorisotyön organisaatioille helmi-maaliskuun aikana. Väliraportit lähetetään kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa.
• Into julkaisee raportit Sovarin valtakunnallisista tuloksista vuosittain.

Milloin?

Etsivässä nuorisotyössä Sovari-kysely voidaan tehdä kaikille tavoitetuille nuorille kerran vuodessa

• Varaa aikaa kalenteristasi kyselyiden toteuttamiseen.
• Nuori voi vastata kyselyyn milloin tahansa. Etenkin kesä tai marras-joulukuu ovat hyviä etappeja kyselyyn vastaamiseen.
• Nuoren asiakkuus voi jatkua edelleen. Kerro nuorelle, että kyselyn tekeminen ei tarkoita yhteistyön päättymistä.
• Lyhytkestoisessa asiakkuudessa voit toteuttaa kyselyn nuorelle silloin, kun hän on saanut tarvitsemansa ohjauksen.
• Pitkäkestoisessa asiakkuudessa voit tehdä kyselyn nuorelle silloin, kun jokin keskeinen asia on saatu päätökseen, tai vuoden päätteeksi.

Missä?

• Monet etsivät kutsuvat nuoret vastaamaan kyselyyn etsivän nuorisotyön tiloissa.
  Järjestä nuorelle vastaamiseen rauhallinen hetki tietokoneen äärellä.
• Nuori voi vastata kyselyyn myös etänä. Jaa silloin nuorelle kyselyn linkki viestillä. Kerro hänelle Sovarista ja motivoi häntä vastaamaan.

Miten?

• Valitse nuoren vastattavaksi joko Sovari-peruskysely tai lyhyempi Sovari EASY-kysely. Kaikki vastaukset tallentuvat samaan tulosaineistoon.
• Sovari EASY -kysely kannattaa valita nuorelle, jolla on vaikeuksia lukemisessa tai keskittymisessä tai joka on ollut asiakkaana vain lyhyen aikaa.
• Nuori vastaa kyselyyn itsenäisesti. Jos olet läsnä, voit auttaa nuorta kyselyn ensimmäisen sivun kysymyksissä. Voit neuvoa myös muissa kysymyksissä, jos nuori tarvitsee apua.
• Muistuta nuorta vastaamisen lopussa klikkaamaan Lähetä-ruutua, jotta vastaukset tallentuvat.
• Saat viestin sähköpostiisi jokaisesta Sovari-vastauksesta. Näin voit seurata, kuinka monta nuorta on vastannut kyselyyn. Voit viestittää Sovarin ylläpitäjälle, mihin sähköpostiosoitteisiin haluatte vastausviestien tulevan.

Vinkki: Järjestä Sovari-viikot esimerkiksi kesällä virvokkeiden kera tai joulun alla glögikutsujen merkeissä. Kutsu silloin jokainen vuoden aikana kohtaamasi nuori vastaamaan kyselyyn! Tapaamisen yhteydessä voit kysellä kuulumisia niiltäkin nuorilta, joita et ole tavannut viime aikoina.

Mitä sisältää?

Etsivän nuorisotyön Sovari-kysely sisältää kysymyksiä seuraavista teemoista:

1. Etsivän nuorisotyön asiakkuus: kuinka pitkään tai usein nuori on ollut yhteydessä etsivän kanssa
2. Etsivän nuorisotyön arviointi: Millaisia kokemuksia nuorella on etsivästä nuorisotyöstä?
3. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi: Millaisia muutoksia nuori on kokenut elämäntaidoissaan etsivän nuorisotyön ajanjaksolla?
4. Taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus ja kyselypalaute.

Nuori arvioi etsivää nuorisotyötä seuraavista näkökulmista:

• Yhteydenpidon sujuvuus
• Nuoren kuulluksi tuleminen ja luottamus etsivään nuorisotyöntekijään
• Nuoren avun ja tuen saaminen

Nuori arvioi sosiaalista vahvistumista eli elämäntaitojen muutosta seuraavilla osa-alueilla:

1. itsetuntemus
2. sosiaaliset taidot
3. arjen hallinta
4. opiskelu- ja työelämävalmiudet
5. elämänhallinta ja tavoitteellisuus

Mitä nuorelle on hyvä kertoa Sovari-kyselystä?

1. Motivoi nuorta vastaamaan! Sovarin kautta hän voi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
   Kyselyn avulla nuori voi myös jäsentää elämäntilanteessaan tapahtuneita muutoksia.
   Useimmat vastaajat ovat kokeneet vastaamisen helpoksi ja melko mukavaksi.
   
2. Kerro, että sinulle on tärkeää kuulla nuoren näkemyksiä, miten olet työssäsi onnistunut ja onko se auttanut häntä eteenpäin. Toivotte myös ehdotuksia, miten nuoria voitaisiin auttaa vielä paremmin. Kaikenlainen palaute on siis tärkeää.
   
3. Kyselyyn vastataan nimettömästi. Yksittäisen nuoren antamat vastaukset eivät tule etsivien tietoon, vaan saatte siitä ryhmäkohtaisen koosteen. Ulkopuolinen asiantuntija käsittelee kyselyn vastaukset ja laatii yhteenvedot tuloksista.
   
4. Etsivät nuorisotyöntekijät saavat käyttöönsä sanalliset avovastaukset kirjoitetussa muodossa.
   Voitte käyttää sanallisia vastauksia etsivän nuorisotyön markkinoinnissa.
   
5. Kyselyyn on hyvä vastata rauhassa ja varata siihen aikaa ainakin varttitunti. Useimmat nuoret vastaavat siihen 5–10 minuutissa. Etenkin elämäntaidoissa tapahtuneita muutoksia on hyvä pohdiskella rauhassa (Sovari-kyselyn sivulla 3).

Miten voit hyödyntää Sovari-tuloksia etsivässä nuorisotyössä?

• Hyödynnä Sovarin tuottamaa tietoa viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Sovari kuvaa etsivän nuorisotyön yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä. Sovari-tulokset kertovat etsivän nuorisotyön vaikuttavuudesta sekä siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa ja miksi siitä ei pidä leikata.
• Sovari-koulutustallenteesta (YouTube) saat vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää Sovari-raporttia työssäsi ja sen kehittämisessä.
• Vaikutukset esiin! Etsivän nuorisotyön muokattavien infograafien avulla voit esittää Sovari-tuloksianne ja Parent-tilastojanne. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille.

Into – uppsökande ungdomsarbete och verkstadsverksamhet

Alla har rätt till delaktighet och en god vardag. Into hjälper dem som arbetar inom uppsökande ungdomsarbete och vid verkstäder att inspireras och inspirera i sitt arbete. De unga och vuxna som deltar i tjänsterna får stöd för att hitta sin egen väg. Det uppsökande ungdomsarbetet och verkstäderna erbjuder var och en möjlighet till ett liv på egna villkor.

Alla inspireras av något!

Into representerar 266 verkstäder och 550 uppsökande ungdomsarbetare i Finland. Allt som allt arbetar 2150 experter inom det uppsökande ungdomsarbetet och vid verkstäderna. I tjänsterna deltar årligen över 43 000 unga och vuxna.

Uppsökande ungdomsarbete

• Uppsökande ungdomsarbete är specialungdomsarbete med målet att nå unga under 29 år som inte studerar eller arbetar eller som behöver stöd för att nå de tjänster de behöver.
• Det uppsökande ungdomsarbetet erbjuder tidigt stöd om den unga personen önskar det och stärker den ungas förutsättningar att komma vidare i livet.
• Att ta del av det uppsökande ungdomsarbetets tjänster är alltid frivilligt för unga.
• Det uppsökande ungdomsarbetet är närvarande bland de unga och erbjuder en möjlighet till en trygg och förtrolig vuxenkontakt, söker tillsammans med den unga personen lösningar på problem och svar på frågor samt stöder den unga att söka sig till de tjänster hen behöver och vill ha.

Verkstadsverksamhet

• täcker över 90 % av kommunerna.
• befrämjar framgångsrikt placering på arbetsmarknaden och studier.
• stöder delaktighet och vardagskunskaper.
• baserar sig på fungerande mångprofessionellt samarbete mellan samtliga sektorer.
• förenar personlig handledning, arbetsuppgifter som stärker kunnandet och kamratstöd.

Videos på svenska

Man kan hitta mera videos www.youtube.com/@intolaiset

Mer information? Kontakta oss: