Tulokset haulla ➔ acc6.top المعاملة لحساب Omi

Työpajassa oppi suomen kieltä

Latvialainen Raivo, 32, on asunut Suomessa nyt 10 vuotta. Matkalla hän on saanut tukea etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta.

Yksi lapsuuteni haaveista oli matkustaa Pohjoismaihin, sillä rakastan lunta ja lumista luontoa. Kun kasvoin aikuiseksi, eräs ystäväni tarjosi minulle työtä Suomesta, joten saavuin Suomeen 2016. Tiesin heti, että haluaisin jäädä tänne.

Mitä merkitystä etsivällä nuorisotyöllä on ollut?

Olin suomen kielen kurssilla ja opettaja yhdisti minut etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Tapasimme etsivän kanssa usein, pohdimme yhdessä tulevaisuutta ja keskustelimme paljon haaveista, toiveista ja harrastuksista. Lisäksi sain tukea arkisiin asioihin, hoidimme esimerkiksi Kela-asioita yhdessä..

Tapaamisistamme vuosien varrella on ollut minulle todella paljon apua. Kurssin jälkeen etsimme yhdessä työpaikkaa ja pääsinkin töihin.

Mitä merkitystä työpajatoiminnalla on ollut?

Eräs ystäväni suositteli minulle nuorten työpajaa. Siellä oli todella helppo keskustella ryhmänohjaajien kanssa eikä ollut kynnystä pyytää ja saada apua. Pajassa oli ylipäätään aina positiivinen tunnelma. Etsimme yhdessä työpaikkoja ja autoimme ihmisiä työpajan lähettyvillä.

Opin nuorten työpajalla paljon, esimerkiksi arvostamaan vanhempia ihmisiä. Opin myös paljon suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä sekä kaikkein tärkeimpänä: opin puhumaan suomen kieltä.

Yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli päästä nuorten työpajan kautta ensimmäistä kertaa jääkiekkopeliin. Siitä lähtien Rauman Lukko on ollut suosikkijoukkueeni.

Nuorten työpajan jälkeen olin motivoituneempi järjestämään elämääni, koska arvostan nyt eri tavalla elämää ylipäänsä sekä välitän enemmän muista ihmisistä. Sain työpajasta varmuutta huolehtia itsestäni, läheisistä ystävistä sekä perheestäni.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Olen kihloissa ja minulla on yksivuotias lapsi, odotamme toista lasta. Nautin tällä hetkellä tavallisesta arjesta, jota saan jakaa perheeni ja ystävieni kanssa. Asun unelmapaikassa lähellä järvenrantaa, ja meillä on iso piha.

Minulla on kokoaikatyö siivousalalla. Työ on yötyötä, joten välillä se on raskasta.

Olen kiitollinen kaikesta saamastani avusta ja pidän edelleen silloin tällöin yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

Etsivän nuorisotyön avulla omalle polulle

Santeri, 31, valmistui keväällä 2022 nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi. Polku omaan ammattiin löytyi etsivän nuorisotyön avulla.

Olin etsivän nuorisotyön parissa talvella 2017–2018. Olin ollut muutaman vuoden työttömänä ja tilanteessa, jossa en kirjaimellisesti jaksanut välillä nousta edes sängystä ylös. Oloni oli rankka sekä henkisesti että fyysisesti. Olin loukannut selkäni, jonka takia jouduin jättämään aiemmat opinnot kesken.

Millaista tukea sait etsivästä nuorisotyöstä?

Tapasimme nuorisotyöntekijän kanssa noin 1–2 kertaa viikossa yleensä jossain kahvilassa tai muualla, missä saimme jutella rauhassa asioita läpi. Pohdimme yhdessä keinoja, joilla pääsisin eteenpäin. En tiennyt yhtään, mikä minua kiinnostaisi tai mitä haluaisin tehdä tulevaisuudessa.

Monen tapaamisen jälkeen päätimme, että lähtisin mukaan kuntouttavaan työtoimintaan, jonka kautta päädyin nuottivalmennukseen ja työkokeiluun nuorisoalalle ja sitä kautta opiskelemaan nuoriso- ja yhteisöohjaajaksi.

Valmistuin alle kahdessa vuodessa ja pääsin suoraan töihin.

Mikä merkitys etsivällä nuorisotyöllä oli?

En tiedä missä olisin, jos en olisi ollut mukana etsivässä nuorisotyötoiminnassa silloin.

Parhaiten itselleni on etsivästä nuorisotyöstä jäänyt mieleen se henkinen tuki, mitä he tarjosivat minulle. Jokaisella tapaamiskerralla pääsin juttelemaan ongelmistani ja huolistani, ja he todellakin olivat läsnä kuuntelemassa ja tsemppaamassa minua eteenpäin. Kiitos siis koko sydämestäni, että olette olleet osa tätä prosessiani.

Etsivästä nuorisotyöstä sain oikean suunnan ja huomattavan henkisen tuen, joka vahvisti minua itsekin hakemaan nuorisopuolelle. Nykyisen elämäntilanteeni nähden etsivä nuorisotyö on vahvistanut minua olemaan vahvempi ja parempi nuorisotyöntekijä. Voin jakaa nuorille sitä henkistä tukea, mitä olen itsekin saanut nuorempana.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Elämäntilanteeni on tällä hetkellä mielestäni erittäin hyvä. Asun kihlattuni kanssa kaksiossa kissamme Ninjan kanssa. Toimin nuoriso-ohjaajana Helsingin kaupungilla, pääasiassa avoimessa toiminnassa. Nautin erittäin paljon omasta työstäni ja siitä että pystyn olemaan läsnä nuorille ja viettämään aikaa heidän kanssaan.

Kannustan nuoria vaikeissa tilanteissa olemaan yhteyksissä etsivään nuorisotyöntekijään, heiltä saa apua monenlaisiin ongelmiin. Etsivät nuorisotyöntekijät tekevät paljon töitä, että jokaisella nuorella olisi hyvä olla, ja kannustavat nuoria eteenpäin.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

Valmentautujasta itse valmentajaksi 

Sari, 53, on äiti ja työvalmentaja. Takana on haastavia elämänvaiheita, joissa työpajatoiminta tarjosi tukea. 

Minun ja lapseni elämä romahti, kun kävi ilmi, että lapseni isä oli elänyt kaksoiselämää yli vuoden ajan. Tuli ero ja muutto toiselle paikkakunnalle. Tein tuohon aikaan esimiestyötä käytännössä 24/7. 

Voimat eivät riittäneet, tukiverkosto petti ja sairastuin vakavasti. Lapsikin oireili eikä halunnut tavata isäänsä, minkä takia viranomaiset painostivat minua kovasti. En pystynyt toimimaan enää ammatissani, olin yksinhuoltaja ja sairas. 

Kokeilin kaupanalaa, mutta en viihtynyt. Sitten ystäväni ehdotti, että kokeilisin keittiöhommia. Epäröin, sillä sehän oli ollut jo osa työnkuvaani entisessä työssäni ja myös kotona arkipäivää. Keittiötöihin ei päässyt myöskään työkokeiluun. 
 

Millaista tukea olet saanut? 

Pääsin lopulta Tukeva-säätiön Savox-keittiöön ja kuinka ollakaan, viihdyin töissä. 

Tukevalla oli työvalmentaja, joka uskoi ja tuki minua ja ennen kaikkea rohkaisi, kun koin oloni epävarmaksi. Sain esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti joululounaan. Ja sehän poikkesi vallan perinteisestä.  

Lounas sai hyvän vastaanoton ja selviydyin tehtävästä yllättävän hyvin. Talossa oli muutenkin kannustava ja turvallinen ilmapiiri. Minua kuunneltiin, neuvottiin ja tuettiin. 

Kysyttiin, mitä sinulle oikeasti kuuluu. 
 

Mitä merkitystä työpajatoiminnalla oli? 

Työpajassa syttyi voimakas tunne, että tässä haluan olla hyvä. Vaikka sairauteni hidasti matkaani ammattilaiseksi, se saatiin hallintaan, ja pääsin opiskelemaan ja valmistuinkin huippuarvosanoin. Hankin työkokemusta erilaisista keittiöistä. Näytin itselleni ja muille, että vaikeudet voi voittaa. 

Koen, että pajatoiminnalla oli iso merkitys muutokseen elämässäni. Ilman Tukevalta saatua oppia ja työpajatoimintaa olisin jäänyt ehkä kotiin tai ajautunut muuten huonoille raiteille. Nyt löysin uuden ammatin ja uuden polun elämääni. 

Kun olin hankkinut kokemusta, tietoa ja taitoa, tuli päivä, jolloin minua pyydettiin työvalmentajaksi. En epäröinyt. Haluan antaa muillekin samoja työkaluja elämään ja ammattiin kuin olen itse saanut. 
 

Mitä sinulle kuuluu nyt? 

Olen jo kokenut onnellisia hetkiä, kun olen saanut auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia elämässä eteenpäin. Haluan olla se turvallinen, luotettava ja reilu aikuinen sekä valmentaja. 

Elän onnellisessa parisuhteessa. Lapseni asuu toisella paikkakunnalla, mutta olemme läheisiä ja pidämme yhteyttä säännöllisesti. 

Tarinani olisi varmasti erilainen ilman aikaani Tukeva-säätiöllä. Sain uuden mahdollisuuden, loistavat eväät ja valmiudet uuteen ammattiin. Kiitos Tukeva-säätiön ja ammattiopiston loistavien opettajien. 

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

Etsivä nuorisotyö tukee huononakin päivänä

Sonja, 25, on ollut pitkään etsivän nuorisotyön asiakkaana. Tällä hetkellä hän on mukana kuntouttavassa työtoiminnassa Helsingissä.

Olen sellainen tavallinen nörtti, hyvä koulussa ja rakastan tietsikkapelejä. Juuri nyt minulle on tärkeää pitää yllä normaalia päivärytmiä, joka voi romuttua koska tahansa paniikkihäiriön vuoksi.

Sairastuin paniikkihäiriöön, yleiseen ahdistukseen ja burnoutiin lukion toisella luokalla ja näiden takia en valmistunut lukiosta. En yhtäkkiä ollutkaan enää se hyvä koulussa, mikä oli aika paha juttu nieltäväksi.

Pääsin opiskelemaan ammattikouluun, mutta ajauduin senkin kanssa kriisiin. Lopulta sain julkisella paikalla paniikkikohtauksen, jonka jälkeen hain apua Stadin etsivien verkkosivuilta. Kirjoitin sinne aikamoisen hätähuudon Lisätietoja-lomakkeelle.

Millaista tukea olet saanut?

Pääsin etsivän nuorisotyön piiriin ja nuorisotyöntekijän tuella sain myös hoitokontaktin psykiatriselle sairaanhoitajalle, joka ohjasi minut ADHD-tutkimuksiin.

Vuosien varrella tilanne on moneen kertaan heilahdellut, mutta koskaan etsivät nuorisotyöntekijät eivät ole syyllistäneet, jos en ole päässyt tapaamisiin paniikin vuoksi. Etsivä myös avasi aina uudelleen puhekanavan minun ja koulun välille.

Vaikka etsivä vaihtui toiseen, heidän kanssaan synkkasi – aina eri syistä. Sain etsivien avulla myös nuottivalmennukseen paikan ja sainkin siitä kohtalaisesti apuja. Kun nuottivalmennus loppui, etsivät auttoivat minua saamaan ensimmäisen kuntouttavan työtoiminnan paikan yhdessä työkkärin kanssa.

Ilman etsiviä olisi jäänyt moni lomake Kelalle tekemättä, moni puhelu soittamatta ja erityisesti: en ehkä olisi poistunut lainkaan kotoa. Etsivien kanssa on käyty kahvilla Oodissa ja kävelty keväistä Töölönlahtea. Olen saanut kuulla ADHD-Discordista ja muista kivoista jutuista.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Nyt vihdoinkin tuntuu siltä että kaikki on taas raiteilla. Olen tällä hetkellä Stadin kuntouttavassa työtoiminnassa Uusix-verstailla käsityöpajalla.

Paniikkihäiriö on ollut välillä täysin eristävää, invalidisoivaa ja pelkoa tuottavaa. Olen niin kiitollinen, että mulla on ollut koko ajan rakastava avomies sekä äiti, joka on aina yrittänyt ymmärtää. Mutta heidän lisäkseen on ollut tosi tärkeää, että aina on ollut joku ihan ulkopuolinen aikuinen. Ihminen, johon voi tukeutua niin hyvänä päivänä juttuseurana kuin huonompanakin – se joku, joka kiskoo ylös sängystä ja soittelee ne tärkeät puhelut, jotka muuten jäisivät soittamatta.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

19-vuotias Max tuli etsivän nuorisotyön ohjaukseen aikuislukion kautta. Aikuislukiosta otettiin yhteys etsiviin, koska oli huolta siitä, ettei nuoren opinnot etene. Max ei ollut käynyt paljoakaan koulussa ja kertoi, ettei opiskelu aikuislukiossa tunnu oikein kiinnostavan. Aika kuluu kotona pelatessa tietokoneella. Kavereita ja kontakteja on netin kautta ja kommunikointi heidän kanssaan tapahtuu ainoastaan netissä. Vuorokausirytmi on hieman päälaellaan ja ulkona hän käy melko harvoin. Kun etsivät alkoivat tavata Maxia, tapaamiset hoidettiin suurimmaksi osaksi kävellessä lähiympäristössä. Etsivät kertoivat hänelle ammatinvalinnanohjauksesta, jonka avulla Maxin olisi mahdollista selkiyttää omia ajatuksiaan ja toiveitaan tulevaisuudesta. Muutaman tapaamiskerran jälkeen Max oli valmis kokeilemaan kyseistä palvelua.  Ensimmäiseen tapaamiseen mentiin yhdessä etsivän kanssa. Max kiinnostui ammatinvalinnanohjauksesta ja oli valmis jatkamaan käyntejä itsekseen.

Etsivät jatkoivat Maxin tapaamista. Opinnot aikuislukiossa eivät olleet edenneet pitkään aikaa ja Max halusi erota lukiosta. Etsivien avustuksella asia vietiin eteenpäin ja hän laittoi työnhaun voimaan TE-toimistossa. Max jatkoi käyntejään ammatinvalinnanohjauksessa ja pääsi työkokeiluun työpajatoimintaan, jossa työskenteli kuukauden. Etsivien ollessa kotikäynnillä Maxin luona, selvisi, että hän oli miettinyt omilleen muuttoa. Maxin kanssa sovittiin, että etsivät auttavat myös asunnon etsimisessä. Etsivät yhdessä Maxin kanssa varmistivat sosiaalitoimesta vuokravakuusasioiden olevan ok, mikäli nuori löytää mieleisensä asunnon. Maxin kanssa käytiin asuntoesittelyssä, jonka jälkeen hän haki asuntoa. Asunnosta ei kuitenkaan kuulunut mitään ja sovittiin, että hän itse jatkaa asuntojen katselemista.

Etsivät jatkavat tapaamisia nuoren kanssa edelleen ja auttavat asioissa, joissa Max kokee tarvitsevansa tukea. Välillä tavataan ja vaihdetaan kuulumisia kahvikupin äärellä.

Tervetuloa työpajan valmennustyöhön!

Työpajojen ammattilaisten joukko on suuri. Se koostuu yli 1600 valmentajasta ympäri Suomen Vaasasta Joensuuhun & Inarista Helsinkiin. Työpajatoiminnan valtakunnallisena kattojärjestönä toimii Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Työpajojen valmentajat kohtaavat jokaisen valmentautujan yksilöllisesti hänen lähtökohtansa huomioiden. Työpajajaksosta tehdään sopimus ja jaksolle kirjoitetaan valmennussuunnitelma, joka parhaiten tukee valmentautujan etenemistä kohti omia tulevaisuudentoiveita.

Yhdessä työskentely kohti tavoitteita!

Työpajan valmennuksessa annetaan jokaiselle mahdollisuus aloittaa omalta tasoltaan. Jakson aikana tavoitteena on, että syntyy onnistumisia jokaisella niin ihmisenä kasvamisessa kuin työyhteisöön liittymisessä. Työpajalla valmentautuja oppii uutta sekä omista ammatillista taidoistaan että työelämässä toimimisesta. Valmennustyö on päivittäistä tukea, joka tähtää valmentautujan hyvinvointiin ja työpajalta etenemiseen kohti opiskelu- tai työelämää.

Verkostossa toimiminen

Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa on työpajatyössä ensiarvoisen tärkeää. Verkostosta voi saada tukea valmennusjakson aikana esille tuleviin valmentautujan asioihin kuten asumiseen, toimeentuloon tai jatkopolkuun joko opintojen tai työpaikan muodossa. Verkostolle voi kertoa työpajan merkityksestä valmentautujien elämässä sekä tuoda paikkakunnan päättäjille tietoa työllisyysasioiden hoitamisen tueksi.

Hyvinvoiva ammattilainen

Uutena työntekijänä näkee työpajan toimintatavat kirkkaasti, jolloin kannattaa tuoda omaa osaamista reippaasti esille. Näin työpajatoiminta uudistuu ja valmentautujat saavat entistä parempaa valmennusta uusien toimintamallien tai -menetelmien käyttämisen kautta. Työpajan työyhteisö on tärkeä voimavara sekä valmentautujalle että valmentajalle. Yhdessä teemme parempaa maailmaa!

Tarkenna omat vastuualueet työssäsi ja perehdy lisää:

• Työnkuvan läpikäyminen esihenkilön kanssa (esim. perustehtävä, työajanseuranta, turvallisuus, työhyvinvointi…)
• Ilmoittaudu Inton Työpajatoiminnan ABC verkkokurssille
• Tietosuoja-asiat asiakastyössä: rekisteriselosteet, henkilötieto-ohjeet EU:n tietosuoja-asetus – usein kysyttyjä kysymyksiä | Tietosuojavaltuutetun toimisto
• ParTY asiakastietojärjestelmä ja sen säännöllinen käyttö
• Sovari-palautteen kerääminen ja hyödyntäminen
• Työpajatoiminnan verkostoihin tutustuminen
• Somekanavat ja toimintasuunnitelma

Inton asiantuntijat kouluttavat etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisia.

Lisäksi Inton verkkokoulutusalustalta (Claned) löydät etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisille suunnattuja koulutuksia, jotka voi suorittaa omaan tahtiin. Jatkuvasti tarjolla olevat ja itsenäisesti tehtävät kokonaisuudet löydät täältä.

Täältä tullaan etsivä nuorisotyö! -verkkokurssi (2 op)

Perehdyttävässä koulutuksessa tutustutaan etsivän nuorisotyöntekijän työrooliin, työotteseen sekä työmuodon arvoihin ja tavoitteisiin. Koulutus tukee perehtymistä käytännön työhön ja monipuoliseen arkeen sekä ammatti-identiteettiin ja laajaan etsiväyhteisöön. 

Kyseessä on etsivään nuorisotyöhön perehtyville, alle 6 kk työssä toimineille tarkoitettu valtakunnallinen verkkoperehdytys. Koulutus sisältää aloitus- ja lopetustapaamiset Teamsissa sekä tapaamisten välillä toteutettavan noin 5 viikon itseopiskelujakson Inton verkkokoulutusalustalla. Itseopiskelu pitää sisällään työn tärkeimpiin kysymyksiin pureutuvia tallenteita sekä erilaisia tehtäviä. Perehdytys on koulutuksellinen ja tukee esihenkilön, organisaation ja alueellisen koordinaattorin uudelle etsivälle tarjoamaa perehdytystä. Koulutus on opinnollistettu ja vastaa 2 opintopisteen suoritusta (AMK/YAMK).

Työpajatoiminnan ABC -verkkokurssi (2 op)

Verkkokurssi on suunnattu työ- ja yksilövalmentajille. Perehdyt työpajatoimintaan ja sen peruskäsitteisiin. Tutustut työpajatoiminnan historiaan ja näet, miten työpajatoiminta sijoittuu palvelujärjestelmään. Opit tunnistamaan valmennuksen tasoja ja palvelumuotoja sekä niihin kuuluvia valmennusmenetelmiä. Kurssilla painottuu tavoitteellinen ja suunnitelmallinen valmennus, jonka edellytyksenä on valmennusprosessin tunteminen ja arvioinnin sijoittaminen osaksi työpajan toimintaa. Kurssilla opit ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden tukemisen osuuden työpajatyössä ja saat vinkkejä puheeksi ottamisen menetelmiin. Tunnistat myös verkostotyön merkityksen valmennustyössä ja oman roolisi monialaisessa yhteistyössä.

Kurssin jälkeen osaat kertoa oman työpajasi sisällöstä, sen perustehtävästä ja toimintamuodoista. Osassa tehtävistä pääset vertailemaan muiden tuottamia sisältöjä omiisi ja opit uusia valmennusmenetelmiä. Kurssitehtävässä pääset myös tutustumaan toiseen työpajaan joko livenä tai etänä, jolloin näkemyksesi työpajatoiminnasta laajenee entisestää. Kurssilla olet tutustunut lähettäviin tahoihin ja haastatellut verkostostasi valitsemaasi tahoa sekä tehnyt verkostokartan oman työpajasi yhteistyökumppaneista.

Kurssin jälkeen olet työpajatoiminnan ammattilainen, valmentaja, joka osaa kertoa omasta työstään ja työpajatoiminnan tavoitteista. Tärkeimpänä kaikesta pystyt tukemaan valmentautujia kohti heidän valitsemiaan tavoitteita. Kurssista saat todistuksen, kun olet suorittanut moduuleihin liittyvät tehtävät.

Vertaisauditointi: Työpajatoiminnan laatukriteerit

Kaksipäiväinen koulutus antaa sinulle valmiudet toimia työpajatoiminnan laatukriteerien vertaisarvioijana laatumerkin myöntämistä varten.

Koulutuksessa käsitellään työpajatoiminnan laatukriteerejä ja vertaisauditoinnin prosessia sekä avataan hyviä käytänteitä laatutyöhön ja vertaisauditointiin. Tapaamiset sisältävät alustuksia, ryhmätyöskentelyä ja yhteistä keskustelua sekä ennakko- ja välitehtävät. Koulutuksessa kuullaan puheenvuoroja myös työpajatoiminnan laatumerkin saaneilta ja vertaisauditointia toteuttaneilta työpajakentän toimijoilta.

Vertaisauditointi tarjoaa sinulle mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistasi ja hyödyntää sitä myös muiden organisaatioiden hyväksi. Tartu työpajatoiminnan kehittäjän rooliin ja tule mukaan vertaisauditoijaksi!

Vertaisauditoinnit toteutetaan auditointityöparina. Into korvaa kohtuulliset matkakulut. Koulutus on suunnattu työpajakentän ammattilaisille.

#INTO25 -tapahtuman osallistujille on varattu sopimushintaisia majoitusvaihtoehtoja Lahdesta. Osallistujien tulee varata majoituksensa itse suoraan haluamaltaan taholta. Suosittelemme varaamaan majoituksen hyvissä ajoin ennen tapahtumaa, kapasiteetti on rajallinen.

#INTO25-kävijät saavat edullisemman huoneen Scandic-hotelleista käyttämällä varauskoodia CGRO. Syötä koodi varauksen yhteydessä scandichotels.fi-sivustolla. Lisäalennusta saa maksamalla heti varauksen yhteydessä.   

Yksittäisen majoitusvarauksen peruutusehto riippuu majoittujan valitsemasta varaustyypistä. Huoneet ovat varattavissa hotellin varaustilanteen mukaan viimeistään 10 päivää ennen saapumista. 

Huonehintaan sisältyy runsas hotelliaamiainen, asiakassaunan käyttö, langaton internetyhteys (Wi-Fi) ja alv. Erikoishinnan saa mainitsemalla varauksen yhteydessä kiintiötunnuksen BINTO25. Jokainen majoittuja vastaa itse omista majoituskuluistaan. Maksutapana hyväksymme käteisen, pankkikortin tai luottokortin.

Perinteikäs Päätalo  
Solo yhden hengen huone                                  133 EUR / huone / yö 
Solo kahden hengen huone                                161 EUR / huone / yö 
Solo Up yhden hengen huone                           153 EUR / huone / yö 
Solo Up kahden hengen huone                         181 EUR / huone / yö 

Uusi ylellinen Seurahuone Loft House  
Loft twin/king yhden hengen huone               143 EUR / huone / yö 
Loft twin/king kahden hengen huone            171 EUR / huone / yö 
Loft Supreme twin/king yhden hengen huone     163 EUR / huone / yö 
Loft Supreme twin/king kahden hengen huone   191 EUR / huone / yö 

Voimassa 
Kiintiön varaamattomista huoneista 50 % vapautetaan myyntiin 12.2.2025. 
Kiintiön varaamattomista huoneista 25 % vapautetaan myyntiin 26.2.2025. 
Loput kiintiön varaamattomista huoneista vapautuvat automaattisesti myyntiin 5.3.2025. 

Varaukset
Sokoshotels valtakunnallinen myyntipalvelu +358300 870 000 tai Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone, puh. 020 1234 655, email. seurahuone.lahti@sokoshotels.fi Varauksen voi tehdä myös nettisivun kautta www.sokoshotels.fi (valitse oikea kaupunki ja majoituspäivät, tunnus syötetään kohtaan ”Varauskoodit”).

Majoitus ja aamiainen 
101 € / yhden hengen huone / vrk 
113 € / kahden hengen huone / vrk 
Hinnat ovat nettohintoja ja sisältävät voimassaolevan arvonlisäveron. GreenStar Hotels Oy pidättää oikeuden hinnan muutoksiin, mikäli arvonlisäverokanta muuttuu. 

Varaukset 
Jokainen varaa ja maksaa itse majoituksensa. Varaukset suoraan hotellista puhelimella tai sähköpostilla, varaustunnus INTO25. Varaukset 12.2.2025 mennessä, erikoishintaisia huoneita rajoitetusti. 

Maksuehdot ja saapuminen
Jokainen maksaa itse paikan päällä käteisellä tai luottokortilla. Hotellien vastaanottojen aukioloajat: www.greenstar.fi 
Varausvahvistuksen mukana toimitetaan pin-koodi, jolla voi sisäänkirjautua check-in automaatilla vastaanoton ollessa kiinni. Sisäänkirjautuminen tapahtuu varausnumeron ja pin-koodin avulla. 

• Forenom Aparthotel Lahti
• Kauppahotelli Grand Lahti
• Mukkulan kartano
• Lomakeskus Lepola
• Opiston Kunkku
• Liikuntakeskus Pajulahti
• Messilän kartano

Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari tuottaa tietoa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laadusta ja vaikutuksista elämäntaitoihin.
Tietoa tuotetaan vuosittain valtakunnallisesti, alueellisesti ja palveluyksiköittäin.
Mittari on maksuton ja sitä ylläpitää Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.

Sovarilla tietoa palveluiden laadusta ja vaikutuksista

Sovari tuottaa tietoa palvelun laadusta eli siitä, kuinka hyvin etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa toteutetaan palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Sillä kerätään tärkeää palautetta nuorilta ja valmentautujilta palveluiden kehittämiseksi.

Sovarilla saadaan tietoa siitä, millaisia sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla on nuoriin ja valmentautujiin. Sovari-tulokset kertovat, millaisia valmiuksia he ovat saaneet omaan elämäänsä palvelujakson aikana.

Sovari perustuu anonyymiin nettikyselyyn, jossa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiakkaina olevat nuoret ja valmentautujat arvioivat palvelun toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan.

Sovarin hyödyntäminen

On tärkeää saada valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa, mitä on etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sekä millaisia vaikutuksia niillä on nuorten ja valmentautujien elämänpolkuihin.

• Sovari auttaa sanoittamaan, mistä etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa on kysymys ja millaisia vaikutuksia ne tuottavat.
• Sovarin avulla organisaatiot tunnistavat oman toimintansa vahvuuksia ja kehittämiskohtia.
  Omia Sovari-tuloksia voi verrata valtakunnalliseen tasoon.
• Sovarin avulla nuoret voivat vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
  Tämä vahvistaa heidän osallisuuttaan.
• Sovarin avulla voidaan osoittaa päättäjille ja yhteistyökumppaneille palveluiden inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä. Sovari kertoo, miksi palveluihin kannattaa panostaa.
• Sovari tuottaa tietoa, millaisia kokemuksia ja hyötyä eri asiakasryhmät saavat etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta.

Lähes 8000 nuorta ja valmentautujaa vastasi Sovari 2024 -kyselyihin

Sovari-tulokset tuotetaan vuosittain yli 250 organisaatiolle etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Vuonna 2024 Sovari-kyselyihin vastasi yli 2800 nuorta etsivästä nuorisotyöstä ja reilu 5100 valmentautujaa työpajoilta. Sovari-tiedonkeruu on valtakunnallisesti laajaa.

Etsivän nuorisotyön Sovari 2023 -infograafi kokoaa muutamia lukuja Sovari-tuloksista.

Sovari-kyselyillä kerätään tietoa kalenterivuosittain. Välituloksia on saatavilla vuoden mittaan kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Laajemmat valtakunnalliset vertailutiedot sisältävät vuosiraportit jaetaan aina seuraavan vuoden alussa. Tulokset tuotetaan alueellisesti, organisaatiokohtaisesti ja työpajayksiköittäin. Into laatii myös raportit Sovarin valtakunnallisista tuloksista vuosittain.

Organisaatiokohtaiset ja alueelliset Sovari 2024 -vuosiraportit jaetaan etsivän nuorisotyön toimijoille ja työpajoille helmikuun ja maaliskuun 2025 aikana. Valtakunnalliset Sovari 2024 -raportit julkaistaan uudessa muodossa keväällä 2025.

Tervetuloa mukaan Sovarin käyttäjäksi!

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa. Sovarin käyttäminen on maksutonta.

Palveluiden käyttäjärekisterin tietosuojaseloste.

Lisätietoa Sovarista

• Tutustu Sovari-materiaaleihin Inton materiaalipankissa
• Tutustu koulutustallenteisiin Sovarin hyödyntämisestä (Youtube)
• Sovari-opaskirja
• Tilaa Sovari -opas itsellesi tilauslomakkeella (postitus- ja toimituskulujen hinnalla)

Työpajatoiminta vahvistaa valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen kautta nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan yksilöllisten tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä.

Työpajatoiminta on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen oman polkunsa. Nuorten työpajatoiminta on suunnattu alle 29-vuotiaille.

Työpajalla voi vahvistaa omaa arjenhallintaansa ja toimintakykyään sekä saada tukea jatkopolun löytämiseen. Työpajalla voi myös kokeilla uutta ammattialaa, kasvattaa ammatillista osaamista ja vahvistaa työelämä- ja työyhteisötaitojaan. Työpaja voi toimia vaihtoehtoisena oppimisympäristönä tutkinnon tai tutkinnonosan suorittamisessa. Työpajan yhteisö tarjoaa osallisuuden kokemuksia sekä vahvistaa valmentautujien sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä.

Valmennus työpajalla

Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen ja on aina tavoitteellista. Se on kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Valmennuksella tuetaan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta. Valmennuksen tavoitteet luodaan yhdessä valmentautujan kanssa työpajajakson alussa ja niitä päivitetään valmennuksen aikana.

Työvalmennus työpajalla perustuu tekemällä oppimiseen. Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle käytännönläheisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien avulla. Työpajan työtoimintaympäristöissä voi oppia uutta ja tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin – jos onnistuin täällä, voin onnistua muuallakin!

Yksilövalmennus tarkastelee valmentautujan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, tukee arjenhallintaa sekä auttaa selkiyttämään kunkin valmentautujan omia tulevaisuuden toiveita. Yksilövalmentaja pohtii yhdessä valmentautujan kanssa, mitä ovat hyvän valmennusjakson sisällöt sekä millaisia tavoitteita niihin voidaan hänelle asettaa. Yksilövalmentajan luokse voi mennä kaikissa tilanteissa, joissa valmentautuja tarvitsee keskustelua, neuvoja tai tukea.

Valmennus työpajalla perustuu aina valmentautujan tarpeisiin.

Miten työpajalle pääsee?

Työpajalle voi ottaa yhteyttä suoraan tai sinne voi päästä esimerkiksi Ohjaamon, TE-toimiston, sosiaalitoimiston tai oppilaitoksen ohjaamana. Työpajatoimintaa löytyy noin 90 prosentissa Suomen kunnista pääosin kunnan, järjestöjen tai säätiöiden järjestämänä. Valmentautujat ovat työpajalla yleensä toimintaan ohjanneen tahon toimenpiteessä, joista yleisimmät ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatukityö ja sosiaalinen kuntoutus. Tämän lisäksi valmentautuja voi olla työpajajaksolla työpajasopimuksella, joka tehdään valmentautujan ja työpajan välille.

Voit etsiä oman alueesi työpajoja Inton jäsenlistauksesta.

Materiaalia työpajatoiminnasta

• Työpajatoiminnan käsikirja (2023)
• Infograafit työpajatoiminnasta
• Animaatiovideot työpajatoiminnasta (YouTube)
• Videoita etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta (YouTube)
• Muita julkaisuja työpajatoiminnasta