Kuntien sote-palvelut siirtyivät 21 hyvinvointialueen järjestämisvastuulle 1.1.2023 lukien.
Kunnalliset työpajat eivät voi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa kuten ennen
Myös työpajojen tuottama kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus siirtyivät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle.
Uudistuksen myötä hyvinvointialueet voivat itse tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta tai hankkia niitä kilpailutuksen kautta. Kunnalliset työpajat eivät niitä enää voi tuottaa eivätkä siten saada kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää valtion korvausta.
Tämä voi uhata monen työpajan toimintaedellytyksiä ja vaarantaa asiakkaiden palvelut.
Palveluiden turvaaminen edellyttää vahvaa yhdyspintayhteistyötä hyvinvointialueen ja kunnan työpajatoiminnan välillä.
Kunnallisten työpajojen mahdollisuudet
1. Tarjotaan muita palveluita
Muut palvelut kuin kuntouttava työtoiminta tai sosiaalinen kuntoutus: esim. työkokeilu, palkkatuettu työ sekä kunnan oma sopimus ja sopimukset koulutuksen järjestäjien kanssa
2. Horisontaalinen yhteistyö kunnan ja hyvinvointialueen välillä
Raha voi liikkua; tärkeää, että horisontaalisen yhteistyön kaikki kriteerit (hankintalaki, 16 §) täyttyvät, tapauskohtaista
OKM:n Työpajatyöryhmän suosituksissa
3. Toiminta siirtyy hyvinvointialueelle
Henkilöstö siirtyy: osin tai kokonaan
Huom. nuorten työpajatoiminnan valtionavustus ei voi siirtyä
4. Kilpailutuksiin osallistuminen
Yhtiöittämisvelvollisuus: säätiön tai yhdistyksen perustaminen
OKM:n Työpajatyöryhmän suosituksissa
5. Yhteistyömalli
Kunnan tilat, hyvinvointialueen ja kunnan henkilöstöä, monialaiset palvelut yhteistyössä
Huom. OKM:n Työpajatyöryhmän lausunnoissa on arvioitu mallia ja todettu, että siihen liittyy haasteita, eikä malli siksi ole työryhmän suosituksissa (Ks. OKM:n selvitys).
5. Kumppanuusmalli
Hyvinvointialue ohjaa asiakkaat pajalle, joka toimintaympäristö ilman korvauksia
Vastuu palveluprosessista hyvinvointialueella
Huom. OKM:n Työpajatyöryhmän lausunnoissa on arvioitu mallia ja todettu, että siihen liittyy haasteita, eikä malli siksi ole työryhmän suosituksissa (Ks. OKM:n selvitys).
Riskinä palvelujen keskittyminen
Uudistuksen riskinä voi myös olla palvelujen yhä vahvempi keskittyminen kasvukeskuksiin ja alueellisen eriarvoisuuden vahvistuminen. Tiedossa on, että joissakin pienissä kunnissa työpajatoiminta joudutaan sote-uudistuksen myötä lopettamaan.
Työpajatoiminta tulee turvata helposti saavutettavana lähipalveluna sekä nuorten että aikuisten osalta. Haavoittuvassa asemassa olevien palveluita ei saa heikentää!
Uusia mahdollisuuksia palveluntuottajille
Monet kolmannen sektorin työpajaorganisaatioista toimivat jo tällä hetkellä palveluntuottajina markkinoilla. Osalle heistä sote-uudistus avaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa ja laajentaa toimintaansa. Osa kolmannen sektorin toimijoista on pieniä yleishyödyllisiä yhdistyksiä, joiden toiminta rakentuu avustuksille.
Työpajakentän palveluita tulee hyödyntää myös siirtymävaiheen aikana ilman palveluihin tulevia katkoksia.
Jatkossakin sekä kunnan että hyvinvointialueen tulee avustaa kolmannen sektorin toimijoita.
Eduskunnan lausuma ja OKM:n työryhmän selvitys
Eduskunta edellytti lausumassaan kesäkuussa 2021, että osana työpajojen seurantaa hallitus arvioi työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen tarvetta huomioiden eri hallinnonalojen lainsäädännön yhteensovittamisen siten, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) asetti kesäkuussa 2022 työryhmän selvittämään uudistusten vaikutuksia työpajatoimintaan.
Työryhmän suosituksissa todetaan, että kunnallisten työpajojen mahdollisuudet tuottaa jatkossakin kuntouttavaa työtoimintaa ovat toimintojen yhtiöittäminen tai horisontaalinen yhteistyö hyvinvointialueen kanssa.
Työryhmän suosituksissa todetaan lisäksi, että vuonna 2025 toteutuvan työvoimapalveluja koskevan uudistuksen yhteydessä tulee varmistaa, että kunnilla on käytössä riittävä valikoima erilaisia toimenpiteitä.
Työryhmä nostaa esiin tarpeen uudesta toimenpiteestä työpajatoimintaan, joka koskisi sekä nuoria että aikuisia. Toimenpiteen tarkoitus olisi sosiaalinen vahvistaminen ja se pitäisi sisällään valmennusta ja kokonaisvaltaista arjenhallinnan tukea, joiden avulla parannetaan osallistujan valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun.
Esihenkilö, tämä on sinun työkalupakkisi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan johtamiseen! Löydät täältä itseopiskeluun soveltuvia materiaaleja sekä hyödyllisiä linkkejä arkeen.
Esihenkilötyö on kauneimmillaan kuin, että kapellimestari saa tahtipuikon avulla satapäisen sinfoniaorkesterin soittamaan yhteen ääneen kaunista teosta – kukin omaa erikoisosaamistaan mukaan tuoden ja lopputulosta täydellistäen. Jotta erinomaiseen lopputulokseen päästään, vaatii se yhdessä harjoittelua ja uusien tietojen ja taitojen opettelua niin esihenkilöltä kuin alaiseltakin. Näiltä sivuilta löytyy apuja tähän prosessiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan esihenkilöille.
Perustietoa etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta