Tulokset haulla ➔ acc6.top المعاملة لحساب Omi

Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laadusta ja vaikutuksista elämäntaitoihin.
Tietoa tuotetaan vuosittain valtakunnallisesti, alueellisesti ja palveluyksiköittäin.
Mittari on maksuton ja sitä ylläpitää Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.

Sovarilla tietoa palveluiden laadusta ja vaikutuksista

Sovari tuottaa tietoa palvelun laadusta eli siitä, kuinka hyvin etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa toteutetaan palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Sillä kerätään tärkeää palautetta nuorilta ja valmentautujilta palveluiden kehittämiseksi.

Sovarilla saadaan tietoa siitä, millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla on nuoriin ja valmentautujiin. Sovari-tulokset kertovat, millaisia valmiuksia he ovat saaneet omaan elämäänsä palvelujakson aikana.

Sovari perustuu anonyymiin nettikyselyyn, jossa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiakkaina olevat nuoret ja valmentautujat arvioivat palvelun toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan.

Sovarin hyödyntäminen

On tärkeää saada valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa, mitä on etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sekä millaisia vaikutuksia niillä on nuorten ja valmentautujien elämänpolkuihin.

• Sovari auttaa sanoittamaan, mistä etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa on kysymys ja millaisia vaikutuksia toiminta tuottaa.
• Sovarin avulla organisaatiot tunnistavat toimintansa vahvuuksia ja kehittämiskohtia.
  Omia Sovari-tuloksia voi verrata valtakunnalliseen tasoon.
• Vastaamalla Sovariin asiakkaat voivat vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
  Tämä vahvistaa heidän osallisuuttaan.
• Sovarin avulla voidaan osoittaa päättäjille ja yhteistyökumppaneille palveluiden inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä. Sovari kertoo, miksi näihin palveluihin kannattaa panostaa.
• Sovari tuottaa tietoa, millaisia kokemuksia ja hyötyä eri asiakasryhmät saavat etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta.

Lähes 8000 nuorta ja valmentautujaa vastasi Sovari 2024 -kyselyihin

Sovari-tulokset tuotetaan vuosittain yli 250 organisaatiolle etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Vuonna 2024 Sovari-kyselyihin vastasi yli 5100 valmentautujaa työpajoilta ja reilu 2800 nuorta etsivästä nuorisotyöstä. Sovari-tiedonkeruu on laajaa valtakunnallisesti.

Työpajojen Sovari 2023 -infograafi kokoaa muutamia keskeisiä lukuja Sovari-tuloksista.

Sovari-kyselyillä kerätään tietoa kalenterivuosittain. Välituloksia on saatavilla vuoden mittaan kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Laajemmat valtakunnalliset vertailutiedot sisältävät vuosiraportit jaetaan aina seuraavan vuoden alussa. Tulokset tuotetaan organisaatiokohtaisesti ja työpajayksiköittäin sekä alueellisesti. Into laatii myös raportit Sovarin valtakunnallisista tuloksista vuosittain.

Organisaatiokohtaiset ja alueelliset Sovari 2024 -vuosiraportit jaetaan työpajoille ja etsivän nuorisotyön toimijoille helmikuun ja maaliskuun 2025 aikana. Valtakunnalliset Sovari 2024 -raportit julkaistaan uudessa muodossa keväällä 2025.

Tervetuloa mukaan Sovarin käyttäjäksi!

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa. Sovarin käyttäminen on maksutonta.

Palveluiden käyttäjärekisterin tietosuojaseloste.

Lisätietoa Sovarista

• Tutustu työpajojen Sovari-materiaaleihin Inton materiaalipankissa
• Tutustu koulutustallenteisiin Sovarin hyödyntämisestä Youtubessa
• Sovari-opaskirja
• Tilaa Sovari-opas itsellesi tilauslomakkeella (postitus- ja toimituskulujen hinnalla)

Alue: Keski-Suomi
Työpajalla: 19 vuotta, vastaava ohjaaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Työpajatoiminnassa hienoa on minun mielestäni ajatus siitä, että tällä toiminnalla voidaan vähän loiventaa ihmisen elämän lähtökohdista tai elämän varrella tapahtuneista kolhuista koituneita ongelmia.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Mieleenpainuvimmat tarinat valmentautujista ovat sellaisia, joissa heidän itseluottamuksensa on kohentunut jakson aikana, ja siitä seuranneet hyvät asiat. Aina jakso ei ole edes sujunut kovin hyvin, mutta joku pieni asia onkin kääntänyt suunnan. Ollaan soitettu yhdessä velkaneuvontaan ja jakson päättymisen jälkeen parin vuoden päästä sama henkilö poikkeaa kertomaan saaneensa kaikki velkansa maksettua ja työpaikkakin on löytynyt. Kuitenkin on hyvä muistaa tämän työn olevan rinnalla kulkemista –  jokaisella on oma vastuu, ketään ei voi auttaa, jos ihminen ei ole valmis ottamaan apua vastaan. Pidän myös arkea arvokkaana, sekin on saavutus, jos joku vaikeassa elämäntilanteessa oleva jaksaa tulla paikalle useimpina päivinä. Jos ei saada koko elämää järjestettyä kuntoon, hommataan ainakin henkilöllisyyspaperit, pankkitili tai silmälasit.

Terveisiä TE-hallinnolle:

Toivottavasti tulevaisuudessa luvatut lisäresurssit vaikuttavat niin, että asiakkaiden todellinen työkyky ja tilanne on paremmin TE-hallinnon tiedossa. Tavoitettavuus paremmaksi!

Alue: Kaakkois-Suomi
Työpajalla: Vuodesta 2002 eli tässä siis tullut täysi-ikäiseksi, yksilövalmentaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Nuorten / valmennettavien asiakkaiden asioiden eteenpäin meno valmennuksen avulla. Loistavat ihmiset työpajaverkostoissa.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Mieleeni on jäänyt eräs nuori valmentautuja, joka ei aikanaan oikein saanut mistään töistä kiinni. Hänen kanssaan yritettiin vaikka millaisia toimia. Saatiin hänet kuitenkin myöhemmin opiskelemaan. Vuosia myöhemmin tapasin sattumalta hänet muussa yhteydessä (hän siis tunnisti minut). Hänestä oli tullut lääkäri ja hän kertoi, että eräs syy miksi asiat olivat näin menneet oli se, kun olin pajalla saanut hänet aikanaan ajattelemaan / miettimään omaa tulevaisuuttaan ja hyvin oli asiansa miettinyt.

Terveisiä mielenterveys- ja päihdepalveluille:

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tarvitaan lisää pysyviä resursseja. Toiminnan on oltava pitkäjänteisempää ja nuorten saatava palveluja, joista kokevat hyötyvänsä. Nyt aivan liikaa työntekijävaihtuvuutta, josta nuoret kärsivät.

Inton jäsenrekisteri tarjoaa jäsenorganisaatioille mahdollisuuden päivittää organisaation, yksiköiden ja yhteyshenkilöiden yhteystietoja. Samalla pääsee päivittämään perustiedot organisaation toteuttamasta etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta. Tavoitteena on tavoittaa jäsenet entistä paremmin sekä käyttää jäsenrekisterissä olevia perustietoja mm. vaikuttamistyön tukena.

Työpaja, jos toimintanne siirtyi osin tai kokonaan hyvinvointialueelle 1.1.2023, olethan tietojen päivittämisestä yhteydessä timo.kontio(a)intory.fi. Yhteyshenkilönä et pääse muuttamaan kaikkia tarvittavia tietoja muutostilanteessa.

Kuka voi päivittää tietoja?

Jäsenrekisteriin pääsevät kirjautumaan vain jäsenyydestä vastaavat yhteyshenkilöt. Jäsenyydestä vastaava yhteyshenkilö pääsee muokkaamaan jäsenrekisterin tietoja.

Uuden yhteyshenkilön päivittäminen ei onnistu jäsenrekisterissä. Jäsenyyteen liittyvän yhteyshenkilön tiedot voidaan muuttaa vain Intossa. Laitathan sähköpostilla uuden yhteyshenkilön tiedot timo.kontio(a)intory.fi.

Miten kirjaudun jäsenrekisteriin?

Klikkaa itsesi osoitteeseen asiointi.intory.fi. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla sinun tulee asettaa itsellesi salasana Tilaa uusi salasana -linkistä. Kirjautumiseen tarvittava koodi tulee sähköpostiisi. Mikäli koodiviesti ei tule perille, tarkistathan sähköpostisi roskapostikansion. Mikäli et pysty tilaamaan salasanaa, olethan yhteydessä timo.kontio(a)intory.fi.

Tietojen päivittäminen jäsenrekisterissä

Kirjautumisen jälkeen avautuu aloitussivu, jossa on ohjeet tietojen päivittämiseen.

Omat tiedot -välilehdellä pääset päivittämään omia, jäsenyydestä vastaavan yhteyshenkilön yhteystietoja. Nämä tiedot on tärkeä pitää ajan tasalla, mm. Inton yhdistyksen kokouskutsut tulevat tässä näkyvään sähköpostiosoitteeseen. Jäsenyydestä vastaavan yhteyshenkilön muuttaminen ei onnistu itse. Otathan yhteyttä Intoon (ks. ohje ylempänä).

Jäsenorganisaation yhteystiedot -välilehdellä pääset päivittämään organisaation perustiedot, jäsenorganisaation yhteyshenkilöt (työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön sekä opinnollistamiseen) ja päivittämään organisaation yksikön tiedot. Yhteyshenkilöitä pääset lisäämään, jos niitä ei ole aikaisemmin täydennetty jäsenrekisteriin. Lisääthän vain yhden henkilön per yhteyshenkilötyyppi. Jos rekisterissä näkyvä henkilö ei enää toimi yhteyshenkilönä, passivoithan hänen tiedot painamalla passivoi-nappulaa. Passivoidut tiedot poistuvat rekisteristä yön aikana.

HUOM! Jos toimit itse jäsenyyden yhteyshenkilön lisäksi etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan tai opinnollistamisen yhteyshenkilönä, nämä tiedot saat lisättyä itsellesi Omat tiedot -välilehdellä. Älä lisää itseäsi enää uudelleen jäsenorganisaation yhteyshenkilöksi.

Jäsenorganisaation perustiedoista päivittyy Inton verkkosivuille seuraavat tiedot:
Organisaation nimi, maakunta, osoite ja linkki verkkosivuille
Päivitetyt tiedot siirtyvät verkkosivuille viiveellä.

Jäsenorganisaatioon liittyvät yksiköt eivät tällä hetkellä näy Inton sivuilla, mutta niitä tuodaan näkyviin, kun tietoja on teidän toimestanne päivitetty.

Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa määrittyy jäsenrekisterissä olevien tietojen mukaisesti

Jäsenorganisaation äänioikeus määräytyy jäsenrekisterissä olevan toimihenkilöiden määrän mukaisesti. Toimihenkilöiden määrä on myös jäsenmaksulaskutuksen perustana.

Inton toimesta ei enää erikseen kysytä toimihenkilöiden määrää jäsenrekisterin päivittämistä varten. Jäsenillä on nyt mahdollisuus itse päivittää tietonsa rekisteriin ja pitää ne ajan tasalla.

Ongelmatilanteissa ja kysymysten ilmaantuessa, otathan yhteyttä.

Alue: Varsinais-Suomi
Työpajalla: Vuodesta 2002, yksilövalmentaja.

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Koen, että työpaja on ikään kuin oma pieni yhdyskuntansa. Työpajalla on turvallinen, tuettu ja osallistava ympäristö, jossa ihmiset kohdataan yksilöinä. Pajalla on turvallista myös epäonnistua. Olen valtavan ylpeä matkastani työpajakentällä ja uskon työpajapedagogiikan ja pajatoiminnassa luodun ohjausmetodiikan voimaan! Merkityksellisimpiä havaintoja pajajaksolta on, kun valmentautuja oivaltaa oman toiminnan merkityksen tavoitteidensa saavuttamiseksi.
Vuosikymmen sitten haaveilin, että kunpa pajalla opituista taidoista ja kertyneestä osaamisesta voitaisiin valmentautujille saada ”sertifikaatteja” ja osaamisen voisi hyväksi lukea tulevissa ammatillisissa opinnoissa tai työnhaussa. Paljon on jumpattu vuosikymmen kestäneen matkan varrella ja nyt ollaan jo pitkällä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Se on hienoa!

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Mieleenpainuvia, merkittäviä ihmisiä ja heidän tarinoitaan on useita. Mutta nostanpa tämän yhden tapauksen yhdeksi mieleenpainuvimmista tarinoista. Nuori mies vuodelta 2006, jonka kanssa tein paljon yksilö- ja sidosryhmätyötä, laittoi viestiä vuonna 2018. Viesti kuuluu: ”Hei tuli vaan mieleen, että pitää kiittää sinua ja (tukihenkilöä) Muistat ehkä.. te jaksoitte tukee ja muistuttaakin, et kuitenkin on itestä kiinni. Mulla kesti tajuta se vähän kauemmin kuin ehkä muilla.. Nyt asiat on paremmin kuin koskaan. Ulosotto maksettu, parisuhde, reilu palkankorotus ja oppipoika 🙂 ja siis ennen kaikkea se työ. Oma taistelu oli siinä et oisin työttömänä saanu enemmän rahaa,  ku töis, mut ajattelin et mun on vaan pakko tehä tää, että pääsen eteenpäin.. mulla on edelleen niitä auktoriteettiongelmia, mutta jos siitä joku maksaa, nii mä oon kyllä nöyrä työntekijä.” Itku tuli.

Terveisiä koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille:

• Henkilökohtainen mielipiteeni on, että pajapedagogiikka pitäisi viedä jo peruskouluun!
• Oppilaitoksilta ja koulutustenjärjestäjiltä toivoisin avointa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä pajojen kanssa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämisessä. On alueita, joilla on pitkään tehty opinnollistamista pajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyönä. Niitä hyviksi muodostuneita käytänteitä pitää jakaa ja ottaa käyttöön ihan joka kolkassa Suomenmaata. Ugh, olen puhunut 🙂

Inspiraatiota ja oivalluksia etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisille!

Käynnistämme uuden webinaarisarjan, joka on suunniteltu juuri sinulle, joka työskentelet etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan parissa. Seitsemän osainen sarja tarjoaa tuoreinta tietoa, innostavia esimerkkejä ja mahdollisuuden syventyä ajankohtaisiin aiheisiin kentän toimijoiden ja eri asiantuntijoiden johdolla.

Kevät 2025: Neljä inspiroivaa webinaaria, jotka syventävät ymmärrystäsi ja tarjoavat käytännön vinkkejä työhösi.

• ke 19.2. Etsivän nuorisotyön kuntakimpat: kun useampi kunta järjestää työn yhdessä – Löydät helmikuun webinaarin materiaalit täältä.
• ke 19.3. Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot: kansainvälisiä elämyksiä ja mahdollisuuksia nuorille sekä nuorisotyöntekijöille – Löydät maaliskuun webinaarin materiaalit täältä.
• ke 16.4. Sovari: Valtakunnalliset tulokset 2024 ja vinkit omien tulosten hyödyntämiseen – Löydät huhtikuun webinaarin materiaalit täältä.
• ke 21.5. Nuorisoalan osaamiskeskukset 2024-2027 – Löydät toukokuun webinaarin materiaalit täältä.

Syksy 2025: Kolme vaikuttavaa webinaaria, jotka luovat tilaa keskustelulle ja kehittämiselle. Syksyn kruunaa vuosittainen Synergiaseminaari.

• ke 20.8. klo 14:00 Itsenäistyvä nuori, haastava elämäntilanne ja Kelan etuudet?
• ke 10.9. klo 14:00 Sosiaaliset vahvistajat, kuinka vahvistava on teidän työyhteisönne?
• ke 15.10. klo 14:00 Valtuustot aloittivat – miten käy sosiaalisen vahvistamisen?
• ke 12.11. klo 10:00-16:00 Synergiaseminaari

Miksi osallistua?
✔ Teemat, jotka koskettavat juuri sinua. Jokainen webinaari käsittelee aiheita, joita sinä jatai kollegasi olette toivoneet – juuri niitä aiheita, jotka ovat tällä hetkellä kaikkein tärkeimpiä alallamme.
✔ Parhaat asiantuntijat. Jokaisessa osassa kuulet asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka inspiroivat ja tarjoavat konkreettisia ratkaisuja.
✔ Yhteisöllisyyttä ja keskustelua. Pääset vaihtamaan ajatuksia ja oppimaan muilta alan ammattilaisilta.
✔ Hyviä käytäntöjä ja ajankohtaista tietoa. Saat mukaasi uusia ideoita ja työkaluja, jotka auttavat sinua työssäsi.

• Luoda yhteistä ymmärrystä ajankohtaisista haasteista ja mahdollisuuksista.
• Jakaa tuoretta tietoa ja hyväksi havaittuja toimintamalleja.
• Tarjota tilaisuus verkostoitua ja keskustella kollegoiden kanssa.

Löydät tarkemmat tiedot teemasta ja ilmoittautumisesta Inton koulutus- ja tapahtumakalenterista. Kaikki webinaarit järjestetään kätevästi verkossa, joten voit osallistua mistä tahansa.

Jos sinulla on mielessä teema mistä olisi tärkeää järjestää webinaari, kerro se ihmeessä meille.

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa ja teet tutkimusta tai opinnäytettä etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen kontakteja kentän toimijoihin. Soveltuvissa yhteyksissä ja resurssien salliessa voimme toimia myös YAMK-/gradutason opinnäytteiden työelämätilaajan roolissa. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton asiantuntija Miikka Piiroiseen (miikka.piiroinen(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?

Tervetuloa etsivään nuorisotyöhön eli tuttavallisemmin ENT:n pariin!

Yhteisömme on suuri ja koostuu yli 550 ammattilaisesta aina Hangosta Utsjoelle. He tekevät työtä alle 29-vuotiaiden nuorten parissa, aina ihmisenä ihmiselle -periaatteella ja ammatillisuudestaan kiinni pitäen. Työ on vaativaa kasvatus- ja kohtaamistyötä, jossa toimitaan nuoren ehdoilla ja asetutaan hänen rinnalla kulkijakseen siksi aikaa, kun se palvelee nuoren sosiaalista vahvistumista. Kohtaamistyön lisäksi etsivät tekevät aktiivista yhteistyötä erilaisten verkostojen kanssa. Yhteistyöllä parannetaan paikallisesti ja valtakunnallisesti nuorten elinoloja sekä edistetään yksittäisten nuorten elämäntilanteita.

Nuorilähtöisesti

Etsivät nuorisotyöntekijät ovat nuoruuden, nuorisotyön sekä sosiaalisen vahvistamisen asiantuntijoita. Etsivä toimii kasvatustehtävässä, jossa vahvistetaan nuoren voimavaroja ja tuetaan kasvua omana itsenään. Etsivä tarjoaa tukea arjen asioissa ja auttaa nuorta saavuttamaan omia tavoitteitaan. Yhteistyö perustuu aina nuoren omaan arvioon omasta tilanteestaan, ei ulkopuolisiin odotuksiin tai etsivän tulkintoihin. Nuorilähtöisellä ja kohtaavalla työotteella edistetään nuoren sosiaalista vahvistumista, joka on työn tärkein tavoite. Työssä onnistumiseen tarvitaan lisäksi vahvaa monialaista työotetta. Yksin etsivä ei pysty tarjoamaan nuorelle kaikkea tukea, mahdollisuuksia tai vastauksia, joita tilanteissa yleensä kaivataan.

Etsivä kuulee työssään tarinoita, jotka jäävät helposti yhteiskunnassamme kuulematta. Etsivän nuorisotyön periaatteisiin kuuluukin, että kenenkään tarina ei saa jäädä piiloon.  

Hyvinvoiva ammattilainen

Työn edellytys on hyvinvoiva etsivä, joka huolehtii työhyvinvoinnistaan säännöllisen reflektion sekä työnohjauksen keinoin. Periaatteena on, että etsivä asettaa happinaamarin aina itselleen ensi ja vasta sitten voi tukea nuoria. Työhyvinvointi ei ole kuitenkaan vain yksilön asia, vaan vaatii ympärilleen toimivat rakenteet, työtä tukevan ja ymmärtävän työyhteisön ja johdon. Etsivä nuorisotyöntekijä pitää huolta omasta ammattitaidostaan ja tuntee nuorten arjen ilmiötä. Varaathan kalenteriisi siis säännöllisesti aikaa oppimiselle, tutkimiselle ja tuntemiselle.

Etsivällä on arjessa aikaa sekä aito halu kohdata toinen ihminen tasavertaisesti. Ja vain sillä on lopulta merkitystä!

Ei kuitenkaan supersankari

Etsivänä nuorisotyöntekijänä teet arvokasta työtä, mutta etsivältä ei kuitenkaan odoteta ihmeitä. Tärkein roolisi on toimia ihmisenä ihmiselle, vahvistaen sitä hyvää mitä nuoressa näet. On tärkeä pohtia, kuinka paljon itsestäsi annat ja kuinka paljon itseäsi rajaat, säilyttäen inhimillisyyden ja persoonallisuuden työssäsi. Uutena työntekijänä kohtaat paljon uutta. Työ onkin aina uusi seikkailu nuoresta riippuen. Muistutamme, että etsivän ei tarvitse olla kaikkitietävä. Etsivä ei ikinä tiedä nuorta paremmin hänen elämästään. Ole siis avoin ja kuuntele. Etsivät nuorisotyöntekijät kulkevat rinnalla, kuuntelevat, tutkivat ja innostuvat yhdessä nuoren kanssa. Palvelu on nuorelle aina vapaaehtoista ja vaatii sinulta herkkyyttä tunnistaa nuoren oma halu ja motivaatio.

Kysyvä ei tieltä eksy onkin yksi tärkeimmistä muistisäännöistä. Tervetuloa!  

12 steppiä etsiväelämään – aloita näistä!

1. Ilmoittaudu Täältä tullaan etsivä nuorisotyö! -verkkoperehdytykseen
2. Käy työnkuvasi läpi esihenkilösi kanssa (esim. perustehtävät, työajanseuranta, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin huomiointi…).
3. Päivitä yhteystietosi oman organisaatiosi verkkosivuille sekä aluehallintoviraston entit.fi ja aikalisatoiminta.fi -sivuille, tiedota kuntasi verkostoja aloittamisestasi, ja ota somekanavat haltuun ja viesti nuorille!
4. Tutustu oman alueesi etsiviin ja etsivän nuorisotyön aluekoordinaattoriin
5. Ota PARent-asiakastietojärjestelmä haltuun ja säännölliseen käyttöön
6. Lue Etsivän nuorisotyön käsikirja (Into 2022)
7. Tutustu Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteereihin (Into 2024), jotka kuvaavat työn yleistä tavoitetilaa.
8. Käy Aikalisä-perehdytys ja valmistaudu kutsuntoihin sekä AJT-tilaisuuksiin
9. Kerää ja hyödynnä Sovari-palautetta!
10. Huomioi tietosuoja-asiat, lue OKM:n Ohjeet henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä (2023)
11. Tutustu kuntasi etsivän nuorisotyön viime vuosien avainlukuihin ja tilastoihin Nuorisotilastot.fi:ssä
12. Tutustu etsivän nuorisotyön verkostoihin!
    • Liity valtakunnalliseen Etsivä nuorisotyö -Facebook-ryhmään
    • Merkkaa etsivien FYI ENT -vertaisverkoston kokoontumiset kalenteriisi ja klikkaa itsesi mukaan!
    • Liity LinkedIn-ryhmään ”Etsivät, valmentajat ja esihenkilöt”

”Etsivä nuorisotyö oli minulle täysin abstrakti ja outo sana vielä muutama vuosi sitten. En osannut sitä tyhjentävästi selittää, mutta nyt uskon, että sen pystyn tekemään. Tai ainakin hahmotan asian paremmin. Etsivä nuorisotyö, omalta osaltaan, pelasti minut ja minun tulevaisuuteni.

Etsivän nuorisotyön kanssa olin tekemisessä ensimmäisen kerran ammattikoulu aikoina. Työharjoittelu jakso oli alkamassa ja opiskelusta ei suoraan sanoen tullut yhtään mitään. Poissaoloja kertyi ja kursseja meni rästiin. Tunsin erottamisen olevan lähellä. Poissaolotunteja kertyi varmasti lähemmäs 500 koko opintojen aikana. Pelkäsin joka päivä, että oppilaitoksesta tulee puhelinsoitto tai kirje joka kertoo, että opintoni ovat päättyneet. Niin oli käynyt parille luokkakaverilleni. Tapasin etsivän ensimmäistä kertaa paikallisessa kirjastossa. Puhelimessa sovimme, että tunnistan hänet lilan värisestä laukusta. En ollut tavannut häntä kertaakaan ennen tätä. Tuntomerkin valinta oli kuitenkin sopiva. Sitä oli hankala missata. 

Olin keskeyttänyt armeijan siviilipuolen hankaluuksien vuoksi. Opintojen keskeyttäminen armeijan ajaksi ei auttanut. Stressasin yhä kouluasioista. Lisäksi pari kuukautta ennen palvelukseen astumista rakas isoäitini kuoli. Luulin päässeeni yli asiasta, mutta se oli harhaluulo. Haavat eivät ehtineet arpeutua tarpeeksi nopeasti. Palasin opintojen pariin armeijan keskeyttäneenä ja tein sen nuorten työpajalla. Etsivä, joka oli ollut tekemisissä kanssani jo aiemmin, huomasi varsin nopeasti minun olevan aneeminen ja haluton. Poissaoloja ja myöhästymisiä kertyi myös pajalla. Etsivän aloitteellisuuden kautta suostuin menemään lääkäriin, joka totesikin minun olevan keskivaikeasti masentunut. Sain lähetteen ja pääsin puhumaan psykiatrin kanssa asioita läpi. Se helpottikin jonkin verran. Sain henkistä rauhaa niistä käynneistä. Olo oli edes hieman helpompi. Lopulta, työn ja tuskan takana olleen vääntämisen jälkeen, sain loppunäytön valmiiksi ja kävelin oppilaitoksesta ulos tutkintopaperit taskussa. En ollut riemusta soikeana. Olin vain helpottunut. Henkisesti raskas ajanjakso oli ohi.

On vaikea sanoa, että mitä minulle oli ilman etsivää nuorisotyötä käynyt. Ammattia en olisi saanut, siitä menen takuuseen. Ken tietää, mitä olisin epätoivon ja harmauden täyttämässä maailmassa itselleni tehnyt. Vaikka en ammatin myötä olekaan alan töihin päässyt niin tutkinto on turvannut selustani sosiaaliturvan muodossa. Olen myös löytänyt alan, jota haluan opiskella ja jolle haluan täysmittaisesti omistautua. Työ, josta nautin. Jotain, jonka tiedän itse osaavani.  Elämä ei vieläkään ole paraatimarssia, mutta tunnen, että menen kohti valoa ja hyvää tulevaisuutta. Se riittää minulle. Kiitos, etsivä nuorisotyö. Ja erityisesti lilassa laukussa kulkevalle etsivälle.

Hullu maailma on täynnä myös jos ei onnellisia, niin ihan hyviä loppuja.”

Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa nuorisotyön, sosiaalialan, koulutus- ja työllisyyspalveluiden sekä avointen työmarkkinoiden välimaastoon, eli niin sanotuille välityömarkkinoille. Työpajatoiminnassa tarjotaan ja tuotetaan muiden sektorien aktiivisesti hyödyntämiä palveluja, ja muut tahot ohjaavatkin halki Suomen nuoria ja aikuisia hyötymään työpajojen valmennusyhteisöistä.

Toiminta edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa ja hyödyntämistä valmentautujien edun mukaisesti. Työpajoilla on kattavat yhteydet alueensa nuorisotyöhön, ammatillisiin oppilaitoksiin, Ohjaamoihin, työllisyyspalveluihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden kanssa työpajat toimivat yhteisissä verkostoissa alueen nuorten ja aikuisten hyväksi.

Ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville

Yleensä valmentautujat tulevat valmennukseen työpajoille jonkun ohjaavan tahon kautta, joista merkittävimpiä viime vuosina ovat olleet työhallinto, sosiaalitoimi ja oppilaitokset. Valmennusjakso on tarkoitettu siirtymävaiheeksi, jonka aikana tuetaan nivelvaiheen ylittämistä, tutustutaan omiin vahvuuksiin ja vahvistetaan arjen mielekkyyttä, etsitään ammatillista suuntaa ja/tai löydetään valmentautujan tarpeita parhaiten vastaavat muut palvelut.

Tutustu työpajavalmennuksen prosessiin

Valmennus työpajoilla koostuu yleensä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksesta sekä mahdollisesti myös työhönvalmennuksesta. Työvalmennus kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä opiskelu- ja työelämätaitoja. Yksilövalmennuksella tuetaan itsetuntemuksen, toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen ohella työpajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun työntekoon, räätälöityyn koulutuspolkuun sekä usein esimerkiksi tutkinnon loppuun suorittamiseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Valmennus pohjautuu aina valmentautujan, työpajan ja muiden asiaankuuluvien tahojen (sopimustyypistä riippuen esimerkiksi kunnan, hyvinvointialueen, TE-toimiston / työllisyyspalvelujen tai Kelan edustajan) tekemään sopimukseen, jossa määritellään työpajajakson kesto (1-24 kk sopimustyypistä riippuen) ja sen keskeiset sisällöt. Valmentautujalle tehdään myös kirjallinen valmennussuunnitelma. Siinä valmennukselle asetetaan henkilökohtaisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan jakson aikana ja sen loppuessa.

Valmentautujia autetaan työllistymisessä tai muunlaisten työpajajaksoa seuraavien jatkopolkujen löytämisessä ja niille kiinnittymisessä. Valmennuksen päättyessä valmentautujalla on suunnitelma ja suunta tulevaisuudelleen.

Millaisissa tilanteissa henkilöä on hyvä ohjata työpajatoiminnan pariin?

• Kun henkilöllä on haasteita arjenhallinnan, sosiaalisten tilanteiden tai yleisesti työ- ja toimintakyvyn kanssa, ja hän toivoo tilanteeseensa muutosta. Työpajatoiminta vahvistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen avulla päivärytmiä, merkityksellisyyden tunnetta ja hyvinvointia. Työpajat auttavat valmentautujaa arvioimaan elämäntilannettaan, jaksamistaan ja mahdollista palvelutarvettaan. Yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa työpajan valmentajat voivat myös ohjata valmentautujaa tarvittaessa muiden hyödyllisten palvelujen pariin, kooten monialaisen tukiverkoston hänen tuekseen.

• Kun henkilöllä ei ole selkeitä tulevaisuudensuunnitelmia tai ajatusta itselleen soveltuvasta koulutus- ja työpolusta, tai hän haluaa kokeilla jonkin alan tehtäviä turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Työpajat tarjoavat tilaisuuden taitojen kehittymiseen, vahvistavat opiskelu- ja työllistymisedellytyksiä sekä edistävät koulutukseen ja työelämään sijoittumista. Monelta työpajalta voi siirtyä sujuvasti esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi tai jatkaa alalla työskentelemistä työpajan kanssa yhteistyötä tekevässä yrityksessä.

• Kun opiskelijan havaitaan tarvitsevan erityistä ja kokonaisvaltaista tukea – kun hänellä on haasteita esimerkiksi opiskelutahdin, itseohjautuvuuden tai sosiaalisten tilanteiden kanssa. Työpaja palvelee oppimisympäristönä etenkin niitä nuoria ja aikuisia valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä tavanomaiseen oppilaitosympäristöön ja isoihin opiskelijaryhmiin. Opinnollistaminen mahdollistaa monella työpajalla yksilöllisen oppimisen lisäksi myös kertyneen osaamisen tunnistamisen, ammatillisten tutkintojen osien suorittamisen ja osaamisen osoittamisen näytöin.

• Kun henkilö tarvitsee yksilöllistä tukea työllistymiseen ja haluaa opetella jossain työtehtävässä toimimista ohjatusti hänen valmiuksiinsa soveltuvaan tahtiin. Työhönvalmennuksessa vahvistetaan työelämävalmiuksia ja tuetaan työnhaussa sekä työpaikalla työtehtävien räätälöinnissä, suunnittelussa ja perehdytyksessä. Yksilövalmennuksen keinoin valmentautujaa autetaan kiinnittymään uuteen työympäristöön ja -yhteisöön. Työhönvalmentaja voi myös ohjata valmentautujaa, kun työhön liittyy koulutusta.

• Kun henkilö on hiljattain saapunut maahan ja etsii nyt suuntaansa Suomessa. Työpajatoimijoiden kokonaisvaltainen pedagoginen osaaminen mahdollistaa opiskelutaitojen, elämänhallinnan ja itseluottamuksen kehittymisen erilaisten alavaihtoehtojen kokeilemisen parissa ja askel kerrallaan myös niille, joille suomalainen yhteiskunta on vielä uusi ja osin tuntematon toimintaympäristö.

Työpajatoiminta ja muut palvelut

Työpajatoiminnan arki rakentuu monialaisesta yhteistyöstä niin työllisyys-, koulutus- , sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin nuorisotyön ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden sekä yritysten kanssa. Työpajat tarjoavat niille luotettavaa, pitkäjänteistä kumppanuutta. Valmennusyhteisöt tuovat erityisiä sosiaalisen vahvistumisen paikkoja osaamiseensa ja voimavaroihinsa tutustuvien nuorten ja aikuisten työttömien, kuntoutujien sekä opiskelijoiden hyödyksi.

Työllisyydenhoidon kumppanina

Työllisyydenhoidon palvelujen kumppanina työpajat tarjoavat laajalti työllistymiseen tähtääviä palveluja: esimerkiksi työkokeiluja, palkkatuettua työtä, työhönvalmennusta ja maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävää työtä. Monet työpajat toimivat myös suoraan työllisyyden kuntakokeilun puitteissa tai tarjoavat palvelujaan kuntakokeiluorganisaatioille. Työpajan valmentaja tukee työnhakua ja auttaa valmentautujaa hänelle soveltuvalle koulutus- ja/tai työpolulle joustavasti ja valmentautujalähtöisesti.

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina työpajat tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, vahvaa pedagogista osaamista ja resursseja ohjaukseen liittyen. Monet työpajat toimivat ammatillisen osaamisen näyttöympäristönä: oppimisympäristönsä tunnistaneissa työpajoissa järjestetään tutkinnonosien osaamista todistavia näyttöjä ja myönnetään osaamistodistuksia (ks. Opinnollistaminen). Lisäksi työpajoilla toteutetaan laajalti jo nyt valmentavien koulutusten (esim. VALMA) sisältöjä läheisesti vastaavaa, opiskelutaitoja kehittävää toimintaa. Uuden oppivelvollisuuslain ja syksyllä 2022 alkavien TUVA-koulutusten myötä yhteistyölle koulutusten järjestäjien kanssa on entistäkin paremmat lähtökohdat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina työpajatoiminta toteuttaa ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta, kuntoutusselvityksiä ja työ- ja toimintakyvyn arviointeja sekä kuntouttavaa työtoimintaa (näiden palveluiden tarjoamiseen työpaja ei kuitenkaan voi hyödyntää aluehallintoviraston nuorten työpajatoimintaan myöntämää valtionavustusta). Yksilö- ja ryhmävalmennukseen perustuva kuntoutus on vaikuttava väylä hyvinvoinnin kohentamiseen, mielekkään arjen rakentamiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Työpajaympäristössä toteutetun kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin ja siihen perustuvien suunnitelmien avulla rakennetaan kestäviä jatkopolkuja

Nuorisopalvelujen kumppanina

Nuorisopalvelujen ammattilaisina ja kumppaneina työpajat toteuttavat aluehallintovirastojen rahoittamaa nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Starttivalmennus, työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, vastaa arjenhallintaan sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviin tuen tarpeisiin. Yhteistyö nuorisotoimen muiden palvelujen kanssa on yleensä hyvin tiivistä. Työpajat tekevät myös yhteistyötä nuorten parissa toimivien järjestöjen ja hankkeiden kanssa.

Yritysten kumppanina

Työpajat tekevät yritysyhteistyötä esimerkiksi työhönvalmennuksen ja rekrytointiyhteistyön muodossa. Tiettyyn alaan perehtyneet valmentautujat voivat jatkaa esimerkiksi työkokeilusta tai palkkatuetusta työstä työsuhteeseen yhteistyöyritykseen työpajaympäristöä vastaavien tehtävien pariin. Monilta työpajoilta voi myös tilata työsuorituksia ja erilaisia palveluja.