Tulokset haulla ➔ acc6.top المعاملة لحساب Omi

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret ja löytää heille sopivia polkuja palveluihin, koulutukseen ja työelämään. Keskeinen osa työtä on nuoren tukeminen sekä motivoiminen edetä polullaan. On tärkeää hahmottaa sosiaalinen vahvistaminen etsivän nuorisotyön tavoitteena, sillä se mahdollistaa ja tukee nuorten siirtymistä palveluihin, koulutukseen ja työelämään.

Sosiaalinen vahvistaminen on elämäntaitojen kartuttamista

Sosiaalinen vahvistuminen on sosiaalisen toimintakyvyn, arjen asioiden hallinnan ja elämänhallinnan parantumista. Sosiaalinen vahvistaminen etsivässä nuorisotyössä riippuu nuorten tarpeista: Monet nuoren asiat voivat toimia jo hyvin. Etsivä auttaa siinä, missä nuori kokee osaamattomuutta.

Etsivässä nuorisotyössä tuetaan yksilön kykyä toimia ja selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, kehittää suhteita toisiin ihmisiin sekä rakentaa osallisuutta ja vuorovaikutusta lähipiirissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sosiaalinen vahvistaminen on usein myös itsetuntemuksen, itsetunnon ja mielenterveyden tukemista. Palvelu tukee nuoren kykyä toimia ja vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.

• Sosiaalinen vahvistaminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia.
• Se voi kytkeytyä työllisyyteen ja toimeentuloon, mielekkään tekemisen, itsensä toteuttamisen ja arvostuksen kokemuksiin.
• Se voi vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta sekä tuoda tilalle kaveruutta ja yhteisöllisyyttä.
• Se voi lisätä omatoimisuutta ja parantaa arjen asioista suoriutumista.
• Näköalattomuuden sijasta nuori saa uusia näkökulmia asioihin, toivottomuuden sijasta toiveikkuutta oman tulevaisuuden suhteen.
• Yksinäisyys kytkeytyy alisuoriutumiseen, kun taas yhteisöön kiinnittyminen vahvistaa suoriutumista.

Laadukas työ on sosiaalista vahvistamista

On hyvä tunnistaa etsivän nuorisotyön toimintaperiaatteet, jotka tuottavat sosiaalista vahvistumista. Sosiaalinen vahvistuminen perustuu laadukkaaseen työhön etsivässä nuorisotyössä.

Etsivän nuorisotyön lähtökohtana ovat nuoren tilanne ja tarpeet. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on aikaa pysähtyä nuoren asian äärelle ja aidosti kuunnella nuorta. Yhdessä he voivat etsiä ratkaisuja pieniin pulmiin ja isompiin ongelmiin, joissa nuori tarvitsee apua. Etsivä tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja ja pohtii yhdessä nuoren kanssa, miten hän voisi edetä tilanteessa.

Perustana on nuoren oma motivaatio yhteistyöhön etsivän kanssa. Nuoren rinnalla kuljetaan niin pitkään ja aina, kun hän tarvitsee tukea. Tauon jälkeen nuori voi tarvita tukea uudelleen.

Etsivässä nuorisotyössä olennaista on löytää ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja keinoja selviytyä arjen tilanteissa. Nuori saa ymmärrystä ja tukea, neuvoja ja apua, kannustusta ja innostusta.

Tunnista vaikutusketjut omassa työssäsi

Etsivän nuorisotyöntekijän on hyvä tunnistaa, millä tavoin työ on sosiaalisesti vahvistavaa.

• Nuori voi keskustella etsivän kanssa mielenkiinnon kohteistaan ja osaamisestaan sekä näin tunnistaa omia vahvuuksiaan.
• Kun nuori saa ymmärrystä, hän voi saada varmuutta kertoa tilanteestaan ja tuoda esille näkemyksiään.
• Kun nuori saa apua, hän voi huomata, ettei kaikesta tarvitsekaan selviytyä yksin, ja saa rohkeutta pyytää apua muiltakin ihmisiltä.
• Kun nuori hoitaa asioitaan etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, hän saa mallia selviytyä niistä itsenäisesti.
• Yhdessä mietityt suunnitelmat ja tavoitteet tuntuvat nuoresta mielekkäiltä ja mahdollisilta saavuttaa.
• Näin nuori voi kokea voivansa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.

Tämä kaikki on sosiaalista vahvistamista, joka lisää nuoren hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämäänsä.

Lue lisää sosiaalisesta vahvistamisesta Sovari-opaskirjasta (sivuilta 14-21) (pdf)

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne toimivat yksinäisyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ja vahvistavat voimavaroja ja arjen taitoja. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla, tukemaan muita palveluita ja paikkaamaan palvelupuutteita.

Tulevalla hallituskaudella etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus, resurssit ja rakenteet on turvattava. Lisäksi palveluihin pääsy ja palveluketjut on saatava kuntoon.

Eriarvoistuminen ja uudistukset haastavat

Koronepidemia on lisännyt ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä sekä taloudellisia ongelmia. Pandemian aiheuttamat kielteiset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin niihin nuoriin, jotka jo aiemmin ovat olleet vaikeassa tilanteessa.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien, ns. NEET-nuorten määrä, on yhä korkealla: Lähes 10 % 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulussa. Hyvästä työllisyyskehityksestä huolimatta pitkäaikaistyöttömyys on jäänyt korkealle. Oppivelvollisuuden laajentaminen on vähentänyt koulutuksen keskeyttämistä, mutta osaa nuorista on tuettava vielä vahvemmin. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista noin 25 % kokee, ettei saa apua silloin, kun sitä tarvitsee.

Käynnissä olevat uudistukset haastavat työpajatoimijoita. Sote-uudistuksen myötä kunnalliset työpajat eivät voi enää tuottaa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa. Tämä heikentää työpajojen toimintaedellytyksiä ja vähentää matalan kynnyksen työpajapalveluja. Palkkatukiuudistus heikentää puolestaan kolmannen sektorin työpajojen työllistämismahdollisuuksia ja lisää vaikeimmassa asemassa olevien työttömyyttä.

Rinnallakulkijuutta etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla

Rinnallakulkijoina etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tukevat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia, ovat mukana opiskelijoiden arjessa, tukevat koulupolun nivelvaiheissa, tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä sekä tukevat nuoria ja aikuisia koulutukseen ja työhön.

Jos etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa ei olisi, olisi yhteiskunnassa vähemmän tahoja, jotka

• tekee yhteiskunnasta inhimillisemmän
• etsii ja ottaa kopin
• kulkee rinnalla palveluissa ja viranomaiskohtaamisissa
• tarjoaa kokonaisvaltaista tukea arjenhallintaan
• toimii vahvasti verkostoyhteistyössä ja kokoaa verkostoja
• tarjoaa mielekästä tekemistä ja yhteisöllisyyttä
• vähentää syrjäytymisestä aiheutuvia kuluja.

Nuori saa tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn etsivässä nuorisotyössä

• Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle mahdollisuuden luottamukselliseen aikuiskontaktiin, ja nuori saa etsivältä nuorisotyöntekijältä tukea haasteidensa ratkaisemiseen ja palveluihin pääsyyn.
• Etsivä nuorisotyö tavoittaa vuosittain yli 20 000 alle 29-vuotiasta nuorta.
• Vuonna 2021 etsivä nuorisotyö ohjasi 5614 nuorta koulutukseen ja 3414 nuorta työpajoille, työkokeiluun ja palkkatyöhön.
• Etsivää nuorisotyötä on tarjolla kaikissa Suomen kunnissa.
• Nuoret antavat etsivälle nuorisotyölle arvion 4,6 asteikolla 1-5.

Työpajatoiminta vahvistaa hyvinvointia, kasvattaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä

• Työpajatoiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten ja aikuisten hyvinvointia, kasvattaa osaamista sekä valmentaa kohti koulutusta ja työtä.
• Työpajatoiminta tavoittaa vuosittain yli 22 000 nuorta ja aikuista, joista alle 29-vuotiaita nuoria on lähes 12 000.
• Työpajatoimintaa on tarjolla noin 90 % kunnista.
• Työpajojen yleisimmät palvelut ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatuettu työ, sosiaalinen kuntoutus ja Kelan ammatillinen kuntoutus.
• Työpajatoimintaan osallistuneista nuorista 3/4 sijoittuu koulutukseen, työhön tai muuhun ohjattuun palveluun työpajajakson jälkeen.
• Valmentautujat antavat työpajatoiminnalle arvion 4,3 asteikolla 1-5. 

Inton ratkaisut tulevalle hallituskaudelle

Rinnallakulkijuus edellyttää rahoitusta, resursseja ja rakenteita

• Etsivän nuorisotyön ja työpajojen rinnalla kulkevalle tuelle on kasvava tarve.
• Rakenneuudistukset haastavat toimijoita ja heikentävät niiden toimintaedellytyksiä.
• Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat vaikuttavia palveluja, joissa kohdataan ja tuetaan heikossa asemassa olevia nuoria ja aikuisia.
• Tarvitsemme etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle  rahoituksen, resurssit  ja rakenteet, jotta kenenkään ei tarvitse selvitä yksin.

Hallitusohjelmaan tulee kirjata

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitusta vahvistetaan vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja varataan riittävät resurssit etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toteuttamiseen valtakunnallisesti.

Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on korotettava

Etsivän nuorisotyön tarve on jatkuva, ja haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee tukea nopeasti. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on laskenut ja määräaikaisten rahoitusten päätyttyä etsivään nuorisotyöhön on kohdentunut rahoitusleikkaus. Vuosittain varmistuva rahoitus aiheuttaa vaihtuvuutta työntekijöissä. Perusrahoituksen pienentyessä organisaatioiden omavastuuosuudet ovat nousseet ja samalla yleinen kustannustaso on noussut. Etsivän nuorisotyön jatkuvuus on varmistettava.

Tulevalla hallituskaudella

• Etsivän nuorisotyön perusrahoitusta on korotettava. Etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
• Etsivän nuorisotyön organisaatioiden omarahoitusosuutta tulee alentaa.

Työpajatoiminnan rahoituksen tulee vastata muuttuneeseen tilanteeseen

Työpajatoiminnalle on turvattava selkeä rahoitus ja henkilöresurssit kuntien ja hyvinvointialueiden muuttuvissa toiminnoissa. Työpajat tulee nähdä kuntien ja hyvinvointialueiden kumppaneina. Työpajojen mahdollisuuksia tukea oppivelvollisuusikäisiä ja jatkuvaa oppimista on hyödynnettävä entistä laajemmin.  

Tulevalla hallituskaudella

• Rakenneuudistukset edellyttävät työpajoilta muutoskykyä ja toiminnan kehittämistä. Työpajatoiminnan perusrahoitusta on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.
• Uusi työpajapalvelu on toteutettava. Työpajatoiminnan turvaamiseksi on valmistunut työryhmän selvitys ja toimenpidesuositukset, joilla pyritään varmistamaan työpajatoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Suositusten toimeenpano on tulevina vuosina tärkeää.

Palveluketjut kuntoon

Etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa olevat nuoret ja aikuiset hyötyisivät monista palveluista, jos niihin vain pääsisi. Tarvitaan lisää matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita. Nivelvaiheisiin tarvitaan vahvemmin tukea. Mahdollisuus vaihtoehtoisiin oppimisympäristöihin on tarjottava jo ennen ongelmien kasaantumista. Rahoitus kouluissa toteutettavaan nuorisotyöhön on löydyttävä. Opiskeluhuoltoa sekä oppilaan- ja opinto-ohjausta on lisättävä. Työllisyyspalveluiden henkilöresursseja on lisättävä, jotta yksilöllistä tukea riittää eniten tarvitseville. Välityömarkkinat tarjoavat valmennusta ja tukea työllistymiseen. Välityömarkkinoita on vahvistettava.

Tulevalla hallituskaudella

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut kaikkien saataville
• Rahoitusta ja ammattilaisia koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön sekä koulujen tuki- ja ohjauspalveluihin
• Välityömarkkinat vahvemmin mukaan työllisyyden edistämiseen
• Palvelujärjestelmää on tarkasteltava kokonaisuutena

Valmiita materiaaleja vaikuttamistyön tueksi

• Inton tavoitteet hallitusohjelmaan löydät tämän linkin kautta materiaalipankista sekä verkkosivuillamme julkaistusta artikkelista.
• Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin -kampanjan materiaalit suomeksi ja ruotsiksi, muokattavan powerpoint-tiedoston sekä kampanjakuvat löydät eduskuntavaalien materiaalisivulta.
• Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuutta osoittavia valmiita infograafeja sekä muokattavia infograafipohjia löydät materiaalipankista tämän linkin kautta.
• Into toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa @intolaiset tileillä. Seuraa ja jaa vaikuttamissisältöjämme tai tägää meidät mukaan mielenkiintoisiin keskusteluihin.
  
  

Esihenkilö, tämä on sinun työkalupakkisi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan johtamiseen! Löydät täältä itseopiskeluun soveltuvia materiaaleja sekä hyödyllisiä linkkejä arkeen.

Esihenkilötyö on kauneimmillaan kuin, että kapellimestari saa tahtipuikon avulla satapäisen sinfoniaorkesterin soittamaan yhteen ääneen kaunista teosta – kukin omaa erikoisosaamistaan mukaan tuoden ja lopputulosta täydellistäen. Jotta erinomaiseen lopputulokseen päästään, vaatii se yhdessä harjoittelua ja uusien tietojen ja taitojen opettelua niin esihenkilöltä kuin alaiseltakin. Näiltä sivuilta löytyy apuja tähän prosessiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan esihenkilöille.

Perustietoa etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta

• Mitä on etsivä nuorisotyö?
• Mitä on työpajatoiminta?
• Nuorten tarinoita etsivästä nuorisotyöstä
• Etsivä nuorisotyö (AVI)
• Aluehallintovirasto (AVI)
• Nuorten työpajatoiminta (AVI)
• Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (OKM)
• Nuorisolaki (Finlex: 10§, 11§, 12§ Etsivä nuorisotyö, luku 4 Nuorten työpajatoiminta)
• Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja politiikasta (Finlex: 11§; 12§ Nuorten työpajatoiminnan valtionapukelpoisuus ja valtionavustus)

Tukea työhösi esihenkilönä

• Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteerit organisaatioille
• Laatutyö työpajatoiminnassa
• Työpajatoiminnan alueelliset verkostot
• Etsivän nuorisotyön alueelliset verkostot
• Miten voit? Huoneentaulut työntekijöille ja esihenkilöille
• Työyhteisön hyvinvointi (Suomi.fi)
• Työturvallisuus ja työhyvinvointi (Työturvallisuuskeskus)
• Työhyvinvointi (Sosiaali- ja terveysministeri)
• Työhyvinvointi (Työterveyslaitos)
• Työaikalaki (Finlex)
• Työantajan lakisääteiset vakuutukset (Suomi.fi)
• KV-Tes (Kuntatyönantajien nettisivut, III luku: Työaika)
• Oikeudet ja velvollisuudet työssä (Työsuojeluhallinto)

Raportointi ja vaikuttavuus

• Sovari-vaikutusmittari
• Muokattava infograafi paikalliseen vaikuttamiseen. Huom! Täyttöohjeet löytyvät muistiinpanodioista!
• Asiakas- ja tilastointijärjestelmä työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön PAR-järjestelmät
• Suomen nuorisotyön tilastot: Nuorisotilastot.fi

Muuta materiaalia

• Tutustu Inton materiaalipankkiin

• Tutustu Inton tapahtuma- ja koulutuskalenteriin

Alue: Pohjanmaa
Työpajalla: kolmisen vuotta, yksilövalmentaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Valmentautujat, onnistumiset, kehittäminen ja kehittyminen, moniammatillisuus, monipuolisuus ja vaihtelevuus.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Nuori mies ohjautui työpajalle marraskuussa 2019. Havaitsin heti nuoressa olevan potentiaalin. Hänellä itsellä oli vahva halu työelämään. Haasteena nuori itse piti pitkittynyttä työttömyyttä ja luottoa omaan osaamiseen ja kykyihin. Nuori lähti itse aktiivisesti mukaan työskentelyyn nopeasti. Hän otti vastaan annetun tiedon niistä palveluista, jotka voisivat hyödyttää häntä. Hän oli valmis ottamaan vastaan palveluita nopeasti. Lisäksi hän sitoutui työpajalla käymiseen ja muihin hänelle räätälöityihin palveluihin erinomaisesti. Palvelukokonaisuus muodostui nopeasti toimivaksi. Hänellä itsellään oli motivaatio ja se kasvoi onnistumisen kokemusten kautta entisestään. Itseluottamus ja itsevarmuus lisääntyivät todella paljon. Seitsemän kuukautta työpajalle saapumisen jälkeen hän siirtyi työelämään palkkatuella. Aloittaessaan työpajalla tämä nuori oli hiljainen, melko ujo ja sosiaaliset tilanteet ahdistivat häntä. Nyt hän on hymyilevä, reipas, rohkea omia asioitaan itsenäisesti hoitava omilla jaloillaan tukevasti seisova nuori aikuinen mies. Hän on osa tätä yhteiskuntaa ja tekee merkittävää ja tärkeää työtä itselleen sekä yhteiskunnalle.

Terveisiä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja aluehallintovirastoille:

• Terapiatakuu
• Ohjausresursseja työpajatoimintaan lisättävä, valmentautujien tarpeet ja ohjausresurssit eivät kohtaa.
• Työpajatoiminnan tarkoituksen kirkastaminen, perustehtävänä ei ole sakkolistojen purkaminen.
• Oppilaitoksille ja työpajoille lisää rahoitusta, jonka avulla oppilaitosyhteistyötä ja työelämä lähtöisyyttä voidaan kehittää entisestään.
• Opinnollistamisen hyödyntäminen työelämälähtöisyydessä.
• Työpajakentällä toimivien eri alojen ammattilaisten työn vaativuuden ja monimuotoisuuden esille tuominen ja arvostamisen lisääminen.

Vuoden Sosiaalinen vahvistaja 2024 ehdotuksia saapui määräaikaan mennessä 63 kappaletta. Ehdotetut henkilöt työskentelevät eri puolilla Suomea. Ehdotuksista pystyi aistimaan, että etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kenttä on täynnä rautaisia ammattilaisia, jotka tekevät työtään innolla, sydämellä ja todellakin sosiaalisesti vahvistaen. Ehdotuksia antoivat työkaverit, esihenkilöt, naapuri kuntien kollegat, nuoret ja yhteisytökumppanit.

Inton historian ensimmäinen Vuoden Sosiaalinen vahvistaja julkistetaan #INTO25 iltajuhlassa Lahdessa. Esittelyssä tarkemmin viisi finalistia, joiden joukosta kunniamaininnan saaja löytyy.

Pauliina Koljonen
Etsivä nuorisotyöntekijä, Keski-Suomen etsivän nuorisotyön koordinaattori
Äänekosken kaupunki

Mielestäni Pauliina on ehdottomasti ansainnut sosiaalisen vahvistajan tittelin. Pauliina on ollut tukena ja turvana, kun on tullut tilanteita joissa on kaivannut vahvistusta ja varmistusta ammatillisesti. Pauliinasta huokuu aito välittäminen ja auttamisen halu, niin nuorille kun meille Keski-Suomen etsiville. Ei ole asiaa, jossa ei voisi Pauliina lähestyä. Huumorintaju ja ammatillinen jämäkkyys kulkevat hänen työskentelyssä käsikädessä. Olemme eläneet aikaa, jolloin nuorten huolet ja haasteet ovat olleet käsin kosketeltavissa ja Pauliina on luonut meille vankan ja horjumattoman tuen näihin aikoihin.

Pauliina on tehnyt etsivää nuorisotyötä Äänekoskella suurella sydämellä ja tietenkin vahvalla sosiaalisen vahvistamisen otteella jo vuosikausia. Pauliina on ollut mukana kehittämässä etsivää työtä sen alkuajoista lähtien niin Äänekoskella kuin koko Suomen laajuisesti, ja tuonut syvää osaamistaan nuorisotyöstä esiin myös koordinaattorina Keski-Suomen alueen etsiville. Perustyössä hän on ollut vankkumaton tuki Äänekosken nuorille ja uskonut nuoriin ja heidän vahvuuksiinsa. Pauliina on tuonut etsivien näkemyksiä rohkeasti esiin eri tahoille, niin ministeriöön kuin Aville. Varsinkin näinä epävarmuuksien ja suurien muutosten aikana on äärimmäisen tärkeää ja ihailtavaa, että Pauliina on jaksanut pitkäjänteisesti tehdä etsivää nuorisotyötä, kadottamatta sen sisintä, inhimillistä kohtaamista nuorten kanssa.

Tiina Lipponen
Yksilövalmentaja
Tornion Työvoimalasäätiö

Tiinan aito, lämmin ja iloinen asenne asiakas- ja verkostotyötä kohtaan on hyvin ainutlaatuista ja luonnostaan hehkuvaa. Hän näkee jokaisessa yksilössä vahvuuksia ja on valmis työskentelemään määrätietoisesti yhdessä nuoren kanssa, kohti hänen unelmiaan ja tavoitteitaan. Hän ”ui kuin kala vedessä” tehdessään työtä ja tuo huoneeseen tullessaan positiivista energiaa. Hänen kuulee usein sanovan; ”Solekko tehä!”

Tiinalle tärkeää on ihminen ja juuri hänen mahdollisuutensa edetä elämässä löytäen oma polku. Hän tukee matkalla ja kannustaa, on todellinen rinnallakulkija. Tiina ei pelkää haasteita ja tarttuu niihin rohkeasti. Vaikeita tilanteita hän avaa puhuen rohkeasti, kunnioittavasti ja ammattitaitoisesti. Tiina myös kehittää omaa työtään ja ideoi siinä sivussa nuorille kaikkea hauskaa ja hyödyllistä tekemistä.

Kaisa Tuure
vt. toiminnanjohtaja / vastaava ohjaaja
Työtaito ry, Imatra

Kaisa tekee työtään suurella sydämellä ja vahvalla ammattitaidolla! Kaisa on luonut ”työpajan kylkeen” nuorten aikuisten päihteettömän olkkarin NäittenPaikan, josta todella moni heikossa asemassa oleva nuori on löytänyt itselleen hyväksyvän ja merkityksellisen yhteisön. Hänestä on muodostunut todella monelle imatralaiselle nuorelle aikuiselle tärkeä kannustava tuki ja turva arkeen.

Kaisa tekee työtään pyyteettömästi ja työote on niin nuorilähtöinen kuin olla voi. Hän ei pelkää nostaa esiin nuoren kokemaa epäoikeudenmukaisuutta palveluviidakossa, eikä palvelurakenteiden aukotkaan jää huomaamatta. Kaisa muistaa myös aina kiittää niin nuoria kuin yhteistyökumppaneita, kun siihen on aihetta.

Hanna Udd
Työpajaohjaaja
SDO Helsinki

Hanna on työtehtävässään työpajaohjaajana kontribuoinut koko työpajayhteisön hyvivointiin lukemattomilla tavoilla. Hän ottaa jokaisen nuoren vastaan lämmöllä, läsnäololla ja kuunnelleen. Hän opastaa, ohjaa ja kuuntelee. Hanna on rakentava ja tunnollinen työtoveri. Hannan taidot käsitöiden ohjaamisessa ovat vertaansa vailla. Hanna on tottunut toimimaan monenlaisissa olosuhteissa tavalla, joka luo aina hyvää ympärilleen.

Hannan kaikki toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa. Hän luo sellaisen tunnelman, joka tukee jokaista nuorta tulemaan mukaan omalla tavalla ja vahvistaa nuorta näkemään että hän on arvokas ja tärkeä sellaisena kuin on. Hanna mahdollistaa nuorille työn lomassa tilaa keskustella ja pohtia arjen asioita. Hanna on hyvä kuuntelemaan ja tukemaan nuorta itseään oivaltamaan asioita ja tätä kautta saamaan onnistumisia ja ymmärrystä omien valintojen merkityksestä. Hanna saa nuoren sisäisen motivaation syttymään ja roihuamaan. Nuori rohkaistuu Hanna seurassa kokeilemaan itselleen uusia asioita omasta tahdostaan. Nuori on jopa valmis haastamaan itseään omasta tahdostaan ilman ulkoista painetta.

Markku Vilonen
Etsivä nuorisotyöntekijä
Lapinjärven kunta

Koska Markku on aina kaikkien tukena. Markku auttaa kaikkia aina. Markku on vain paras! Näkyvää toimintaa nuorison hyväksi Instragramia hyödyntäen.

Make työskentelee nuorten kanssa omalla persoonallaan huumorintajuisesti, välittävästi ja aidosti suurella sydämellä. Hän on lisäksi osoittanut vilpitöntä kiinnostusta kaikenikäisiä Lapinjärven kuntalaisia kohtaan ja näin osaltaan edistänyt osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ollut mukana ennaltaehkäisemässä syrjäytymistä. Hän osallistuu kyselemättä verkostoyhteistyöhön myös oman työkenttänsä ulkopuolella ajatellen kaikkien kuntalaisten etuja ja Lapinjärven kunnan hyvinvoinnin lisäämistä. Supertyyppi! Kysykää vaikka nuorilta.

Heitä kaikkia ehdotettiin Sosiaalinen vahvistaja 2024 kunniamaininnan saajaksi:

• Milvi Elo, Porin kaupunki
• Tommi Grönroos, Valo-Valmennusyhdistys ry Turku
• Eeva-Maija Hanninen, Eduro-säätiö sr Rovaniemi
• Matti Hulkkonen, Lahden kaupunki
• Patrik Jansson, Valo-Valmennusyhdistys ry Turku
• Satu Jäntti, Laihian kunta
• Päivi Kandolin, Seinäjoen kaupunki
• Reija Kehusmaa, Laukaan kunta
• Ronja Kettunen, Valo-Valmennusyhdistys ry Helsinki
• Veera Kirjavainen, Sovatek-säätiö Jyväskylä
• Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki
• Tiia Laine, Kokemäen kaupunki
• Sonja Lindroos, Kouvolan kaupunki
• Tiina Lipponen, Tornion Työvoimalasäätiö
• Minna Lottanen, Askolan kunta
• Tuulikki Luokkala, Kokkolan kaupunki
• Maija Luukkonen, Masku-Mynämäki-Nousiainen kunnat
• Laura Lyytikäinen, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä – Rannikkopajat
• Paavo Malaste, Padasjoen kunta
• Jouni Metso, Lahden kaupunki
• Josefiina Nousiainen, Pirkkalan kunta
• Varpu Pitkänen, Ypäjän kunta
• Marju Puhalainen ja Aki Vahanen, Orimattilan kaupunki
• Minna Rautioaho, Jelppiverkko Oulainen
• Pertti Rytkönen, Suomussalmen kunta
• Mira Saarhelo, Porin kaupunki
• Jennifer Smeds, Loviisan kaupunki
• Iiro Soikkeli, Mäntsälän kunta
• Mika Trofast, Huittisten kaupunki
• Emmi Tuomi, Harjavallan kaupunki
• Hanna Tuomikoski, Heinolan kaupunki
• Kaisa Tuure, Työtaito ry, Imatra
• Hanna Udd, SDO Helsinki
• Sari Vainola, Hyria Riihimäki
• Markku Vilonen, Lapinjärven kunta
• Maija-Reetta Vuolle, Hämeenkyrön kunta
• Auli Wallenius, Lahden kaupunki

Tukea henkisiin ja käytännön haasteisiin

Helena, 22, sai apua etsivästä nuorisotyöstä sekä muuttoasioihin että henkiseen jaksamiseen. 

Muutin omaan asuntoon 18-vuotiaana ja hain silloin ensimmäistä kertaa apua etsivästä nuorisotyöstä. Muutossa oli paljon muistettavaa, ja virallisten asioiden hoitaminen tuntui yksin vaikealta. Kävelin itku kurkussa Ohjaamoon ja sain sanottua vain, että ”Tarviin apua näiden lomakkeiden täytössä”. 

Ohjaajat ohjasivat jättämään kengät eteiseen ja tulemaan peremmälle. He kertoivat, että olin tullut oikeaan paikkaan. Hetken kuluttua alettiin täyttämään Kelan papereita ja saatiinkin ne täytettyä. Etsivistä oli tällöin todella iso henkinen tuki. 

Millaista tukea olet saanut?

Sain jo ensimmäisellä kerralla etsiviltä ymmärrystä tilanteeseeni ja apua käytännön asioihin. 

Toisen kerran olin etsivien asiakkaana, kun sairastuin masennukseen 20-vuotiaana monien syiden seurauksena. Oli yksinäinen olo asioiden kanssa. Kävelin jälleen Ohjaamoon ja kysyin, olisiko paikalla joku, jolle voisi puhua vaikeista asioista. Minut ohjattiin etsivien luo. 

Olin apua hakiessani niin hajalla, etten muutamaan ensimmäiseen minuuttiin kyennyt puhumaan, kyyneleitä vain tulvi pitkin poskia. Hetken kuluttua sain sanottua, että ei mene kovin hyvin. Hetken kuluttua sain summattua vastoinkäymisiä muutamaan lauseeseen. 

Etsivät olivat ymmärtäväisiä. Helpotti, kun pääsin kertomaan huoleni ja tulin kuulluksi.

Kerroin tarvitsevani apua myöhemmin terapeutin etsimiseen, kunhan saisin B-lausunnon. Siihen asti tarvitsin henkistä tukea etsiviltä, jotta pärjäsin työelämässä edes jotenkin. Julkinen terveydenhuolto on tukossa, sinne sai aikoja korkeintaan kuukauden välein sairaanhoitajalle, joten siitäkään ei olisi ollut apua.

Aina aluksi tapaamisissa juteltiin kuulumiset: mitä viikon aikana oli tapahtunut ja oliko jotain uutta ajatusta noussut pintaan. 

Mikä merkitys etsivällä nuorisotyöllä on ollut?

Totta puhuen etsivistä tuli iso henkinen tuki. Välillä tuntui, että kaikki rutiinit ovat hukassa, mutta sentään yksi pysyi. Se oli etsivien tapaaminen. Aikanaan sopiva psykoterapeuttikin löytyi monen mutkan kautta ja usean tutustumiskäynnin jälkeen. 

Etsivistä oli moneen asiaan avuksi, sain tukea ja turvaa arkeen sekä rauhassa ja pienin askelin kerätä itsevarmuutta oman arjen hallintaan ja sairauden kanssa pärjäämiseen. 

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Nykyään olen itse asiassa niin hyvin toipunut, etten tarvitse lainkaan lääkitystä. Myös asumiseen liittyvät asiat onnistuvat hyvin. Ilman etsiviä olisin varmaan hajoillut paljon enemmän paineen alla.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

keskiviikko 12.3. klo 11:15-12:00 @pääsali
Tuomas Kyrö

Tuomas Kyrö on Pro Finlandia -palkittu kirjailija, joka tunnetaan parhaiten Mielensäpahoittajasta. Vuonna 2023 häneltä ilmestyi Aleksi Suomesta -teos, jonka päähenkilö on 18-vuotiaana muukalaislegioonaan lähtenyt, Ukrainassa taistellut ammattisotilas.

Kirjaprosessi sai Kyrön miettimään myös omia valintojaan. Kuinka paljon kyse on omista valinnoista? Sattumasta? Nuoren matkalle osuvista välittävistä tai välinpitämättömistä aikuisista?

13.3. klo 11:00-12:00 OKM talk show

Opetus- ja kulttuuriministeriön rautaiset, nuorisotyön valtakunnallisia suuntia työkseen viitoittavat ammattilaiset – johtaja Henni Axelin & erityisasiantuntija Merja Hilpinen – nousevat #INTO25-päälavalle yhteiseen keskusteluun.

Luvassa puhetta ja kiperiä kysymyksiä neljästä aiheesta!
– nuorisotyö tässä ja nyt
– etsivä nuorisotyö
– työpajatoiminta
– nuorisotyön ja suomalaisen nuoruuden tulevaisuus

Henni Axelin

Henni Axelin on nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Valtionhallinnon lisäksi hän on ollut pitkään nuorisojärjestöissä sekä töissä että vapaaehtoisena ja harrastajana ihan pikkusudenpennusta lähtien.

Merja Hilpinen

Merja Hilpinen on nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen erityisasiantuntija opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Valtionhallinnon lisäksi hän on ollut myös aluehallinnossa ELY-keskuksessa rakennerahastoasiantuntijana, nuorten työpajalla ja nuorisotalotyössä.

torstai 13.3. klo 14:00-14:45
Kaisa Tammi
Psykologi

Yli 30-vuotta työtä rikosseuraamusten parissa. Vankilanjohtajana yli 15 vuotta. Tällä hetkellä Valtion lastensuojeluyksiköiden johtajan viransijaisena.
Naisvankilan pomo (WSOY 2022) kirjan kirjoittaja.

Palkittu työstään: Suomalaisen naisliiton Minna-palkinto 2023, ICPA:n Outstanding Correctional Employee Award 2022, Vankeinhoidon ansioristi 2018, Minna Canth seuran kulttuuripalkinto 2016 ja Naisasialiitto Unionin Vuoden Lyyti palkinto 2008.

Työpajasta media-alan taitoja ja rutiinia arkeen

Musiikkiteknologiksi valmistunut Ian, 29, oli yhdeksän kuukautta töissä viestintäpajalla Nuorten Työpaja Fendarissa.

Olen valmistunut musiikkiteknologiksi keväällä 2021. Valmistumisen jälkeen olin töissä elokuusta 2021 kesäkuuhun 2022 Fendarin viestintäpajalla Turun Nuorisotalo Vimman toimipisteellä.

Paja tarjosi työpaikan, jossa oli mielekkäitä työtehtäviä ja hyvä ilmapiiri!

Millaista pajajaksolla oli?

Yleisin työtehtävä pajalla oli striimaaminen kameramiehenä. Menimme johonkin lokaatioon, kasasimme striimausvälineet, ja ohjaaja teki videomiksauksen, kun minä ja toinen pajalainen hoidimme kuvauksen.

Työtehtävät oli mielenkiintoisia ja monipuolisia ja retkikurssit virkistivät arkea. Ehkä mieleenpainuvin yksittäinen asia oli yhdessä pajalaisten kanssa toteutettu podcast. Keskustelun aihepiirit vaihtelivat laidasta laitaan, mutta aina tuli juttua ja useimmiten naurettiin vedet silmissä.

Fendarin ohjaajat ovat mahtavaa väkeä. He ovat osaavia, joustavia sekä tarpeen tullen valmiita ohjaamaan ja auttamaan. Yhdestä on tullut minulle osittainen kollega muitten piirien kautta.

Työilmapiiri pajassa oli rento, reilu ja kunnioittava. Koko pajajakso oli aivan huippu, ja on vaikea sanoa yhtä parasta asiaa ylitse muiden.

Mitä merkitystä pajajaksolla oli?

Pajajakso oli itselle todella tärkeä. Ilman sitä oma rahallinen tilanteeni olisi ollut paljon vaikeampi. Sitäkin vielä tärkeämpää oli opintojen jälkeen saada hyvää rutiinia arkeen. Sain myös täydennettyä ja terävöitettyä vanhoja taitoja ja pääsin oppimaan ihan uusia taitojakin.

Ilman pajajaksoa en olisi näin valmis tekemään pajajakson, eli media-alan töitä. Itseluottamus omaan osaamiseen ei myöskään olisi niin korkealla, kuin mitä se tällä hetkellä on.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Tällä hetkellä olen virallisesti työtön, vaikkakin teen keikkatöitä. Etsin kuitenkin täysaikaista työtä. Työn puute on vaikuttanut valitettavasti omaan mielialaani. Mutta pajajakson ansioista olen tietoinen, mitä töitä haluan tehdä ja saatu työkokemus antoi myös rahkeita erilaisiin työtehtäviin.

Tarinani ei olisi tällainen, jos työpajatoimintaa ei olisi ollut. Olen saamastani kokemuksesta erittäin kiitollinen.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.