Tulosta sivu

Into: Kohtaavat palvelut työnhakuvelvollisuutta tarkoituksenmukaisempia

18.8.2021

Into antoi 15.8. lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle ns. pohjoismaisesta työvoimapalveluiden mallista. TE-palveluiden henkilöstöresurssien lisääminen on tarpeen – mutta onko lisäys edelleenkään riittävä? Työnhakuvelvollisuuden sijaan olennaisinta olisi panostaa ohjauksellisiin TE-palveluihin sekä tarvelähtöisiin valmennus-, kuntoutus- ja työllistämispalveluihin.

Lakiesityksessä lisätään TE-toimistojen henkilöstöresursseja ja tihennetään työnhakijoiden tapaamisia. Malliin kuuluu myös uusi työnhakuvelvollisuus. Sen mukaisesti työnhakijan on haettava pääsääntöisesti neljää työmahdollisuutta kuukaudessa, jotta hän säilyttää työttömyysturvaoikeutensa. Lisäksi karensseja porrastetaan ja käyttöön otetaan uusi muistutus.

Henkilöstöresurssien riittävyys arvioitava uudelleen

On tärkeää, että työllisyydenhoitoon panostetaan ja TE-palveluja uudistetaan. TE-palveluiden henkilöstön lisääminen ja henkilökohtaisen palvelun vahvistaminen on tarkoituksenmukaista. Lisäys on merkittävä: kyse on n. 40 % lisäyksestä suhteessa vuoteen 2019. On kuitenkin huomattava, että työnhakijoita on ollut TE-toimiston virkailijaa kohden kuormittavan suuri määrä eikä suunnitelmia tai haastatteluja ole pystytty tekemään tavoitteiden mukaisesti. Laskelmissa ei ole myöskään huomioitu koronapandemian vaikutuksia työttömyyden kasvuun. Lisäksi työllisyyden kuntakokeilu on aiheuttanut palveluihin ruuhkaa ja jonoja. Resurssien riittävyys on arvioitava uudelleen.

Ohjausosaamista vahvistettava ja tarvelähtöisiä palveluita lisättävä

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tulee rakentua ohjauksellisuudelle, yksilölliselle tuelle ja luottamuksen vahvistamiselle. TE-toimistoissa tarvitaan ohjausosaamisen vahvistamista ja aidosti kohtaavaan palveluun panostamista. Koronapandemia on lisännyt pitkäaikaistyöttömyyttä ja heikentänyt etenkin haavoittuvassa asemassa olevien tilannetta. Tärkeää on lisätä sekä työ- ja toimintakyvyn monialaista arviointia ja palveluohjausta että yksilöllisiä valmennus-, kuntoutus- ja työllistämispalveluita.

Työnhakuvelvollisuus vahvistaa vastikkeellisuutta – palvelut tarkoituksenmukaisempia

Työnhakuvelvollisuus lisää vastikkeellisuutta ja työnhakijoiden velvoitteita. Sen seuraaminen vahvistaa työnhakukeskustelujen sanktioivaa henkeä ohjauksellisuuden kustannuksella. Työnhakuvelvoite ei kuitenkaan vastaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan eikä vahvista ammattitaitoa tai työelämävalmiuksia. Velvoittavat työtarjoukset ja sanktiouhat vaikuttavat haitallisesti uusien työsuhteiden laatuun eivätkä tue osaamisen kehittämistä pitkäjänteisesti. Työnhakuvelvollisuus ei huomioi myöskään alueellisia näkökulmia. Pienillä paikkakunnilla kaukana kasvukeskuksista ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia hakea töitä.

Työnhakuvelvollisuuden asettamatta jättämisen ehdot ovat hyvin tiukat. Tarvittaisiin yksilöllisten tilanteiden kokonaisvaltaisempaa huomiointia. Työllistyminen ei aina ole ensisijainen tavoite, vaan esim. arjenhallinnan, sosiaalisten taitojen ja työelämävalmiuksien vahvistaminen. Työnhakuvelvollisuutta tarkoituksenmukaisempia ovat kokonaisvaltaiset valmennus- ja kuntoutuspalvelut esimerkiksi välityömarkkinoilla sekä niihin liitettävät avoimille markkinoille poluttavat palvelut.

Karenssien kohtuullistaminen tarpeen

Työttömyysturvaseuraamuksien porrastaminen ja karenssien kohtuullistaminen on tarkoituksenmukaista. On kuitenkin huomattava, että kokonaisuudessaan malli vahvistaa vastikkeellisuutta ja tiukentaa etuuden saamisen edellytyksiä. Muistutus on karensseja kohtuullisempi vaihtoehto. Korvauksettomat määräajat tulisi kaikissa tilanteissa pitää mahdollisimman lyhyinä, selkeinä ja yhdenmukaisina. Karenssit aiheuttavat niiden pituudesta riippumatta huomattavia käytännön elämän ongelmia ja yksilöllisiä riskitilanteita.

Uudistuksen voimantuloa siirrettävä

Esityksessä ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 2.5.2022. Työllisyyden kuntakokeilut ovat kuitenkin vasta päässeet kunnolla käynnistymään ja rakenteiden uudistuminen haastaa henkilöstöä. Jatkossa TE-palvelut ollaan pääsääntöisesti siirtämässä kuntien järjestämisvastuulle. Uudistusten tahti on nopea ja herättää huolta henkilöstöresurssien riittävyydestä ja henkilöstön työtaakasta. Uudistuksen voimaantuloa tulee siirtää vuoden 2023 loppuun.

Lue lausunto koko lausunto.