Tulokset haulla Odnoklassniki proses pembelian akun ⇢ acc6.top

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa ja teet tutkimusta tai opinnäytettä etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen kontakteja kentän toimijoihin. Soveltuvissa yhteyksissä ja resurssien salliessa voimme toimia myös YAMK-/gradutason opinnäytteiden työelämätilaajan roolissa. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton asiantuntija Miikka Piiroiseen (miikka.piiroinen(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?

Laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn.

Into on laatinut työpajakentälle laatukriteerit yhteistyössä työpajatoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Laatukriteeristö muodostuu kuudesta osa-alueesta, joiden ajatustyökaluna on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena yhteiskehittämisessä oli tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille.

Laatukriteeristön käyttöä tuetaan Inton laatutyön toimintamallilla, johon kuuluu laatukriteeristön esittely verkkotallenteena tai puheenvuoroina tilaisuuksissa, laatumerkin haku, auditointi ja laatumerkin myöntäminen. Auditointi toteutetaan tällä hetkellä vertaisauditointina.

Tuo esille työpajasi laadukas ja vaikuttava työ! Hae työpajatoiminnan laatumerkkiä!

Ilmoittautuminen laatumerkin hakijaksi

Työpaja voi ilmoittautua laatumerkin hakijaksi ympäri vuoden. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan yhteyshenkilö. Hakemuksia auditoidaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, mutta auditointia voi hakea myös joustavasti milloin vain. Ota yhteyttä Intoon ja sovitaan tarkemmin!

Ilmoittaudu laatumerkin hakijaksi Webropolin kautta.

Ilmoittautumisen jälkeen työpajan yhteyshenkilö saa sähköpostitse täytettäväksi Webropol-lomakkeen, jossa on jokaiselle laatukriteerille oma täytettävä kohtansa. Työpajan tulee laatumerkkiä hakiessaan kuvata ja sanallistaa, miten työpajan toiminta vastaa näihin kriteereihin, miten ne näkyvät arjessa ja mitä konkreettisesti tehdään tai on tehty, että kriteeri täyttyy.

Laatumerkin hakeminen

Yhteyshenkilö täyttää huolellisesti organisaationsa kanssa saamansa Webropol-lomakkeen ja liittää mukaan tarvittavat liitteet tai linkit materiaaliin. Kysy tarvittaessa tukea Intosta, autamme prosessissa. Laatumerkkiä ei myönnetä ilman loppuun asti suoritettua auditointia.

Hakemus laatumerkkiä ja auditointia varten tulee olla lähetettynä:

• 2.6.2025 klo 16.15 mennessä
• 1.12.2025 klo 16.15. mennessä

Määräpäivien jälkeen Into toimittaa lomakkeet vertaisauditoijille.

Vertaisauditointi

Into on kouluttanut työpajakentän ammattilaisista vertaisauditoijien poolin, josta valitaan työpajalle auditoijat. Vertaisauditointi toteutetaan parityönä etäyhteyksillä ja mahdollisuuksien mukaan auditointikäyntinä paikan päällä.

Organisaatiosta auditointiin osallistuvat voivat vaihdella, mutta kokoonpanossa on hyvä olla vähintään yksi valmennushenkilöstön edustaja.

• Auditoijat tutustuvat hakemukseen ja kirjaavat huomiot
• Auditoinnin ajankohdasta ja työpajalta auditointiin osallistuvista sopiminen. Auditointiin varataan max. 6 tuntia.
• Kysymysten ja lisäselvitysten toimittaminen työpajalle vähintään 1 viikko ennen auditointia
• Työpajan auditointi
  • esittäytyminen
  • työpajatoiminnan esittely
  • hakemuksen ja kysymysten läpikäynti
• Raportointi, joka toimitetaan työpajalle ja Intoon 2 viikon kuluessa auditoinnista.

Määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset vertaisauditoidaan 4-6 kk kuluessa.

Laatumerkin myöntäminen

Into myöntää laatumerkin työpajalle auditoinnin päätyttyä. Auditoinnin raportista on käytävä ilmi, minkä tasoinen laatumerkki työpajalle voidaan myöntää.

Auditoinnissa on kolmen tasoisia laatumerkkejä:

• 1 tähti, kun kriteereistä täyttyy 80 %
• 2 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 90 %
• 3 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 100 %

Inton hallitus myöntää laatumerkin työpajan käyttöön oman kokousaikataulunsa mukaisesti ja julkaisee organisaatioille myönnetyt laatumerkit uutisena / sosiaalisessa mediassa / uutiskirjeessä ja pitää yllä tietokantaa verkkosivuillaan myönnetyistä laatumerkeistä ja niiden voimassaolosta. Into toimittaa myönnetyn laatumerkin kuvatiedostona työpajan käyttöön.

Laatumerkin korottaminen

Työpajan on mahdollista korottaa saamaansa laatumerkkiä vuoden päästä sen myöntämisestä.

Laatumerkin voimassaoloaika

Inton myöntämä työpajatoiminnan laatumerkki on voimassa 5 vuotta myöntämisestä.

Salassapitosopimus

Työpaja päättää, tehdäänkö auditoinnista salassapitosopimus. Salassapitosopimus työpajan ja auditoijien välillä ei ole välttämätön. Jos sitä ei tehdä, auditointi mahdollistaa myös hyvien käytäntöjen jakamisen kentän toimijoiden kanssa ja siten yhteiskehittämisen. Salassapitosopimus voi koskea koko prosessia tai osia siitä.

Salassapitosopimus tehdään ennen auditoinnin alkamista sähköisesti. Into on tehnyt mallipohjan salassapitosopimukselle vertaisauditointeja varten, jota voidaan käyttää ja muokata tarpeen mukaan. Salassapitosopimuksen laatiminen ei ole Inton vastuulla, vaan siitä vastaa organisaatio. Salassapitosopimuksen toinen kappale tallennetaan Inton toimesta.

Tietosuoja

Työpajan täyttämä Webropol-hakemus liitteineen tallentuu Inton Webropol-tilille. Hakemuksiin on pääsy rajatulla määrällä Intolaisia. Webropol-hakemus toimitetaan sellaisenaan auditoijille sähköpostitse. Hakemusta täytettäessä ja siihen lisättävissä liitteissä on huomioitava organisaation omat tietosuoja-ohjeistukset. Henkilötietojen lisäämistä tulee välttää lukuun ottamatta hakemukseen liittyvää yhteyshenkilöä. Mahdollisen muun aineiston toimittamisesta auditoijien käyttöön vastaa organisaatio itse (esim. sähköpostitse, pilvipalvelua tai Teamsia hyödyntäen).

Inton tietosuojaselosteet löydät täältä

Into auttaa ja tukee työpajoja laatumatkalla

Työpajan laatumatkan voi aloittaa työpajatoiminnan laatukriteereistä, jos aikaisempaa laatutyötä ei ole tehty. Laatumatkallaan pidemmällä oleville työpajoille on laatumerkin lisäksi tarjolla Laadun arvioinnin käsikirja työpajatoimintaan – STL 2022, jota voi hyödyntää jatkuvan kehittämisen työkaluna. Monilla työpajoilla on hyviä kokemuksia myös laatutyön käynnistämisestä STL-mallin tarjoaman itsearvioinnin sekä organisaation vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kartoittamisen avulla.  

Kysy laatumerkin hakemisesta lisää Intosta Timo Kontiolta ja Reetta Pietikäiseltä. Tuemme laatumerkkiprosessia ja hakemukseen vastaamista.

Inton asiantuntijat kouluttavat etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisia.

Lisäksi Inton verkkokoulutusalustalta (Claned) löydät etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisille suunnattuja koulutuksia, jotka voi suorittaa omaan tahtiin. Jatkuvasti tarjolla olevat ja itsenäisesti tehtävät kokonaisuudet löydät täältä.

Täältä tullaan etsivä nuorisotyö! -verkkokurssi (2 op)

Perehdyttävässä koulutuksessa tutustutaan etsivän nuorisotyöntekijän työrooliin, työotteseen sekä työmuodon arvoihin ja tavoitteisiin. Koulutus tukee perehtymistä käytännön työhön ja monipuoliseen arkeen sekä ammatti-identiteettiin ja laajaan etsiväyhteisöön. 

Kyseessä on etsivään nuorisotyöhön perehtyville, alle 6 kk työssä toimineille tarkoitettu valtakunnallinen verkkoperehdytys. Koulutus sisältää aloitus- ja lopetustapaamiset Teamsissa sekä tapaamisten välillä toteutettavan noin 5 viikon itseopiskelujakson Inton verkkokoulutusalustalla. Itseopiskelu pitää sisällään työn tärkeimpiin kysymyksiin pureutuvia tallenteita sekä erilaisia tehtäviä. Perehdytys on koulutuksellinen ja tukee esihenkilön, organisaation ja alueellisen koordinaattorin uudelle etsivälle tarjoamaa perehdytystä. Koulutus on opinnollistettu ja vastaa 2 opintopisteen suoritusta (AMK/YAMK).

Työpajatoiminnan ABC -verkkokurssi (2 op)

Verkkokurssi on suunnattu työ- ja yksilövalmentajille. Perehdyt työpajatoimintaan ja sen peruskäsitteisiin. Tutustut työpajatoiminnan historiaan ja näet, miten työpajatoiminta sijoittuu palvelujärjestelmään. Opit tunnistamaan valmennuksen tasoja ja palvelumuotoja sekä niihin kuuluvia valmennusmenetelmiä. Kurssilla painottuu tavoitteellinen ja suunnitelmallinen valmennus, jonka edellytyksenä on valmennusprosessin tunteminen ja arvioinnin sijoittaminen osaksi työpajan toimintaa. Kurssilla opit ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden tukemisen osuuden työpajatyössä ja saat vinkkejä puheeksi ottamisen menetelmiin. Tunnistat myös verkostotyön merkityksen valmennustyössä ja oman roolisi monialaisessa yhteistyössä.

Kurssin jälkeen osaat kertoa oman työpajasi sisällöstä, sen perustehtävästä ja toimintamuodoista. Osassa tehtävistä pääset vertailemaan muiden tuottamia sisältöjä omiisi ja opit uusia valmennusmenetelmiä. Kurssitehtävässä pääset myös tutustumaan toiseen työpajaan joko livenä tai etänä, jolloin näkemyksesi työpajatoiminnasta laajenee entisestää. Kurssilla olet tutustunut lähettäviin tahoihin ja haastatellut verkostostasi valitsemaasi tahoa sekä tehnyt verkostokartan oman työpajasi yhteistyökumppaneista.

Kurssin jälkeen olet työpajatoiminnan ammattilainen, valmentaja, joka osaa kertoa omasta työstään ja työpajatoiminnan tavoitteista. Tärkeimpänä kaikesta pystyt tukemaan valmentautujia kohti heidän valitsemiaan tavoitteita. Kurssista saat todistuksen, kun olet suorittanut moduuleihin liittyvät tehtävät.

Vertaisauditointi: Työpajatoiminnan laatukriteerit

Kaksipäiväinen koulutus antaa sinulle valmiudet toimia työpajatoiminnan laatukriteerien vertaisarvioijana laatumerkin myöntämistä varten.

Koulutuksessa käsitellään työpajatoiminnan laatukriteerejä ja vertaisauditoinnin prosessia sekä avataan hyviä käytänteitä laatutyöhön ja vertaisauditointiin. Tapaamiset sisältävät alustuksia, ryhmätyöskentelyä ja yhteistä keskustelua sekä ennakko- ja välitehtävät. Koulutuksessa kuullaan puheenvuoroja myös työpajatoiminnan laatumerkin saaneilta ja vertaisauditointia toteuttaneilta työpajakentän toimijoilta.

Vertaisauditointi tarjoaa sinulle mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistasi ja hyödyntää sitä myös muiden organisaatioiden hyväksi. Tartu työpajatoiminnan kehittäjän rooliin ja tule mukaan vertaisauditoijaksi!

Vertaisauditoinnit toteutetaan auditointityöparina. Into korvaa kohtuulliset matkakulut. Koulutus on suunnattu työpajakentän ammattilaisille.

Etsivän nuorisotyön avulla omalle polulle

Santeri, 31, valmistui keväällä 2022 nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Polku omaan ammattiin löytyi etsivän nuorisotyön avulla.

Olin etsivän nuorisotyön parissa talvella 2017–2018. Olin ollut muutaman vuoden työttömänä ja tilanteessa, jossa en kirjaimellisesti jaksanut välillä nousta edes sängystä ylös. Oloni oli rankka sekä henkisesti että fyysisesti. Olin loukannut selkäni, jonka takia jouduin jättämään aiemmat opinnot kesken.

Millaista tukea sait etsivästä nuorisotyöstä?

Tapasimme nuorisotyöntekijän kanssa noin 1–2 kertaa viikossa yleensä jossain kahvilassa tai muualla, missä saimme jutella rauhassa asioita läpi. Pohdimme yhdessä keinoja, joilla pääsisin eteenpäin. En tiennyt yhtään, mikä minua kiinnostaisi tai mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa.

Monen tapaamisen jälkeen päätimme, että lähtisin mukaan kuntouttavaan työtoimintaan, jonka kautta päädyin nuottivalmennukseen ja työkokeiluun nuorisoalalle ja sitä kautta opiskelemaan nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi.

Valmistuin alle kahdessa vuodessa ja pääsin suoraan töihin.

Mikä merkitys etsivällä nuorisotyöllä oli?

En tiedä missä olisin, jos en olisi ollut mukana etsivässä nuorisotyötoiminnassa silloin.

Parhaiten itselleni on etsivästä nuorisotyöstä jäänyt mieleen se henkinen tuki, mitä he tarjosivat minulle. Jokaisella tapaamiskerralla pääsin juttelemaan ongelmistani ja huolistani, ja he todellakin olivat läsnä kuuntelemassa ja tsemppaamassa minua eteenpäin. Kiitos siis koko sydämestäni, että olette olleet osa tätä prosessiani.

Etsivästä nuorisotyöstä sain oikean suunnan ja huomattavan henkisen tuen, joka vahvisti minua itsekin hakemaan nuorisopuolelle. Nykyisen elämäntilanteeni nähden etsivä nuorisotyö on vahvistanut minua olemaan vahvempi ja parempi nuorisotyöntekijä. Voin jakaa nuorille sitä henkistä tukea, mitä olen itsekin saanut nuorempana.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Elämäntilanteeni on tällä hetkellä mielestäni erittäin hyvä. Asun kihlattuni kanssa kaksiossa kissamme Ninjan kanssa. Toimin nuoriso-ohjaajana Helsingin kaupungilla, pääasiassa avoimessa toiminnassa. Nautin erittäin paljon omasta työstäni ja siitä että pystyn olemaan läsnä nuorille ja viettämään aikaa heidän kanssaan.

Kannustan nuoria vaikeissa tilanteissa olemaan yhteyksissä etsivään nuorisotyöntekijään, heiltä saa apua monenlaisiin ongelmiin. Etsivät nuorisotyöntekijät tekevät paljon töitä, että jokaisella nuorella olisi hyvä olla, ja kannustavat nuoria eteenpäin.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

12.11.2025

Tule mukaan vuosittain järjestettävään Synergiaseminaariin keskiviikkona 12.11.2025 – ainutlaatuiseen kohtaamispaikkaan, jossa opinnollistaminen, oppivelvollisuus ja nuorten tarinat kohtaavat kehittämisen, hyvien käytäntöjen ja osaamisen tunnistamisen!
Inspiroidu ajankohtaisista näkökulmista ja syvennä yhteistyötä työpajojen ja oppilaitosten välillä – ole mukana luomassa tulevaisuuden ratkaisuja.

Synergiaseminaari järjestetään verkko-tapahtumana. Tapahtumaan osallistumisen hinta on 50€.

Puhetta riittää koko päiväksi:

• ammatillisen koulutukset ajankohtaiset
• työllisyyspalveluiden näkökulma opinnollistamiseen
• kuntouttava työtoiminta
• opinnollistamisen valtakunnallinen kehittäminen
• esittelyssä uutta materiaalia

Haluatko oppia lisää opinnollistamisesta?
Tutustu muun muassa näihin Inton materiaaleihin:

• Pähkinänkuoressa: Mitä on opinnollistaminen?
• Opinnollistamisen prosessit
• Työpajatoiminnan käsikirja

Into suosittelee työpajoille kolmivaiheista opinnollistamisen mallia, joka koostuu oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisesta, osaamistodistusvalmiuden hankkimisesta ja näyttöjen toteuttamisesta pajaympäristössä. Yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa kannattaa panostaa alusta asti, jolloin varmistutaan siitä, että kaikki tutkintoon liittyvät seikat tulee huomioitua. Osapuolet sopivat yhteistyön yksityiskohdista aina tapauskohtaisesti.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin laatiminen

Oppimisympäristö tunnistetaan aina verraten työpajan toimintaa valittuihin ammatillisen tutkinnon tutkinnon osan perusteisiin. Useimmiten tavoitteena on löytää sellainen vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan työpajalla. Mikäli tutkinnon osan sisällä on kohtia, jotka eivät toistaiseksi kuulu työpajan arkeen, auttaa alan ammatillinen opettaja ratkaisujen löytämisessä. Työpajan toiminta saattaakin laajentua oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisen yhteydessä.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin laatiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työpajan toimintaa käydään järjestelmällisesti läpi koulutuksen järjestäjän kanssa, minkä on koettu kehittävän koko organisaatiota. Raportti kannattaa laatia perusteellisesti, jotta ulkopuolinenkin ymmärtää, mistä on kyse. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat koulutuksen järjestäjät ja potentiaaliset opiskelijat työpajan henkilökuntaa unohtamatta. Raportti toimii myös uusien työntekijöiden perehdytysmateriaalina.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin voi laatia hyödyntäen esim. PAIKKO -työkalua.

Osaamistodistusvalmiuden hankkiminen

Kun työpajan oppimisympäristö on tunnistettu, voidaan valmentautujalle kirjoittaa osaamistodistus valmennusjakson aikana kertyvästä osaamisesta. Tällöin on olennaista, että työpajan henkilökunta hallitsee valitun tutkinnon osan sisällön lisäksi osaamisen tunnistamisen perusperiaatteet. Osaamistodistus laaditaan aina peilaten valmentautujan osaamista ammatillisen tutkinnon tutkinnon osan perusteisiin.  

Osaamistodistus saattaa olla valmentautujan ainoa todistus, joten sillä on merkitystä. Heti pajajakson alusta onkin syytä ottaa osaamistodistus puheeksi valmentautujan kanssa ja keskustella siitä, miten osaamista kerrytetään ja miten osaamisen tunnistamisessa edetään.  

Osaamistodistus ei vastaa koulutuksen järjestäjän myöntämää tutkintotodistusta, mutta se voidaan huomioida mahdollisten opintojen henkilökohtaistamisvaiheessa (HOKS) pajajakson jälkeen. Osaamistodistuksesta on myös hyötyä valmentautujalle työnhaun yhteydessä.

Osaamistodistuksen voi laatia hyödyntäen esim. PAIKKO -työkalua.

Näyttöjen järjestäminen työpajalla

Valmentautujalle myönnettävästä osaamistodistuksesta seuraava vaihe on monesti näytön suorittaminen tutussa pajaympäristössä. Opiskelijan osalta voidaan taas tarvittaessa suunnitella näytön järjestämistä pajatoiminnan puitteissa. Näytön arvioinnista ja arvioijien perehdyttämisestä vastaa aina koulutuksen järjestäjä, mutta arvioijia kannattaa kuitenkin osallistaa valitusta näyttöympäristöstä, eli työpajalta tässä tapauksessa.

Näyttöympäristönä toimiminen on työpajan kannalta tavoittelemisen arvoinen asia. Kun muutama näyttö on järjestetty, voi yhteistyön kehittämisen koulutuksen järjestäjän kanssa sanoa sujuneen toivotulla tavalla. Samalla työpaja on todennäköisesti saanut nostettua profiiliaan myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna. Tärkeintä on kuitenkin se, että valmentautujille ja opiskelijoille pystytään jatkossakin tarjoamaan mahdollisuutta näyttöjen suorittamiseen vaihtoehtoisessa oppimisympäristössä, eli työpajalla.   

Hyödyllisiä linkkejä

• tutkintojen perusteet (ePerusteet) (opintopolku.fi)
• PAIKKO -järjestelmä oppimismahdollisuuksien ja osaamisen tunnistamista varten (paikko.fi)
• henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa (oph.fi)
• opinnollistamisen prosessit

Työpajatoiminnan laatukriteerit auttavat ja tukevat työpajatoimijoita ympäri Suomea kehittämään ja kehittymään työssään. Tavoitteena on valtakunnallisesti entistä laadukkaammat ja vaikuttavammat työpajapalvelut. Työpajatoiminnan laatukriteereitä kehitettiin yhteistyössä kentän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Oma laatutyö on mahdollista käynnistää heti

Työpajatoiminnan laatukriteeristö on työpajojen käytössä ja oma laatutyö on mahdollista käynnistää heti. Työpajatoiminnan laatukriteerit esitellään kuuden otsikon alla, jotka johdattelevat tarkempien kysymysten kera pohtimaan oman työpajan toimintaa.

Kriteerien taustalla on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena on tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille. Kriteeristö vaatii luonnollisesti aina organisaatiokohtaista tulkintaa. Sen käyttöä tuetaan Inton toimesta laatutyön toimintamallilla ja koulutusaineistoilla. Käsitteiden ja laatukriteerien tavoitteena on tarjota yhteistä käsitteellistä keskustelupohjaa ja oman toiminnan kehittämisen peruspalikoita työpajakentälle alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Laatutyön toimintamalli

Työpajatoiminnan laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn. Into toimii työpajojen tukena laatutyössä ja tarjoaa laatutyön toimintamalliksi vertaisauditointia. Laatumerkki on tunnustus laadukkaasta ja vaikuttavasta työpajatoiminnasta. Nosta hyvä työnne esille ja hae työpajallenne laatumerkkiä!

Työpajatoiminnan laatukriteerit ja käsitteet on avattu koulutustallenteena, joka kannattaa katsoa ennen laatutyön aloittamista.

Työpajatoiminnan käsitteet

Osana laatukriteerityötä kirkastettiin myös työpajatoiminnan käsitteitä. Käsitteet jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: ydinkäsitteet, avainkäsitteet ja muut toimintaan liittyvät käsitteet. Päivitetyt kuvaukset käsitteisiin tukevat työpajatoimijoita myös omassa viestinnässään.

Käsitteistä käydyn keskustelun yhteydessä keskusteltiin myös työpaja-käsitteen uudistamistarpeesta. Tätä prosessia on kuvattu julkaisussa ja keskustelussa tunnistettuja riskejä käsitteen vaihtamisesta on kirjattu lyhyesti auki. Tulevaisuuden keskusteluun jää pohdinta työpaja-käsitteen vaihtamisesta tai säilyttämisestä.

Lisätietoja laatukriteeristöstä:

Esihenkilö, tämä on sinun työkalupakkisi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan johtamiseen! Löydät täältä itseopiskeluun soveltuvia materiaaleja sekä hyödyllisiä linkkejä arkeen.

Esihenkilötyö on kauneimmillaan kuin, että kapellimestari saa tahtipuikon avulla satapäisen sinfoniaorkesterin soittamaan yhteen ääneen kaunista teosta – kukin omaa erikoisosaamistaan mukaan tuoden ja lopputulosta täydellistäen. Jotta erinomaiseen lopputulokseen päästään, vaatii se yhdessä harjoittelua ja uusien tietojen ja taitojen opettelua niin esihenkilöltä kuin alaiseltakin. Näiltä sivuilta löytyy apuja tähän prosessiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan esihenkilöille.

Perustietoa etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta

• Mitä on etsivä nuorisotyö?
• Mitä on työpajatoiminta?
• Nuorten tarinoita etsivästä nuorisotyöstä
• Etsivä nuorisotyö (AVI)
• Aluehallintovirasto (AVI)
• Nuorten työpajatoiminta (AVI)
• Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (OKM)
• Nuorisolaki (Finlex: 10§, 11§, 12§ Etsivä nuorisotyö, luku 4 Nuorten työpajatoiminta)
• Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja politiikasta (Finlex: 11§; 12§ Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuus ja valtionavustus)

Tukea työhösi esihenkilönä

• Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteerit organisaatioille
• Laatutyö työpajatoiminnassa
• Työpajatoiminnan alueelliset verkostot
• Etsivän nuorisotyön alueelliset verkostot
• Miten voit? Huoneentaulut työntekijöille ja esihenkilöille
• Työyhteisön hyvinvointi (Suomi.fi)
• Työturvallisuus ja työhyvinvointi (Työturvallisuuskeskus)
• Työhyvinvointi (Sosiaali- ja terveysministeri)
• Työhyvinvointi (Työterveyslaitos)
• Työaikalaki (Finlex)
• Työantajan lakisääteiset vakuutukset (Suomi.fi)
• KV-Tes (Kuntatyönantajien nettisivut, III luku: Työaika)
• Oikeudet ja velvollisuudet työssä (Työsuojeluhallinto)

Raportointi ja vaikuttavuus

• Sovari-vaikutusmittari
• Muokattava infograafi paikalliseen vaikuttamiseen. Huom! Täyttöohjeet löytyvät muistiinpanodioista!
• Asiakas- ja tilastointijärjestelmä työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön PAR-järjestelmät
• Suomen nuorisotyön tilastot: Nuorisotilastot.fi

Muuta materiaalia

• Tutustu Inton materiaalipankkiin

• Tutustu Inton tapahtuma- ja koulutuskalenteriin