Tulosta sivu

Into: Korona on kasvattanut nuorten tuen tarpeita – etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitus on tärkeää turvata

2.11.2020

Into antoi lausunnon eduskunnan sivistys- ja tiedejaostolle valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2021. Lausunnossa käsitellään pyydetyn mukaisesti nuorten hyvinvointia, koronaepidemian vaikutuksia ja toiminnan painopisteitä sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tarvetta ja resursseja. Lisäksi Into nostaa esille sote-uudistuksen, oppivelvollisuuden laajentamisen ja nuorten työllisyyden edistämisen.

Lue alta Inton lausunnon keskeisimmät sisällöt perusteluineen.

Nuorten hyvinvointi ja koronaepidemian vaikutukset  

  • Koronaepidemia on entisestään vaikeuttanut niiden nuorten asemaa, joilla jo aiemmin on ollut haasteita.  
  • Inton kyselyiden mukaan koronaepidemia on lisännyt etsivän nuorisotyön nuorten ja työpajojen valmentautujien huolenaiheita, ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä, taloudellisia ongelmia ja terveyshuolia.  
  • Kevään poikkeustilassa monet työpajat siirtyivät etävalmennukseen joko verkossa tai muilla tavoilla. Valmentautujat olivat valtaosin tyytyväisiä siihen, miten työpajat olivat jatkaneet yhteydenpitoa niissäkin tapauksissa, että työpajatoiminta oli jouduttu keskeyttämään.  
  • Etsivässä nuorisotyössä digitaalisten alustojen ja sosiaalisen median hyödyntäminen ovat jo ennestään olleet arkipäivää. Koronaepidemian myötä otettiin yhä laajemmin käyttöön myös uusia menetelmiä. Nuoret olivat tyytyväisiä etsivästä nuorisotyöstä saamaansa tukeen ja kiittivät etsiviä aktiivisesta yhteydenpidosta.

 

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tarve  

  • Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö tukivat vuonna 2019 yhteensä 35 348 nuorta. Koronaepidemian ja voimakkaasti kasvaneen nuorisotyöttömyyden myötä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan tarve on edelleen kasvanut.  
  • Tuore vaikuttavuustutkimus (Hoikkala & Vauhkonen 2020) osoittaa, että työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat vaikuttavia ja tuottavat yhteiskunnalle kustannussäästöjä: ne edistävät NEET-nuorten siirtymistä työhön ja koulutukseen ja ehkäisevät syrjäytymistä.  
  • Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö vastaavat nuorten tarpeisiin. Sovari-mittarin (2019) tulosten mukaan työpajojen valmentautujista 92 % ja etsivän nuorisotyön nuorista 94 % on kokenut sosiaalista vahvistumista ainakin yhdellä osa-alueella palvelun aikana.

 

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön resurssit

  • Työpajatoimintaan osoitetaan talousarvioesityksessä 16 300 000 euroa, mikä vastaa edellisvuosien tasoa. On tärkeää, että rahoituksen taso turvataan, kun koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen tukea tarvitsevia nuoria on koronaepidemian myötä aiempaa enemmän.  
  • Koronaepidemian vuoksi erityisesti kuntoutuksellisille työpajapalveluille on entistä suurempi tarve. Starttivalmennus on työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, jossa vahvistetaan toimintakykyä ja elämänhallintaa. Työpajojen tarjoamaan starttivalmennukseen tarvitaan 2 M euron lisärahoitus.  
  • Etsivän nuorisotyön rahoitus on opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tarkennuksen mukaan vuodelle 2021 yhteensä 12 350 000 euroa, mikä vastaa vuoden 2020 tasoa. Etsivän nuorisotyön rahoitusta on siirretty aiempaa enemmän nuorisotoimen momentille, mikä on myös hallitusohjelman mukainen tavoite.  
  • Etsivän nuorisotyön rahoitus on tarkoituksenmukaista siirtää rahapelituotoista kokonaan budjettipohjaiseksi vuonna 2022.    
  • Hallitus kohdensi neljännessä lisätalousarviossa etsivään nuorisotyöhön ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön 12 M euroa, josta opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadun tiedon mukaan 5 650 000 euroa kohdistuu etsivään nuorisotyöhön.   
  • Jatkossa etsivän nuorisotyön rahoitus tulee korottaa pysyvästi vähintään vuoden 2019 tasoon eli 13 350 000 miljoonaan euroon. Etsivän nuorisotyön tarve on koronaepidemian myötä entisestään kasvanut ja nuorten tilanteet vaikeutuneet.  
  • Nuorisoalan valtionrahoitukseen tarvitaan pidemmän aikavälin ratkaisuja. Budjettiriihessä tehty kompensaatiopäätös koskee vain tulevaa vuotta, joten rahoitukseen on tärkeää löytää pitkäjänteiset ratkaisut.  

 

Nuorisotyön toiminnan painopisteet  

  • Nuorisotyön toiminnalliset tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia. Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) kolme tavoitekokonaisuutta ovat ajankohtaisia koronaepidemian aikana ja siihen liittyvässä jälleenrakennuksessa, ja niiden toteutumiseen on tärkeää löytää rahoitus.  

 

Sote-uudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen ja nuorten työllisyyden edistäminen

  • Sote-uudistus on vaarantamassa kunnallisten työpajojen asemaa. Jos uudista ei muokata, kunnalliset työpajat eivät voi enää jatkossa tuottaa sote-maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta. Tilanne olisi kestämätön sekä asiakkaiden että työpajaorganisaatioiden kannalta ja johtaisi monin paikoin työpajatoiminnan alasajoon: asiakkaat menettäisivät tarpeisiinsa vastaavat palvelut ja työpajat toimintaedellytyksensä.  
  • Oppivelvollisuutta laajennettaessa työpajojen oppimisympäristöjä ja yksilöllisiä valmennuspalveluja tulee hyödyntää nykyistä laajemmin. Työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön on oltava sopimuksellista, ja kustannukset tulee korvata työpajoille ”raha seuraa opiskelijaa” -periaatteen mukaisesti. Etsivän nuorisotyön osalta tulee selkeyttää, että vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta on kunnan muilla toimijoilla, ei etsivällä nuorisotyöllä. Olennaista on, ettei etsivä nuorisotyö ole velvoittavaa, vaan on nuorelle jatkossakin aina vapaaehtoista.
  • Nuorten työllisyyden edistämisessä tulee panostaa tarvelähtöisiin työllisyyspalveluihin. TE-palvelujen palvelutarvearviota tulee kehittää ja työnhakijoiden monialaisia työ- ja toimintakyvyn arviointeja lisätä. 

Lue Inton lausunto kokonaisuudessaan (pdf).