Tulokset haulla có được Luxy tài khoản thành viên ⇾ acc6.top

Inton jäsenenä on yli 250 etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan organisaatiota. Into edustaa 600 etsivää nuorisotyöntekijää ja 1600 työpajatoiminnan ammattilaista.

Inton tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja tukea heikossa kouluttautumis- ja työllistymisasemassa olevien nuorten ja aikuisten työttömien työllistymisen edellytyksiä ja ehkäistä syrjäytymistä edistämällä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kehitystä Suomessa.

Etsivän nuorisotyön tavoitteena on tukea nuoria, jotka ovat koulutuksen, työelämän tai muiden palvelujen ulkopuolella. Yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa nuorella on mahdollisuus kerätä tietoa ja taitoja sekä sellaista sosiaalista pääomaa, joilla suunnataan kohti aikuisuutta.

Työpajatoiminnan tavoitteena on vahvistaa valmentautujien hyvinvointia, tunnistaa osaamista, toimia oppimisympäristönä ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Työpajoilla vahvistetaan valmentautujien elämänhallintaa ja työelämä- ja opiskeluvalmiuksia sekä tuetaan taitojen ja osaamisen kehittymistä.

Into kehittää valtakunnallisesti etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tekemällä vaikuttamistyötä, lisäämällä ja tukemalla ammattilaisten osaamista, tarjoamalla kentälle laajasti materiaalia työn tueksi, laatimalla suosituksia ja jakamalla kentän hyviä käytäntöjä.

Inton jäsenorganisaatiot toimivat näiden tarkoitusperien mukaisesti.

Jäsenenä vaikutat ja saat tukea

Jäsenyydellä vahvistat Inton yhteiskunnallista merkitystä ja tuet etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan pitkäjänteistä kehittämistyötä. Kaikille avointen palvelujen lisäksi jäsenenä pääset hyötymään täysimääräisesti jäseneduista.

Jäsenmaksu

Jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosittain Inton syyskokous. Jäsenmaksun suuruus on porrastettu organisaatioiden toimihenkilömäärän mukaisesti.

Kannatusjäsenyys Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:ssä

Inton kannatusjäseneksi voi liittyä organisaatio, joka haluaa jäsenyydellä tukea Inton toiminnan tavoitteita. Kannatusjäsen saa alennuksia maksullisiin tapahtumiin osallistumisesta sekä maksullisista julkaisuista. Kannatusjäsen voi vaikuttaa Inton kehittämistyöryhmissä ja antaa panoksensa vaikuttamistyön teemoihin ja näkökulmiin. Kannatusjäsenen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosittain Inton syyskokous. Tällä hetkellä kannatusjäsenmaksun suuruus on 400 €.  Kannatusjäsenet hyväksyy Inton hallitus. 

Kiinnostuitko kannatusjäsenyydestä? Ota yhteyttä timo.kontio@intory.fi.

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n henkilökunta vastaa mielellään etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan liittyviin kysymyksiin ja taustoittaa ajankohtaisia uutisia etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan näkökulmasta.

Intolla on tiiviit yhteydet etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan paikallisesti, joten autamme mielellämme median edustajia löytämään haastateltavia etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelevistä sekä näiden palveluiden asiakkaista.

Sovari perustuu työpajojen nuorille ja aikuisille valmentautujille suunnattuun nettikyselyyn.

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa.

Lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet Sovarin käyttöön sekä linkit nettikyselyihin.
Työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle on omat kyselynsä. Kysely on käytössä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Sovari-kyselykausi kestää aina kalenterivuoden ajan.

Sovari-kysely toteutetaan kunkin valmentautujan kohdalla työpajajakson päätteeksi

• Työpajat ja etsivän nuorisotyön toimijat saavat omat Sovari-tuloksensa vuosittain.
• Into tuottaa tulosyhteenvedot organisaatiokohtaisesti ja työpajayksiköittäin.
• Tulosyhteenvedon saaminen edellyttää vähintään 7 vastaajaa vuoden aikana.
• Sovari-vuositulokset toimitetaan työpajoille helmi-maaliskuun aikana. Väliraportit lähetetään kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa.

Milloin?

• Työpajatoiminnassa Sovari-kysely toteutetaan jokaiselle valmentautujalle työpajajakson lopussa.
• Jos työpajajakso jatkuu seuraavalle vuodelle, voidaan kysely toteuttaa jo edellisen vuoden lopussa.
• Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista.
• Ota Sovari-kysely osaksi työpajan valmennusta arviointikeskustelun yhteyteen. Keskustelu palauttaa valmentautujan mieleen kulunutta jaksoa työpajalla, mistä lähdettiin liikkeelle ja mitkä asiat ovat muuttuneet työpajalla olon aikana.

Missä?

• Järjestä vastaamiseen rauhallinen hetki työpajalla tietokoneen äärellä.
• Vastaamiseen on hyvä varata aikaa 20–30 minuuttia, vaikka yleensä vastaaminen kestää vain 5 minuuttia.
• Tarvittaessa valmentautuja voi vastata kyselyyn myös etäyhteyksillä, jos hän ei voi tulla työpajalle tai hänen työpajajaksonsa on jo päättynyt. Jaa valmentautujalle silloin linkki Sovari-kyselyyn henkilökohtaisella viestillä ja ohjaa häntä vastaamaan kyselyyn.

Miten?

• On tärkeää ohjata valmentautujaa vastaamisen alkuun ensimmäisen sivun kysymyksissä.
• Ensimmäisen sivun jälkeen valmentautuja jatkaa vastaamista itsenäisesti.
• Kysymyksessä 7. valitaan vastattavaksi joko koko kysely tai lyhyempi kysely.
• Lähtökohtaisesti valitaan vastattavaksi koko kysely, ellei työpajalla ole yhteisesti sovittu toisin.
• Lyhyempi kysely ei sisällä työpajatoiminnan toteutusta koskevia arviointikysymyksiä.
  Se voidaan valita silloin, jos työpaja kerää palautetta työpajatoiminnasta muulla tavoin.
• Muistuta valmentautujaa vastaamisen lopuksi klikkaamaan Lähetä-ruutua, jotta vastaukset tallentuvat.

Mitä Sovari sisältää?

Työpajojen Sovari-kysely sisältää kysymyksiä seuraavista teemoista:

1. Asiakkuus työpajalla: valmennusjakson kesto, käyntitiheys työpajalla ja missä palvelussa valmentautuja on työpajalla
2. Työpajatoiminnan arviointi: Millaisia kokemuksia valmentautujalla on työpajatoiminnasta?
3. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi: Millaisia muutoksia valmentautuja on kokenut elämäntaidoissaan työpajajakson aikana?
4. Taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus ja kyselypalaute.

Valmentautuja arvioi työpajatoimintaa seuraavista näkökulmista:

• Tehtävät ja valmentautujan osallisuus työpajatoiminnassa
• Yhteisöllisyys työpajalla
• Työ- ja yksilövalmennus työpajalla

Valmentautuja arvioi sosiaalista vahvistumista eli elämäntaitojen muutosta seuraavilla osa-alueilla:

1. itsetuntemus
2. sosiaaliset taidot
3. arjen hallinta
4. opiskelu- ja työelämävalmiudet
5. elämänhallinta ja tavoitteellisuus

Mitä valmentautujalle on hyvä kertoa Sovari-kyselystä?

1. Sovarin kautta valmentautuja voi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
   Kyselyn avulla hän voi myös jäsentää elämäntilanteessaan tapahtuneita muutoksia.
   Useimmat vastaajat ovat kokeneet vastaamisen helpoksi ja melko mukavaksi.
   
2. Kerro, että teille on tärkeää kuulla valmentautujan näkemyksiä, mikä työpajatoiminnassa on ollut hyvää tai huonoa ja onko se auttanut häntä eteenpäin. Toivotte myös ehdotuksia, miten työpajatoimintaa voitaisiin kehittää. Kaikenlainen palaute on tärkeää.
   
3. Kyselyyn vastataan nimettömästi. Yksittäisen nuoren tai aikuisen antamat vastaukset eivät tule työpajan tietoon, vaan saatte siitä ryhmäkohtaisen koosteen. Ulkopuolinen asiantuntija käsittelee kyselyn vastaukset ja laatii yhteenvedot tuloksista.
   
4. Työpajan työntekijät saavat käyttöönsä sanalliset avovastaukset kirjoitetussa muodossa.
   Voitte käyttää sanallisia vastauksia työpajan markkinoinnissa.
   
5. Kyselyyn on hyvä vastata rauhassa ja varata siihen aikaa ainakin varttitunti. Useimmat valmentautujat vastaavat siihen 5–10 minuutissa. Etenkin elämäntaidoissa tapahtuneita muutoksia on hyvä pohdiskella rauhassa (Sovari-kyselyn sivulla 3).

Miten voit hyödyntää Sovari-tuloksia työpajatoiminnassa?

• Hyödynnä Sovarin tuottamaa tietoa viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Sovari kuvaa työpajatoiminnan yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä. Sovari-tulokset kertovat työpajatoiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa ja miksi siitä ei pidä leikata.
• Sovari-verkkokoulutuksesta (Youtube) saat vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää Sovaria työssäsi ja oman toimintanne kehittämisessä.
• Vaikutukset esiin! Muokattavien infograafien avulla voit esittää Sovari-tuloksianne ja Party-tilastojanne. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille.

Aikalisä-toiminnassa tarjotaan tukea ja ohjausta kaikille kutsunta-, varusmies- ja siviilipalvelusikäisille nuorille. Etsivä nuorisotyö toteuttaa Puolustusvoimien, siviilipalveluskeskuksen, valtiokonttorin ja kuntien yhteistyölle perustuvaa Aikalisä-toimintaa osana perustyötään ja vastaa toiminnasta kaikissa Suomen kunnissa.

Etsivät nuorisotyöntekijät osallistuvat Puolustusvoimien järjestämiin kutsuntatilaisuuksiin ja kohtaavat kaikki kutsunnanalaiset nuoret miehet. Kutsunnoissa jokaiselle tarjotaan mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti häntä askarruttavista asioista. Keskusteluja voidaan jatkaa tapaamisissa kutsuntojen ulkopuolella nuoren niin toivoessa. Mikään asia ei ole liian pieni tai suuri yhdessä mietittäväksi. Etsivät auttavat nuoria niin palvelukseen valmistautumisessa kuin muissakin heille tärkeissä kysymyksissä.

Ja jos varusmies- tai siviilipalvelus keskeytyy ja suunnitelmat menevät uusiksi, on Aikalisän paikka! Joukko-osastojen ja siviilipalveluskeskuksen sosiaalikuraattorit ilmoittavat palveluksensa keskeyttävien yhteystiedot nuoren kotikunnan etsivään nuorisotyöhön. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat yhteydessä nuoreen, auttavat uudessa tilanteessa nuoren tahdon mukaisesti, ja tarvittaessa ohjaavat parhaiten soveltuviin palveluihin. Nuori voi halutessaan myös kieltäytyä Aikalisästä ilman, että siitä koituu hänelle seurauksia.

Etsivä nuorisotyö on nuoren tukena sen aikaa ja sillä tavalla kuin hän itse katsoo parhaaksi. Etsivä nuorisotyöntekijä on rinnalla kulkija, joka auttaa selvittämään, miten ottaa seuraava askel. Toiminta on aina luottamuksellista, vapaaehtoista ja maksutonta. Kaikki alle 29-vuotiaat nuoret ja heidän läheisensä voivat myös itse olla milloin tahansa yhteydessä kotikuntansa etsivään nuorisotyöhön Aikalisä-toimintaan liittyvissä kysymyksissä.

Aikalisä-toimintamalli pähkinänkuoressa

Toimintamallin mukaisesti kuntien etsivät nuorisotyöntekijät

• osallistuvat syksyn kutsuntoihin jokaisella kutsuntapaikalla: toiminta esitellään kutsuntainfossa ja nuoret kohdataan Aikalisäpisteellä. Toiminnan esittelyyn käytetään valtakunnallisia Aikalisä-materiaaleja. Nuoret tulevat Aikalisäpisteelle kutsuntalautakunnan jälkeen.
• ovat mukana Puolustusvoimien aluetoimistojen järjestämissä tarkastuksissa (AJT:t) kohtaamassa nuoria.
• ovat monilla paikkakunnilla mukana jo kutsuntoja edeltävissä terveystarkastuksissa.
• vastaanottavat nuorisolain (1285/2016, 11 §) mukaisesti ilmoituksia ase- tai siviilipalveluksensa keskeyttävistä nuorista.
• tarjoavat kaikille nuorille mahdollisuuden ohjaukseen ja tukeen ennen palvelusta, sen aikana ja jälkeen sekä palveluksen keskeytyessä.

Aikalisä-toimintamallin avulla nuoriin voidaan luoda luottamuksellinen yhteys heidän elämänsä merkittävän siirtymävaiheen ja yllättävienkin elämänmuutosten, kuten palveluksen keskeytymisen, hetkellä. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat Aikalisä-toimintamalliin perehdytettyjä ammattilaisia. He tarjoavat nuorelle kynnyksettömästi mahdollisuuden arvioida elämäntilannettaan ja erilaisia toimintavaihtoehtoja. Etsivillä on valmiudet ohjata nuoria monipuolisesti hyvinvointia ja mielekästä arkea sekä ase- ja siviilipalveluksen suorittamista koskevissa kysymyksissä.

Kunnissa etsivää nuorisotyötä tekevät organisaatiot toimivat nuorten parhaaksi läheisessä yhteistyössä Puolustusvoimien aluetoimistojen ja joukko-osastojen, siviilipalveluskeskuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, Kelan, koulujen ja oppilaitosten sekä työllisyyspalvelujen kanssa.

Valtakunnallinen koordinaatio ja tuki

Aikalisä-toiminnan valtakunnallisesta koordinaatiosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), jolle vastuutehtävä siirtyi THL:ltä vuonna 2018 (siihen asti toiminta tunnettiin nimellä ”Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamalli”). Siitä lähtien etsivä nuorisotyö on vastannut kuntien osalta Aikalisä-toimintaan kuuluvasta nuorten ohjaamisesta ja tuesta kaikkialla. Etsiviä nuorisotyöntekijöitä toimintaan perehdyttävät kouluttajakoulutuksen käyneet etsivän nuorisotyön alueelliset koordinaattorit. Valtakunnallisessa Aikalisä-yhteistyöryhmässä (jossa mm. ministeriöt OKM, PLM, STM, TEM) etsivää nuorisotyötä edustaa Keski-Suomen alueellinen koordinaattori Pauliina Koljonen (Äänekosken kaupunki).

Toiminnan valtakunnallinen kehittäminen ja koordinaation tuki oli määritelty nuorisoalan osaamiskeskustehtäväksi. Inton vetämä kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus tuki ministeriötä ja etsivän nuorisotyön toimijoita Aikalisä-toiminnan kehittämisessä, kouluttajien kouluttamisessa, perehdytysten järjestämisessä ja koordinaatiossa ajalla 1.8.2020-31.3.2024.

Lisätietoa

• Aikalisä-perehdytykset (uusille etsiville nuorisotyöntekijöille):
  • Aluehallintovirasto edellyttää, että kaikki etsivät nuorisotyöntekijät käyvät Aikalisä-perehdytyksen.
  • Kysy perehdytyksestä oman alueesi etsivän nuorisotyön koordinaattorilta!
• Aikalisä-toiminnan muistivihkonen etsiville (10 sivua)
  • julkaistu osaamiskeskuksen toimesta 08/2023
  • käy läpi toimintamallin keskeiset perustekijät etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • lataa täältä: https://www.intory.fi/materiaalipankki/aikalisatoiminnan-muistivihkonen/
  • huomaa myös: PARent ja etsivän AJT-muistilista (Aluehallintoviraston sivuilla)
  • lisäksi tarjolla: tietoa siviilipalveluksesta etsiville

• Valtakunnalliset Aikalisä-materiaalit (esitteet, julisteet):
  • suomeksi
  • ruotsiksi
  • englanniksi

• Aikalisän paikka -infoanimaatio (voit kopioida linkit omaan käyttöön)
  • suomeksi puhuttuna (tekstitys englanniksi): bit.ly/aikalisä
  • ruotsiksi puhuttuna: bit.ly/aikalisäSV

Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen alueelliset verkostot toimivat kaikkien maakuntien alueella. Lisäksi molemmilla työmuodoilla on ruotsinkielisiä verkostoja. Kunkin verkoston toimintaa vetää alueellinen koordinaattori. Aluehallintovirasto valtuuttaa koordinaattorit tehtäviinsä ja rahoittaa koordinaatiotyötä. Jokainen etsivä nuorisotyöntekijä, nuorten työpaja ja valmentaja kuuluu alueensa verkostoon ja pitää tiiviisti yhteyttä alueelliseen koordinaattoriinsa.

Etsivän nuorisotyön alueellisen koordinaation tavoitteena on:

• vahvistaa alueellista yhteistyötä ja osallistaa yhteiseen työskentelyyn
• toimia etsivien tukena arjessa ja mahdollistaa keskinäinen vertaistuki
• innostaa ja osallistaa alueen etsiviä yhteiseen vaikuttamistyöhön
• toimia aktiivisena viestijänä alueen etsivän nuorisotyön, aluehallintoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Inton välillä nuorten äänen vahvistamiseksi ja ajankohtaisiin ilmiöihin tarttumiseksi
• vahvistaa etsivän nuorisotyön laatua ja tukea työmuodon jatkuvaa kehittymistä.

Into toimii etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan alueverkostojen, koordinaattorien ja aluehallintovirastojen läheisenä yhteistyökumppanina. Tarjoamme materiaaleja ja sisältöjä verkostojen toiminnan tueksi, kokoamme alueellisia tietoja valtakunnallisesti yhteen, ja tuotamme laajaa tilannekuvaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kannalta olennaisista kehityskuluista. Yhdessä huolehdimme, että työmuodot pysyvät ajan hermoilla, kehittyvät vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin, ja työntekijöiden sekä kohdattujen nuorten ääni tulee yhteiskunnassa kuulluksi. Näin nuorten sosiaaliselle vahvistamiselle ja rinnalla kulkemiselle taataan parhaat edellytykset.

Etsivän nuorisotyön alueelliset verkostot

1. Lappi
2. Pohjois-Pohjanmaa
3. Kainuu & Koillismaa
4. Pohjois-Karjala
5. Pohjois-Savo
6. Etelä-Savo
7. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa & Pohjanmaa
8. Keski-Suomi
9. Pirkanmaa
10. Satakunta
11. Varsinais-Suomi
12. Kaakkois-Suomi
13. Kanta- ja Päijät-Häme
14. Uusimaa
15. Pääkaupunkiseutu
16. Svenskspråkigt uppsökande ungdomsarbete

Sivustollamme käytetään evästeitä, jotka mahdollistavat sivuston toiminnan ja voivat kerätä tietoa sivuston käytöstä. Osa evästeistä (ns. pysyvät evästeet) tallentuvat käyttäjän päätelaitteelle (kuten tietokone, puhelin tai tabletti) pidemmäksi ajaksi ja ovat jälleen käytettävissä, kun käyttäjä palaa takaisin sivustolle. Istuntoevästeet poistuvat, kun käyttäjä sulkee selaimen.

Evästeisiin ei tallenneta henkilötietoa ilman käyttäjän antamaa lupaa. Halutessasi voit kieltää evästeet selaimesi tai päätelaitteesi asetuksista. Jatkaessasi sivuston selaamista hyväksyt evästeiden käytön.

Sivustolla käytetyt evästeet

Lisätietoa evästeistä

• Wikipedia
• Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus

Työpajatoiminta vahvistaa valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen kautta nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan yksilöllisten tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä.

Työpajatoiminta on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen oman polkunsa. Nuorten työpajatoiminta on suunnattu alle 29-vuotiaille.

Työpajalla voi vahvistaa omaa arjenhallintaansa ja toimintakykyään sekä saada tukea jatkopolun löytämiseen. Työpajalla voi myös kokeilla uutta ammattialaa, kasvattaa ammatillista osaamista ja vahvistaa työelämä- ja työyhteisötaitojaan. Työpaja voi toimia vaihtoehtoisena oppimisympäristönä tutkinnon tai tutkinnonosan suorittamisessa. Työpajan yhteisö tarjoaa osallisuuden kokemuksia sekä vahvistaa valmentautujien sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä.

Valmennus työpajalla

Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen ja on aina tavoitteellista. Se on kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Valmennuksella tuetaan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta. Valmennuksen tavoitteet luodaan yhdessä valmentautujan kanssa työpajajakson alussa ja niitä päivitetään valmennuksen aikana.

Työvalmennus työpajalla perustuu tekemällä oppimiseen. Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle käytännönläheisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien avulla. Työpajan työtoimintaympäristöissä voi oppia uutta ja tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin – jos onnistuin täällä, voin onnistua muuallakin!

Yksilövalmennus tarkastelee valmentautujan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, tukee arjenhallintaa sekä auttaa selkiyttämään kunkin valmentautujan omia tulevaisuuden toiveita. Yksilövalmentaja pohtii yhdessä valmentautujan kanssa, mitä ovat hyvän valmennusjakson sisällöt sekä millaisia tavoitteita niihin voidaan hänelle asettaa. Yksilövalmentajan luokse voi mennä kaikissa tilanteissa, joissa valmentautuja tarvitsee keskustelua, neuvoja tai tukea.

Valmennus työpajalla perustuu aina valmentautujan tarpeisiin.

Miten työpajalle pääsee?

Työpajalle voi ottaa yhteyttä suoraan tai sinne voi päästä esimerkiksi Ohjaamon, TE-toimiston, sosiaalitoimiston tai oppilaitoksen ohjaamana. Työpajatoimintaa löytyy noin 90 prosentissa Suomen kunnista pääosin kunnan, järjestöjen tai säätiöiden järjestämänä. Valmentautujat ovat työpajalla yleensä toimintaan ohjanneen tahon toimenpiteessä, joista yleisimmät ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatukityö ja sosiaalinen kuntoutus. Tämän lisäksi valmentautuja voi olla työpajajaksolla työpajasopimuksella, joka tehdään valmentautujan ja työpajan välille.

Voit etsiä oman alueesi työpajoja Inton jäsenlistauksesta.

Materiaalia työpajatoiminnasta

• Työpajatoiminnan käsikirja (2023)
• Infograafit työpajatoiminnasta
• Animaatiovideot työpajatoiminnasta (YouTube)
• Videoita etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta (YouTube)
• Muita julkaisuja työpajatoiminnasta

Inton ylläpitämien henkilötietoja sisältävien rekistereiden tietosuojaselosteet löydät materiaalipankista:

Into tukee työpajoja ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja muiden olennaisten toimijoiden kontaktoinnissa ja yhteistyön käynnistämisessä, tuottaa opinnollistamiseen ja oppilaitosyhteistyöhön liittyviä koulutuksia sekä järjestää Synergiaseminaaarin syksyisin.

Työpajatoiminnan opinnollistamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää:

• työpajan oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisen
• osaamistodistusvalmiuden hankkimisen
• näyttöjen toteuttamisen pajaympäristössä

Opinnollistaminen edellyttää työpajan ja koulutuksen järjestäjän tiivistä yhtestyötä. Koulutuksen järjestäjät hyötyvät kumppanuudesta mm. seuraavilla tavoilla:        

• vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä tarvitaan, koska oppivelvollisuusuudistus on tuonut esiin vahvaa tukea tarvitsevien kasvaneen määrän oppilaitoksissa
• työpajat tarjoavat vahvaa pedagogista osaamista ja resursseja ohjaukseen liittyen
• hallitusohjelman kirjaus oppivelvollisuuden suorittamisesta työpajatoiminnassa korostaa yhteistyön merkitystä entisestään
• vaihtoehtoiset oppimisympäristöt helpottavat kuntien ohjaus- ja valvontavastuuta
• Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) sisältöjä toteutetaan työpajoilla laajalti
• työpajoilla on aito pyrkimys pitkäaikaiseen kumppanuuteen

Hyödyllisiä linkkejä

• opinnollistaminen Inton materiaalipankissa
• Opinnollistaminen 2022 -infograafi
• Miksi ammatillisen koulutuksen järjestäjän kannattaa tehdä yhteistyötä työpajan kanssa?
• Osaaminen näkyväksi. Käsikirja työpajatoiminnan opinnollistajille 2019. (tuotettu Työpajatoiminnan opinnollistaminen -hankkeessa 2018-2019)
• Synergiaseminaari
• Laki ammatillisesta koulutuksesta (finlex.fi)
• Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta (finlex.fi)
• Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (finlex.fi)
• Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus – ePerusteet

Yhteystiedot

Alue: Kaakkois-Suomi
Työpajalla: Vuodesta 2002 eli tässä siis tullut täysi-ikäiseksi, yksilövalmentaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Nuorten / valmennettavien asiakkaiden asioiden eteenpäin meno valmennuksen avulla. Loistavat ihmiset työpajaverkostoissa.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Mieleeni on jäänyt eräs nuori valmentautuja, joka ei aikanaan oikein saanut mistään töistä kiinni. Hänen kanssaan yritettiin vaikka millaisia toimia. Saatiin hänet kuitenkin myöhemmin opiskelemaan. Vuosia myöhemmin tapasin sattumalta hänet muussa yhteydessä (hän siis tunnisti minut). Hänestä oli tullut lääkäri ja hän kertoi, että eräs syy miksi asiat olivat näin menneet oli se, kun olin pajalla saanut hänet aikanaan ajattelemaan / miettimään omaa tulevaisuuttaan ja hyvin oli asiansa miettinyt.

Terveisiä mielenterveys- ja päihdepalveluille:

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tarvitaan lisää pysyviä resursseja. Toiminnan on oltava pitkäjänteisempää ja nuorten saatava palveluja, joista kokevat hyötyvänsä. Nyt aivan liikaa työntekijävaihtuvuutta, josta nuoret kärsivät.