Tulokset haulla ➔ acc6.top ein mitgliedschaftskonto Lovoo erwerben

Alue: Satakunta
Työpajalla: Yhteensä n. 5 vuotta, yksilövalmentaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Erilaiset tyypit, ryhmään muodostuva yhteishenki ja se, että jokaisesta nuoresta löytyy kovankin kuoren alta aina helmi!

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta

Pajalle ohjautui nuori mies, jolla oli taipumusta ajautua päihteiden pariin ja sitä kautta usein hankaluuksiin. Nuori joutuikin sitten rikosten vuoksi vankilaan ja kun tuomio läheni loppuaan hänelle tarjoutui mahdollisuus koevapauteen. Koevapauden ajan nuori kävi taas työpajalla ja asiat alkoivat mennä parempaan suuntaan. Yksilövalmennus tuki häntä työnhaussa ja autokoulun suorittamisessa ja pajan arki terveellisten elämäntapojen ylläpitämisessä  ja työtaitojen karttumisessa. Koevapauden päätyttyä nuori sai ajokortin ja työllistyi. Nykyään hänellä on perhe ja elämä on pysynyt raiteillaan. Tällaisista tarinoista saa tsemppiä omaan työhön!

Terveisiä Kelalle:

Olen viime aikoina huomannut, että asiakaspalvelu Kelan puhelinpalvelussa on ollut erittäin hyvää ja sujuvaa. Kiitos siitä! Kun nuori saa kokemuksen siitä, että soittaminen kannatti ja asiat hoituvat, hän uskaltaa soittaa uudelleenkin. Toivon, että Kelan työntekijät suhtautuisivat jatkossakin positiivisin mielin meidän nuoriin. Yhdessä tukemalla saamme parhaita tuloksia aikaan!

Kuva. Etsivän nuorisotyön laatutekijät ja niiden tuloksina syntyvät työn jäljet

Into tukee laatutyötä, jonka tarkoituksena on vahvistaa etsivän nuorisotyön perustehtävän toteuttamista ja työn kehittämistä sekä toiminnan vaikuttavuutta. Pyrkimyksenä on kehittää toimintaa niin, että se vastaa entistä paremmin nuorten tarpeisiin, on linjassa etsivän nuorisotyön yleisten tavoitteiden ja toimintamallien kanssa ja tukee työhyvinvointia.

Jokaisessa työyhteisössä on syytä ajoittain pysähtyä yhdessä tarkastelemaan työhön vaikuttavia asioita, selkeyttää toiminnan tarkoitusta sekä todentaa sen laatua ja vaikutuksia. Tärkeimpiä Inton etsiville tähän tarjoamia välineitä ovat Sovari-vaikutusmittari, Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteeristö ja Etsivän nuorisotyön käsikirja.

Sovari-vaikutusmittari

Sovari on Inton kentän toimijoille maksutta tarjoama työkalu, jolla mitataan etsivän nuorisotyön laatua ja vaikutuksia:

  • tuottaa tietoa organisaatioittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti vuosittain.
  • perustuu anonyymiin nettikyselyyn, jossa nuoret arvioivat etsivän nuorisotyön toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan.
  • tarkastelee sosiaalista vahvistumista viidellä osa-alueella: itsetuntemus, sosiaaliset taidot, arjenhallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta ja tavoitteellisuus.
  • tuottaa tuloksia, jotka kertovat nuorten kokemuksista ja etsivän nuorisotyön merkityksistä sekä vaikutuksista – myös siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa!

Tutustu Sovariin tarkemmin täältä!

Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteeristö

52 kriteeristä ja 8 osiosta koostuva, maksutta ladattavissa oleva työkalu. Kriteeristön avulla työyhteisössä voidaan paikantaa ja punnita laadun ja kehittämisen kannalta kaikille alan toimijoille olennaisia kysymyksiä:

  • tarkastelee monipuolisesti etsivän nuorisotyön kaikkia keskeisiä työtehtäviä ja -vaiheita.
  • sisältää työkalun, jossa kriteerikohtien lisäksi mukana ohjeistus, arviointiasteikko ja työskentelyä helpottavia vastauslaatikoita, joihin voi kirjata huomioita ja suunnitelmia kehittämisen ääreltä.
  • tukee etsivätiimien ja laajemman työyhteisön avointa ja osuvaa keskustelua heidän työhönsä vaikuttavista tekijöistä.
  • helpottaa esihenkilötyötä jäsentelemällä johtamisen kannalta keskeiset huomionkohteet.
  • auttaa esittelemään etsivää nuorisotyötä kansallisesti ohjaavia tavoitteita muille tahoille.

Suosittelemme kattavan itsearvioinnin tekemistä parin vuoden välein – ja erityisesti silloin, mikäli etsivän nuorisotyön organisaatioon, työyhteisöön, kohderyhmään tai toimintaympäristöön on tullut muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden arkeen.

Lataa välineet itsearviointiin täältä (Inton materiaalipankki)!

Kun olette käyttäneet kriteeristöä työnne kehittämiseen, toivomme teidän vastaavan anonyymiin palautekyselyyn.

Etsivän nuorisotyön käsikirja

Käsikirja auttaa näkemään ja sanoittamaan työn luonnetta ja olennaisia elementtejä kansallisesti yhteisellä tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön hyväksymä kirja käsittelee etsivän nuorisotyön tehtävää, tavoitetta ja arvoja, kohderyhmää ja käytäntöjä sekä johtamista, rakenteita ja lakeja.

Lataa kirja täältä (Inton materiaalipankki)!

Muuta etsivän nuorisotyön laatutyölle hyödyllistä

Lisätietoja Sovarista, itsearviointikriteeristöstä ja laadusta etsivässä nuorisotyössä:

Vuoden Sosiaalinen vahvistaja 2024 ehdotuksia saapui määräaikaan mennessä 63 kappaletta. Ehdotetut henkilöt työskentelevät eri puolilla Suomea. Ehdotuksista pystyi aistimaan, että etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kenttä on täynnä rautaisia ammattilaisia, jotka tekevät työtään innolla, sydämellä ja todellakin sosiaalisesti vahvistaen. Ehdotuksia antoivat työkaverit, esihenkilöt, naapuri kuntien kollegat, nuoret ja yhteisytökumppanit.

Inton historian ensimmäinen Vuoden Sosiaalinen vahvistaja julkistetaan #INTO25 iltajuhlassa Lahdessa. Esittelyssä tarkemmin viisi finalistia, joiden joukosta kunniamaininnan saaja löytyy.

Pauliina Koljonen
Etsivä nuorisotyöntekijä, Keski-Suomen etsivän nuorisotyön koordinaattori
Äänekosken kaupunki

Mielestäni Pauliina on ehdottomasti ansainnut sosiaalisen vahvistajan tittelin. Pauliina on ollut tukena ja turvana, kun on tullut tilanteita joissa on kaivannut vahvistusta ja varmistusta ammatillisesti. Pauliinasta huokuu aito välittäminen ja auttamisen halu, niin nuorille kun meille Keski-Suomen etsiville. Ei ole asiaa, jossa ei voisi Pauliina lähestyä. Huumorintaju ja ammatillinen jämäkkyys kulkevat hänen työskentelyssä käsikädessä. Olemme eläneet aikaa, jolloin nuorten huolet ja haasteet ovat olleet käsin kosketeltavissa ja Pauliina on luonut meille vankan ja horjumattoman tuen näihin aikoihin.

Pauliina on tehnyt etsivää nuorisotyötä Äänekoskella suurella sydämellä ja tietenkin vahvalla sosiaalisen vahvistamisen otteella jo vuosikausia. Pauliina on ollut mukana kehittämässä etsivää työtä sen alkuajoista lähtien niin Äänekoskella kuin koko Suomen laajuisesti, ja tuonut syvää osaamistaan nuorisotyöstä esiin myös koordinaattorina Keski-Suomen alueen etsiville. Perustyössä hän on ollut vankkumaton tuki Äänekosken nuorille ja uskonut nuoriin ja heidän vahvuuksiinsa. Pauliina on tuonut etsivien näkemyksiä rohkeasti esiin eri tahoille, niin ministeriöön kuin Aville. Varsinkin näinä epävarmuuksien ja suurien muutosten aikana on äärimmäisen tärkeää ja ihailtavaa, että Pauliina on jaksanut pitkäjänteisesti tehdä etsivää nuorisotyötä, kadottamatta sen sisintä, inhimillistä kohtaamista nuorten kanssa.

Tiina Lipponen
Yksilövalmentaja
Tornion Työvoimalasäätiö

Tiinan aito, lämmin ja iloinen asenne asiakas- ja verkostotyötä kohtaan on hyvin ainutlaatuista ja luonnostaan hehkuvaa. Hän näkee jokaisessa yksilössä vahvuuksia ja on valmis työskentelemään määrätietoisesti yhdessä nuoren kanssa, kohti hänen unelmiaan ja tavoitteitaan. Hän ”ui kuin kala vedessä” tehdessään työtä ja tuo huoneeseen tullessaan positiivista energiaa. Hänen kuulee usein sanovan; ”Solekko tehä!”

Tiinalle tärkeää on ihminen ja juuri hänen mahdollisuutensa edetä elämässä löytäen oma polku. Hän tukee matkalla ja kannustaa, on todellinen rinnallakulkija. Tiina ei pelkää haasteita ja tarttuu niihin rohkeasti. Vaikeita tilanteita hän avaa puhuen rohkeasti, kunnioittavasti ja ammattitaitoisesti. Tiina myös kehittää omaa työtään ja ideoi siinä sivussa nuorille kaikkea hauskaa ja hyödyllistä tekemistä.

Kaisa Tuure
vt. toiminnanjohtaja / vastaava ohjaaja
Työtaito ry, Imatra

Kaisa tekee työtään suurella sydämellä ja vahvalla ammattitaidolla! Kaisa on luonut ”työpajan kylkeen” nuorten aikuisten päihteettömän olkkarin NäittenPaikan, josta todella moni heikossa asemassa oleva nuori on löytänyt itselleen hyväksyvän ja merkityksellisen yhteisön. Hänestä on muodostunut todella monelle imatralaiselle nuorelle aikuiselle tärkeä kannustava tuki ja turva arkeen.

Kaisa tekee työtään pyyteettömästi ja työote on niin nuorilähtöinen kuin olla voi. Hän ei pelkää nostaa esiin nuoren kokemaa epäoikeudenmukaisuutta palveluviidakossa, eikä palvelurakenteiden aukotkaan jää huomaamatta. Kaisa muistaa myös aina kiittää niin nuoria kuin yhteistyökumppaneita, kun siihen on aihetta.

Hanna Udd
Työpajaohjaaja
SDO Helsinki

Hanna on työtehtävässään työpajaohjaajana kontribuoinut koko työpajayhteisön hyvivointiin lukemattomilla tavoilla. Hän ottaa jokaisen nuoren vastaan lämmöllä, läsnäololla ja kuunnelleen. Hän opastaa, ohjaa ja kuuntelee. Hanna on rakentava ja tunnollinen työtoveri. Hannan taidot käsitöiden ohjaamisessa ovat vertaansa vailla. Hanna on tottunut toimimaan monenlaisissa olosuhteissa tavalla, joka luo aina hyvää ympärilleen.

Hannan kaikki toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa. Hän luo sellaisen tunnelman, joka tukee jokaista nuorta tulemaan mukaan omalla tavalla ja vahvistaa nuorta näkemään että hän on arvokas ja tärkeä sellaisena kuin on. Hanna mahdollistaa nuorille työn lomassa tilaa keskustella ja pohtia arjen asioita. Hanna on hyvä kuuntelemaan ja tukemaan nuorta itseään oivaltamaan asioita ja tätä kautta saamaan onnistumisia ja ymmärrystä omien valintojen merkityksestä. Hanna saa nuoren sisäisen motivaation syttymään ja roihuamaan. Nuori rohkaistuu Hanna seurassa kokeilemaan itselleen uusia asioita omasta tahdostaan. Nuori on jopa valmis haastamaan itseään omasta tahdostaan ilman ulkoista painetta.

Markku Vilonen
Etsivä nuorisotyöntekijä
Lapinjärven kunta

Koska Markku on aina kaikkien tukena. Markku auttaa kaikkia aina. Markku on vain paras! Näkyvää toimintaa nuorison hyväksi Instragramia hyödyntäen.

Make työskentelee nuorten kanssa omalla persoonallaan huumorintajuisesti, välittävästi ja aidosti suurella sydämellä. Hän on lisäksi osoittanut vilpitöntä kiinnostusta kaikenikäisiä Lapinjärven kuntalaisia kohtaan ja näin osaltaan edistänyt osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ollut mukana ennaltaehkäisemässä syrjäytymistä. Hän osallistuu kyselemättä verkostoyhteistyöhön myös oman työkenttänsä ulkopuolella ajatellen kaikkien kuntalaisten etuja ja Lapinjärven kunnan hyvinvoinnin lisäämistä. Supertyyppi! Kysykää vaikka nuorilta.

Heitä kaikkia ehdotettiin Sosiaalinen vahvistaja 2024 kunniamaininnan saajaksi:

  • Milvi Elo, Porin kaupunki
  • Tommi Grönroos, Valo-Valmennusyhdistys ry Turku
  • Eeva-Maija Hanninen, Eduro-säätiö sr Rovaniemi
  • Matti Hulkkonen, Lahden kaupunki
  • Patrik Jansson, Valo-Valmennusyhdistys ry Turku
  • Satu Jäntti, Laihian kunta
  • Päivi Kandolin, Seinäjoen kaupunki
  • Reija Kehusmaa, Laukaan kunta
  • Ronja Kettunen, Valo-Valmennusyhdistys ry Helsinki
  • Veera Kirjavainen, Sovatek-säätiö Jyväskylä
  • Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki
  • Tiia Laine, Kokemäen kaupunki
  • Sonja Lindroos, Kouvolan kaupunki
  • Tiina Lipponen, Tornion Työvoimalasäätiö
  • Minna Lottanen, Askolan kunta
  • Tuulikki Luokkala, Kokkolan kaupunki
  • Maija Luukkonen, Masku-Mynämäki-Nousiainen kunnat
  • Laura Lyytikäinen, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä – Rannikkopajat
  • Paavo Malaste, Padasjoen kunta
  • Jouni Metso, Lahden kaupunki
  • Josefiina Nousiainen, Pirkkalan kunta
  • Varpu Pitkänen, Ypäjän kunta
  • Marju Puhalainen ja Aki Vahanen, Orimattilan kaupunki
  • Minna Rautioaho, Jelppiverkko Oulainen
  • Pertti Rytkönen, Suomussalmen kunta
  • Mira Saarhelo, Porin kaupunki
  • Jennifer Smeds, Loviisan kaupunki
  • Iiro Soikkeli, Mäntsälän kunta
  • Mika Trofast, Huittisten kaupunki
  • Emmi Tuomi, Harjavallan kaupunki
  • Hanna Tuomikoski, Heinolan kaupunki
  • Kaisa Tuure, Työtaito ry, Imatra
  • Hanna Udd, SDO Helsinki
  • Sari Vainola, Hyria Riihimäki
  • Markku Vilonen, Lapinjärven kunta
  • Maija-Reetta Vuolle, Hämeenkyrön kunta
  • Auli Wallenius, Lahden kaupunki

INHIMILLISESTI – ROHKEASTI – YHDESSÄ
etsivä nuorisotyö & työpajatoiminta

Annetaan hyvän kiertää.

Työllisyydenhoito on murroksessa ja rakenteita uudistetaan laajasti. Kuntakokeilut ovat käynnissä, ja jatkossa TE-palvelut 2024 -uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirtyvät kaikilla alueilla pysyvästi kuntien vastuulle. Valtion uusi erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy on perustettu ja pyrkii toiminnan käynnistyttyä työllistämään vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Valmistelussa oleva pohjoismainen työvoimapalvelumalli on lisäämässä työllisyydenhoidon henkilöstöä ja tuomassa työnhakijoille uuden työnhakuvelvoitteen.

Työllisyyden kuntakokeilut tuovat oikein hyödynnettynä mahdollisuuksia

  • Oikein hyödynnettynä kuntakokeilut tuovat mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja voivat parantaa palveluiden saatavuutta ja niihin ohjautumista. Kuntien vahvuuksia ovat lähipalvelut ja monialaisuus sekä ja paikallistuntemus.
  • Työnhakijoiden palvelutarpeiden ja heidän työ- ja toimintakykynsä arviointiin tulee panostaa nykyistä vahvemmin. Tämä edellyttää resursointia kohtaavaan palveluun. Kuntakokeiluun on turvattava riittävät henkilöstöresurssit.
  • Kuntakokeilujen alkuvaiheessa joissakin kunnissa kaavailtiin etsivän nuorisotyön ja/tai työpajatoiminnan hyödyntämistä kuntakokeilun tehtävissä. Myös kuntakokeiluissa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan on kuitenkin pystyttävä keskittymään perustehtäväänsä.
  • OKM on linjannut, että valtionavustuksella toimivien työntekijöiden tehtävät eivät voi määräytyä työllisyyttä edistävien kuntakokeilujen kautta. Tiivistä ja monialaista yhteistyötä kuntakokeilujen kanssa voidaan tehdä.

Työpajapalveluihin ohjautuminen sakkaa

  • Työpajakentältä kerättyjen kokemusten mukaan kuntakokeilut ovat käynnistyneet viiveellä, palveluihin on tullut katkoksia ja työpajapalveluihin ohjautuminen on monin paikoin hidastunut.
  • Korona on kasvattanut etenkin nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja lisännyt työpajapalveluiden tarvetta. Palveluohjaus on saatava kuntoon, jotta asiakkaat pääsevät tarpeisiinsa vastaaviin palveluihin.

Miten kuntakokeilu toimii sinun kunnassasi?

Millaisia toimintamalleja ja rakenteita sinun kuntasi kuntakokeilussa on? Miten palveluohjaus teillä toimii? Kerro meille! Hyödynnämme näkemyksiä Inton vaikuttamistyössä.

Pohjoismainen työvoimapalveluiden malli

Hallitus valmistelee pohjoismaista työvoimapalveluiden mallia. Sen on tarkoitus tulla eduskuntakäsittelyyn syksyn 2021 aikana ja astua voimaan toukokuussa 2022.

TE-palveluiden henkilöstöä lisätään

TE-palveluiden henkilöstöä ollaan lisäämässä reilulla 1000 asiantuntijalla, mikä merkitsee vuoden 2019 resursseihin verrattuna noin 40 prosentin lisäystä.

  • Lisäys on merkittävä ja tarpeellinen. Työnhakijoita on ollut TE-toimiston virkailijaa kohden kuormittavan suuri määrä, eikä suunnitelmia tai haastatteluja ole pystytty tekemään tavoitteiden mukaisesti.
  • Laskelmissa ei ole kuitenkaan ole huomioitu koronan vaikutuksia työttömyyden kasvuun. Lisäksi työllisyyden kuntakokeilu on aiheuttanut palveluihin ruuhkaa ja jonoja. Into katsoo, että resurssien riittävyys on arvioitava uudelleen.

Työnhakijoita tavataan useammin

Mallin mukaan TE-toimisto tai kuntakokeilussa mukana oleva kunta tapaisi työnhakijan erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa nykyistä useammin. Alussa (3 kk) kahden viikon välein, ja aina 6 kk jälkeen järjestettäisiin uusi 1 kk tiivis palvelujakso.

  • Asiakkaiden henkilökohtaista palvelua on tarkoituksenmukaista vahvistaa. Mallin tulee rakentua ohjauksellisuudelle, yksilölliselle tuelle ja luottamuksen vahvistamiselle. TE-toimistoissa tarvitaan ohjausosaamisen vahvistamista.

Karensseja kohtuullistetaan ja porrastetaan

Mallissa otetaan käyttöön uusi muistutus ennen varsinaista karenssia.  

  • Karenssien porrastaminen ja kohtuullistaminen on tarkoituksenmukaista. Muistutus on tarkoituksenmukainen ja kohtuullisempi vaihtoehto, ettei etuuksiin tulisi katkoksia.
  • On kuitenkin huomattava, että kokonaisuudessaan malli vahvistaa vastikkeellisuutta ja tiukentaa etuuden saamisen edellytyksiä. Korvauksettomat määräajat tulisi kaikissa tilanteissa pitää mahdollisimman lyhyinä, selkeinä ja yhdenmukaisina.

Työnhakuvelvollisuus

Uuden työnhakuvelvollisuuden mukaan työnhakijan on haettava neljää työmahdollisuutta kuukausittain ja raportoitava tästä TE-toimistolle.

  • Työnhakuvelvollisuus lisää vastikkeellisuutta ja työnhakijoiden velvoitteita. Sen seuraaminen vahvistaa työnhakukeskustelujen sanktioivaa henkeä.
  • Työnhakuvelvollisuutta tarkoituksenmukaisempia ovat kokonaisvaltaiset valmennus- ja kuntoutuspalvelut esimerkiksi välityömarkkinoilla.

TE-palveluiden siirto kuntiin

  • Hallituksen päätöksen mukaisesti TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden 2024 aikana. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä on linjannut, että palvelut siirretään kunnalle tai useamman kunnan yhteistoiminta-alueelle, kun työvoimapohjaa on vähintään 20 000 henkilöä.
  • Siirron yhteydessä luodaan rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi niin, että uudistuksella saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä.
  • TE-palvelut 2024 -uudistuksen tavoitteena on tuoda TE-palvelut lähemmäksi asiakkaita ja vastaamaan aiempaa vahvemmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin. Kunnan työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopalveluiden yhteistyöllä haetaan nopeampaa työllistymistä.
  • Hallituksen esitysluonnoksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle toukokuussa 2022.
  • Into on mukana TEMin uudistusta valmistelevassa sidosryhmien sparrausryhmässä ja kerää työskentelyä varten työpajakentän ja etsivän nuorisotyön näkemyksiä.

Osatyökykyisiä työllistävä Työkanava Oy

  • Hallitus on päättänyt perustaa valtion erityistehtäväyhtiön työllistämään haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Yhtiön tehtävänä on tarjota työsuhteita ja tukea työhön sekä edistää toisen työnantajan palvelukseen siirtymistä. Hallituksen esitys ollaan antamassa vuoden 2022 talousarvioesityksen yhteydessä. Lait tulisivat voimaan 1.1.2022.
  • Toiminta on tarkoitus käynnistää pilotoinnilla 2–3 alueella.

Päällekkäisyydet vältettävä ja kohderyhmää rajattava

Into katsoo, että erityistehtäväyhtiön toiminnassa on päällekkäisyyksiä nykyisten välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Osatyökykyisten työllistämisen edistäminen on tärkeää, mutta sitä olisi voitu toteuttaa nykyisiä palveluita kehittämällä.

  • Yhtiön toiminta tulee suhteuttaa nykyisiin välityömarkkinapalveluihin. Yhtiön ja nykyisten välityömarkkinatoimijoiden tulee tarjota toisiaan täydentäviä palveluita, ei kilpailla keskenään.
  • Yhtiön kohderyhmä tulee rajata heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleviin osatyökykyisiin, joille ei tällä hetkellä ole riittävästi palveluita.
  • Nykyisten välityömarkkinoiden palvelut, kehittäminen ja rahoitus tulee turvata.
  • Yhtiön toimintaa tulee valmistella ja kehittää tiiviissä yhteydessä välityömarkkinatoimijoiden kanssa.

Hyödyllisiä linkkejä

”Totta puhuen etsivistä tuli iso henkinen tuki. Välillä tuntui, että kaikki rutiinit ovat hukassa, mutta sentään yksi pysyi. Se oli etsivien tapaaminen.”

Tukea henkisiin ja käytännön haasteisiin

Helena, 22, sai apua etsivästä nuorisotyöstä sekä muuttoasioihin että henkiseen jaksamiseen. 

Muutin omaan asuntoon 18-vuotiaana ja hain silloin ensimmäistä kertaa apua etsivästä nuorisotyöstä. Muutossa oli paljon muistettavaa, ja virallisten asioiden hoitaminen tuntui yksin vaikealta. Kävelin itku kurkussa Ohjaamoon ja sain sanottua vain, että ”Tarviin apua näiden lomakkeiden täytössä”. 

Ohjaajat ohjasivat jättämään kengät eteiseen ja tulemaan peremmälle. He kertoivat, että olin tullut oikeaan paikkaan. Hetken kuluttua alettiin täyttämään Kelan papereita ja saatiinkin ne täytettyä. Etsivistä oli tällöin todella iso henkinen tuki. 

Millaista tukea olet saanut?

Sain jo ensimmäisellä kerralla etsiviltä ymmärrystä tilanteeseeni ja apua käytännön asioihin. 

Toisen kerran olin etsivien asiakkaana, kun sairastuin masennukseen 20-vuotiaana monien syiden seurauksena. Oli yksinäinen olo asioiden kanssa. Kävelin jälleen Ohjaamoon ja kysyin, olisiko paikalla joku, jolle voisi puhua vaikeista asioista. Minut ohjattiin etsivien luo. 

Olin apua hakiessani niin hajalla, etten muutamaan ensimmäiseen minuuttiin kyennyt puhumaan, kyyneleitä vain tulvi pitkin poskia. Hetken kuluttua sain sanottua, että ei mene kovin hyvin. Hetken kuluttua sain summattua vastoinkäymisiä muutamaan lauseeseen. 

Etsivät olivat ymmärtäväisiä. Helpotti, kun pääsin kertomaan huoleni ja tulin kuulluksi.

Kerroin tarvitsevani apua myöhemmin terapeutin etsimiseen, kunhan saisin B-lausunnon. Siihen asti tarvitsin henkistä tukea etsiviltä, jotta pärjäsin työelämässä edes jotenkin. Julkinen terveydenhuolto on tukossa, sinne sai aikoja korkeintaan kuukauden välein sairaanhoitajalle, joten siitäkään ei olisi ollut apua.

Aina aluksi tapaamisissa juteltiin kuulumiset: mitä viikon aikana oli tapahtunut ja oliko jotain uutta ajatusta noussut pintaan. 

Mikä merkitys etsivällä nuorisotyöllä on ollut?

Totta puhuen etsivistä tuli iso henkinen tuki. Välillä tuntui, että kaikki rutiinit ovat hukassa, mutta sentään yksi pysyi. Se oli etsivien tapaaminen. Aikanaan sopiva psykoterapeuttikin löytyi monen mutkan kautta ja usean tutustumiskäynnin jälkeen. 

Etsivistä oli moneen asiaan avuksi, sain tukea ja turvaa arkeen sekä rauhassa ja pienin askelin kerätä itsevarmuutta oman arjen hallintaan ja sairauden kanssa pärjäämiseen. 

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Nykyään olen itse asiassa niin hyvin toipunut, etten tarvitse lainkaan lääkitystä. Myös asumiseen liittyvät asiat onnistuvat hyvin. Ilman etsiviä olisin varmaan hajoillut paljon enemmän paineen alla.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

Lue lisää etsivästä nuorisotyöstä

Alue: Varsinais-Suomi
Työpajalla: Vuodesta 2002, yksilövalmentaja.

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Koen, että työpaja on ikään kuin oma pieni yhdyskuntansa. Työpajalla on turvallinen, tuettu ja osallistava ympäristö, jossa ihmiset kohdataan yksilöinä. Pajalla on turvallista myös epäonnistua. Olen valtavan ylpeä matkastani työpajakentällä ja uskon työpajapedagogiikan ja pajatoiminnassa luodun ohjausmetodiikan voimaan! Merkityksellisimpiä havaintoja pajajaksolta on, kun valmentautuja oivaltaa oman toiminnan merkityksen tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Vuosikymmen sitten haaveilin, että kunpa pajalla opituista taidoista ja kertyneestä osaamisesta voitaisiin valmentautujille saada ”sertifikaatteja” ja osaamisen voisi hyväksi lukea tulevissa ammatillisissa opinnoissa tai työnhaussa. Paljon on jumpattu vuosikymmen kestäneen matkan varrella ja nyt ollaan jo pitkällä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Se on hienoa!

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Mieleenpainuvia, merkittäviä ihmisiä ja heidän tarinoitaan on useita. Mutta nostanpa tämän yhden tapauksen yhdeksi mieleenpainuvimmista tarinoista. Nuori mies vuodelta 2006, jonka kanssa tein paljon yksilö- ja sidosryhmätyötä, laittoi viestiä vuonna 2018. Viesti kuuluu: ”Hei tuli vaan mieleen, että pitää kiittää sinua ja (tukihenkilöä) Muistat ehkä.. te jaksoitte tukee ja muistuttaakin, et kuitenkin on itestä kiinni. Mulla kesti tajuta se vähän kauemmin kuin ehkä muilla.. Nyt asiat on paremmin kuin koskaan. Ulosotto maksettu, parisuhde, reilu palkankorotus ja oppipoika 🙂 ja siis ennen kaikkea se työ. Oma taistelu oli siinä et oisin työttömänä saanu enemmän rahaa,  ku töis, mut ajattelin et mun on vaan pakko tehä tää, että pääsen eteenpäin.. mulla on edelleen niitä auktoriteettiongelmia, mutta jos siitä joku maksaa, nii mä oon kyllä nöyrä työntekijä.” Itku tuli.

Terveisiä koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille:

  • Henkilökohtainen mielipiteeni on, että pajapedagogiikka pitäisi viedä jo peruskouluun!
  • Oppilaitoksilta ja koulutustenjärjestäjiltä toivoisin avointa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä pajojen kanssa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämisessä. On alueita, joilla on pitkään tehty opinnollistamista pajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyönä. Niitä hyviksi muodostuneita käytänteitä pitää jakaa ja ottaa käyttöön ihan joka kolkassa Suomenmaata. Ugh, olen puhunut 🙂

”Ilman työpajatoimintaa ja sen oppeja olisin jäänyt ehkä kotiin tai ajautunut muuten huonoille raiteille. Nyt löysin uuden ammatin ja uuden polun elämääni.”

Valmentautujasta itse valmentajaksi 

Sari, 53, on äiti ja työvalmentaja. Takana on haastavia elämänvaiheita, joissa työpajatoiminta tarjosi tukea. 

Minun ja lapseni elämä romahti, kun kävi ilmi, että lapseni isä oli elänyt kaksoiselämää yli vuoden ajan. Tuli ero ja muutto toiselle paikkakunnalle. Tein tuohon aikaan esimiestyötä käytännössä 24/7. 

Voimat eivät riittäneet, tukiverkosto petti ja sairastuin vakavasti. Lapsikin oireili eikä halunnut tavata isäänsä, minkä takia viranomaiset painostivat minua kovasti. En pystynyt toimimaan enää ammatissani, olin yksinhuoltaja ja sairas. 

Kokeilin kaupanalaa, mutta en viihtynyt. Sitten ystäväni ehdotti, että kokeilisin keittiöhommia. Epäröin, sillä sehän oli ollut jo osa työnkuvaani entisessä työssäni ja myös kotona arkipäivää. Keittiötöihin ei päässyt myöskään työkokeiluun. 
 

Millaista tukea olet saanut? 

Pääsin lopulta Tukeva-säätiön Savox-keittiöön ja kuinka ollakaan, viihdyin töissä. 

Tukevalla oli työvalmentaja, joka uskoi ja tuki minua ja ennen kaikkea rohkaisi, kun koin oloni epävarmaksi. Sain esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti joululounaan. Ja sehän poikkesi vallan perinteisestä.  

Lounas sai hyvän vastaanoton ja selviydyin tehtävästä yllättävän hyvin. Talossa oli muutenkin kannustava ja turvallinen ilmapiiri. Minua kuunneltiin, neuvottiin ja tuettiin. 

Kysyttiin, mitä sinulle oikeasti kuuluu. 
 

Mitä merkitystä työpajatoiminnalla oli? 

Työpajassa syttyi voimakas tunne, että tässä haluan olla hyvä. Vaikka sairauteni hidasti matkaani ammattilaiseksi, se saatiin hallintaan, ja pääsin opiskelemaan ja valmistuinkin huippuarvosanoin. Hankin työkokemusta erilaisista keittiöistä. Näytin itselleni ja muille, että vaikeudet voi voittaa. 

Koen, että pajatoiminnalla oli iso merkitys muutokseen elämässäni. Ilman Tukevalta saatua oppia ja työpajatoimintaa olisin jäänyt ehkä kotiin tai ajautunut muuten huonoille raiteille. Nyt löysin uuden ammatin ja uuden polun elämääni. 

Kun olin hankkinut kokemusta, tietoa ja taitoa, tuli päivä, jolloin minua pyydettiin työvalmentajaksi. En epäröinyt. Haluan antaa muillekin samoja työkaluja elämään ja ammattiin kuin olen itse saanut. 
 

Mitä sinulle kuuluu nyt? 

Olen jo kokenut onnellisia hetkiä, kun olen saanut auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia elämässä eteenpäin. Haluan olla se turvallinen, luotettava ja reilu aikuinen sekä valmentaja. 

Elän onnellisessa parisuhteessa. Lapseni asuu toisella paikkakunnalla, mutta olemme läheisiä ja pidämme yhteyttä säännöllisesti. 

Tarinani olisi varmasti erilainen ilman aikaani Tukeva-säätiöllä. Sain uuden mahdollisuuden, loistavat eväät ja valmiudet uuteen ammattiin. Kiitos Tukeva-säätiön ja ammattiopiston loistavien opettajien. 

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

Lue lisää työpajatoiminnasta

Sovari perustuu etsivän nuorisotyön nuorille suunnattuun nettikyselyyn.

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa.

Ilmoittaudu Sovarin käyttäjäksi

Lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet Sovarin käyttöön sekä linkit nettikyselyihin.
Etsivälle nuorisotyölle ja työpajoille on omat kyselynsä. Kysely on käytössä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Sovari-kyselykausi kestää aina kalenterivuoden ajan.

Sovari-kysely toteutetaan kunkin asiakkaan kohdalla kerran vuodessa

  • Etsivän nuorisotyön toimijat ja työpajat saavat omat Sovari-tuloksensa vuosittain.
  • Into tuottaa tulosyhteenvedot organisaatiokohtaisesti.
  • Tulosyhteenvedon saaminen edellyttää vähintään 7 vastaajaa vuoden aikana.
  • Sovari-vuositulokset toimitetaan etsivän nuorisotyön organisaatioille helmi-maaliskuun aikana. Väliraportit lähetetään kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa.
  • Into julkaisee raportit Sovarin valtakunnallisista tuloksista vuosittain.

Milloin?

Etsivässä nuorisotyössä Sovari-kysely voidaan tehdä kaikille tavoitetuille nuorille kerran vuodessa

  • Varaa aikaa kalenteristasi kyselyiden toteuttamiseen.
  • Nuori voi vastata kyselyyn milloin tahansa. Etenkin kesä tai marras-joulukuu ovat hyviä etappeja kyselyyn vastaamiseen.
  • Nuoren asiakkuus voi jatkua edelleen. Kerro nuorelle, että kyselyn tekeminen ei tarkoita yhteistyön päättymistä.
  • Lyhytkestoisessa asiakkuudessa voit toteuttaa kyselyn nuorelle silloin, kun hän on saanut tarvitsemansa ohjauksen.
  • Pitkäkestoisessa asiakkuudessa voit tehdä kyselyn nuorelle silloin, kun jokin keskeinen asia on saatu päätökseen, tai vuoden päätteeksi.

Missä?

  • Monet etsivät kutsuvat nuoret vastaamaan kyselyyn etsivän nuorisotyön tiloissa.
    Järjestä nuorelle vastaamiseen rauhallinen hetki tietokoneen äärellä.
  • Nuori voi vastata kyselyyn myös etänä. Jaa silloin nuorelle kyselyn linkki viestillä. Kerro hänelle Sovarista ja motivoi häntä vastaamaan.

Miten?

  • Valitse nuoren vastattavaksi joko Sovari-peruskysely tai lyhyempi Sovari EASY-kysely. Kaikki vastaukset tallentuvat samaan tulosaineistoon.
  • Sovari EASY -kysely kannattaa valita nuorelle, jolla on vaikeuksia lukemisessa tai keskittymisessä tai joka on ollut asiakkaana vain lyhyen aikaa.
  • Nuori vastaa kyselyyn itsenäisesti. Jos olet läsnä, voit auttaa nuorta kyselyn ensimmäisen sivun kysymyksissä. Voit neuvoa myös muissa kysymyksissä, jos nuori tarvitsee apua.
  • Muistuta nuorta vastaamisen lopussa klikkaamaan Lähetä-ruutua, jotta vastaukset tallentuvat.
  • Saat viestin sähköpostiisi jokaisesta Sovari-vastauksesta. Näin voit seurata, kuinka monta nuorta on vastannut kyselyyn. Voit viestittää Sovarin ylläpitäjälle, mihin sähköpostiosoitteisiin haluatte vastausviestien tulevan.

Vinkki: Järjestä Sovari-viikot esimerkiksi kesällä virvokkeiden kera tai joulun alla glögikutsujen merkeissä. Kutsu silloin jokainen vuoden aikana kohtaamasi nuori vastaamaan kyselyyn! Tapaamisen yhteydessä voit kysellä kuulumisia niiltäkin nuorilta, joita et ole tavannut viime aikoina.

Mitä sisältää?

Etsivän nuorisotyön Sovari-kysely sisältää kysymyksiä seuraavista teemoista:

  1. Etsivän nuorisotyön asiakkuus: kuinka pitkään tai usein nuori on ollut yhteydessä etsivän kanssa
  2. Etsivän nuorisotyön arviointi: Millaisia kokemuksia nuorella on etsivästä nuorisotyöstä?
  3. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi: Millaisia muutoksia nuori on kokenut elämäntaidoissaan etsivän nuorisotyön ajanjaksolla?
  4. Taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus ja kyselypalaute.

Nuori arvioi etsivää nuorisotyötä seuraavista näkökulmista:

  • Yhteydenpidon sujuvuus
  • Nuoren kuulluksi tuleminen ja luottamus etsivään nuorisotyöntekijään
  • Nuoren avun ja tuen saaminen

Nuori arvioi sosiaalista vahvistumista eli elämäntaitojen muutosta seuraavilla osa-alueilla:

  1. itsetuntemus
  2. sosiaaliset taidot
  3. arjen hallinta
  4. opiskelu- ja työelämävalmiudet
  5. elämänhallinta ja tavoitteellisuus

Mitä nuorelle on hyvä kertoa Sovari-kyselystä?

  1. Motivoi nuorta vastaamaan! Sovarin kautta hän voi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
    Kyselyn avulla nuori voi myös jäsentää elämäntilanteessaan tapahtuneita muutoksia.
    Useimmat vastaajat ovat kokeneet vastaamisen helpoksi ja melko mukavaksi.
  2. Kerro, että sinulle on tärkeää kuulla nuoren näkemyksiä, miten olet työssäsi onnistunut ja onko se auttanut häntä eteenpäin. Toivotte myös ehdotuksia, miten nuoria voitaisiin auttaa vielä paremmin. Kaikenlainen palaute on siis tärkeää.
  3. Kyselyyn vastataan nimettömästi. Yksittäisen nuoren antamat vastaukset eivät tule etsivien tietoon, vaan saatte siitä ryhmäkohtaisen koosteen. Ulkopuolinen asiantuntija käsittelee kyselyn vastaukset ja laatii yhteenvedot tuloksista.
  4. Etsivät nuorisotyöntekijät saavat käyttöönsä sanalliset avovastaukset kirjoitetussa muodossa.
    Voitte käyttää sanallisia vastauksia etsivän nuorisotyön markkinoinnissa.
  5. Kyselyyn on hyvä vastata rauhassa ja varata siihen aikaa ainakin varttitunti. Useimmat nuoret vastaavat siihen 5–10 minuutissa. Etenkin elämäntaidoissa tapahtuneita muutoksia on hyvä pohdiskella rauhassa (Sovari-kyselyn sivulla 3).

Miten voit hyödyntää Sovari-tuloksia etsivässä nuorisotyössä?

Inspiraatiota ja oivalluksia etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisille!

Käynnistämme uuden webinaarisarjan, joka on suunniteltu juuri sinulle, joka työskentelet etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan parissa. Seitsemän osainen sarja tarjoaa tuoreinta tietoa, innostavia esimerkkejä ja mahdollisuuden syventyä ajankohtaisiin aiheisiin kentän toimijoiden ja eri asiantuntijoiden johdolla.

Sarjan rakenne

Kevät 2025: Neljä inspiroivaa webinaaria, jotka syventävät ymmärrystäsi ja tarjoavat käytännön vinkkejä työhösi.

Syksy 2025: Kolme vaikuttavaa webinaaria, jotka luovat tilaa keskustelulle ja kehittämiselle. Syksyn kruunaa vuosittainen Synergiaseminaari.

  • ke 20.8. klo 14:00
  • ke 10.9. klo 14:00
  • ke 15.10. klo 14:00
  • ke 12.11. klo 10:00-16:00 Synergiaseminaari

Miksi osallistua?
✔ Teemat, jotka koskettavat juuri sinua. Jokainen webinaari käsittelee aiheita, joita sinä jatai kollegasi olette toivoneet – juuri niitä aiheita, jotka ovat tällä hetkellä kaikkein tärkeimpiä alallamme.
✔ Parhaat asiantuntijat. Jokaisessa osassa kuulet asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka inspiroivat ja tarjoavat konkreettisia ratkaisuja.
✔ Yhteisöllisyyttä ja keskustelua. Pääset vaihtamaan ajatuksia ja oppimaan muilta alan ammattilaisilta.
✔ Hyviä käytäntöjä ja ajankohtaista tietoa. Saat mukaasi uusia ideoita ja työkaluja, jotka auttavat sinua työssäsi.

Tavoitteenamme on
  • Luoda yhteistä ymmärrystä ajankohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista.
  • Jakaa tuoretta tietoa ja hyväksi havaittuja toimintamalleja.
  • Tarjota tilaisuus verkostoitua ja keskustella kollegoiden kanssa.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Löydät tarkemmat tiedot teemasta ja ilmoittautumisesta Inton koulutus- ja tapahtumakalenterista. Kaikki webinaarit järjestetään kätevästi verkossa, joten voit osallistua mistä tahansa.

Jos sinulla on mielessä teema mistä olisi tärkeää järjestää webinaari, kerro se ihmeessä meille.

IntoUutiset on Into — etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n uutiskirje, joka ilmestyy kerran kuukaudessa. IntoUutiset tuo esiin niiden äänen, joita ei usein kuulla ja tarkastelee ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Uutiskirjeestä bongaat myös ajankohtaiset koulutukset, tapahtumat ja vinkit niin Inton kuin yhteistyökumppaneiden tarjoamana.

Tilaa IntoUutiset

Uutiskirjeen tietosuojaselosteen löydät täältä

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry