Tulokset haulla ➔ acc6.top ein mitgliedschaftskonto Lovoo erwerben

Tervetuloa etsivään nuorisotyöhön eli tuttavallisemmin ENT:n pariin!

Yhteisömme on suuri ja koostuu yli 550 ammattilaisesta aina Hangosta Utsjoelle. He tekevät työtä alle 29-vuotiaiden nuorten parissa, aina ihmisenä ihmiselle -periaatteella ja ammatillisuudestaan kiinni pitäen. Työ on vaativaa kasvatus- ja kohtaamistyötä, jossa toimitaan nuoren ehdoilla ja asetutaan hänen rinnalla kulkijakseen siksi aikaa, kun se palvelee nuoren sosiaalista vahvistumista. Kohtaamistyön lisäksi etsivät tekevät aktiivista yhteistyötä erilaisten verkostojen kanssa. Yhteistyöllä parannetaan paikallisesti ja valtakunnallisesti nuorten elinoloja sekä edistetään yksittäisten nuorten elämäntilanteita.

Nuorilähtöisesti

Etsivät nuorisotyöntekijät ovat nuoruuden, nuorisotyön sekä sosiaalisen vahvistamisen asiantuntijoita. Etsivä toimii kasvatustehtävässä, jossa vahvistetaan nuoren voimavaroja ja tuetaan kasvua omana itsenään. Etsivä tarjoaa tukea arjen asioissa ja auttaa nuorta saavuttamaan omia tavoitteitaan. Yhteistyö perustuu aina nuoren omaan arvioon omasta tilanteestaan, ei ulkopuolisiin odotuksiin tai etsivän tulkintoihin. Nuorilähtöisellä ja kohtaavalla työotteella edistetään nuoren sosiaalista vahvistumista, joka on työn tärkein tavoite. Työssä onnistumiseen tarvitaan lisäksi vahvaa monialaista työotetta. Yksin etsivä ei pysty tarjoamaan nuorelle kaikkea tukea, mahdollisuuksia tai vastauksia, joita tilanteissa yleensä kaivataan.

Etsivä kuulee työssään tarinoita, jotka jäävät helposti yhteiskunnassamme kuulematta. Etsivän nuorisotyön periaatteisiin kuuluukin, että kenenkään tarina ei saa jäädä piiloon.  

Hyvinvoiva ammattilainen

Työn edellytys on hyvinvoiva etsivä, joka huolehtii työhyvinvoinnistaan säännöllisen reflektion sekä työnohjauksen keinoin. Periaatteena on, että etsivä asettaa happinaamarin aina itselleen ensi ja vasta sitten voi tukea nuoria. Työhyvinvointi ei ole kuitenkaan vain yksilön asia, vaan vaatii ympärilleen toimivat rakenteet, työtä tukevan ja ymmärtävän työyhteisön ja johdon. Etsivä nuorisotyöntekijä pitää huolta omasta ammattitaidostaan ja tuntee nuorten arjen ilmiötä. Varaathan kalenteriisi siis säännöllisesti aikaa oppimiselle, tutkimiselle ja tuntemiselle.

Etsivällä on arjessa aikaa sekä aito halu kohdata toinen ihminen tasavertaisesti. Ja vain sillä on lopulta merkitystä!

Ei kuitenkaan supersankari

Etsivänä nuorisotyöntekijänä teet arvokasta työtä, mutta etsivältä ei kuitenkaan odoteta ihmeitä. Tärkein roolisi on toimia ihmisenä ihmiselle, vahvistaen sitä hyvää mitä nuoressa näet. On tärkeä pohtia, kuinka paljon itsestäsi annat ja kuinka paljon itseäsi rajaat, säilyttäen inhimillisyyden ja persoonallisuuden työssäsi. Uutena työntekijänä kohtaat paljon uutta. Työ onkin aina uusi seikkailu nuoresta riippuen. Muistutamme, että etsivän ei tarvitse olla kaikkitietävä. Etsivä ei ikinä tiedä nuorta paremmin hänen elämästään. Ole siis avoin ja kuuntele. Etsivät nuorisotyöntekijät kulkevat rinnalla, kuuntelevat, tutkivat ja innostuvat yhdessä nuoren kanssa. Palvelu on nuorelle aina vapaaehtoista ja vaatii sinulta herkkyyttä tunnistaa nuoren oma halu ja motivaatio.

Kysyvä ei tieltä eksy onkin yksi tärkeimmistä muistisäännöistä. Tervetuloa!  

12 steppiä etsiväelämään – aloita näistä!

1. Ilmoittaudu Täältä tullaan etsivä nuorisotyö! -verkkoperehdytykseen
2. Käy työnkuvasi läpi esihenkilösi kanssa (esim. perustehtävät, työajanseuranta, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin huomiointi…).
3. Päivitä yhteystietosi oman organisaatiosi verkkosivuille sekä aluehallintoviraston entit.fi ja aikalisatoiminta.fi -sivuille, tiedota kuntasi verkostoja aloittamisestasi, ja ota somekanavat haltuun ja viesti nuorille!
4. Tutustu oman alueesi etsiviin ja etsivän nuorisotyön aluekoordinaattoriin
5. Ota PARent-asiakastietojärjestelmä haltuun ja säännölliseen käyttöön
6. Lue Etsivän nuorisotyön käsikirja (Into 2022)
7. Tutustu Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteereihin (Into 2024), jotka kuvaavat työn yleistä tavoitetilaa.
8. Käy Aikalisä-perehdytys ja valmistaudu kutsuntoihin sekä AJT-tilaisuuksiin
9. Kerää ja hyödynnä Sovari-palautetta!
10. Huomioi tietosuoja-asiat, lue OKM:n Ohjeet henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä (2023)
11. Tutustu kuntasi etsivän nuorisotyön viime vuosien avainlukuihin ja tilastoihin Nuorisotilastot.fi:ssä
12. Tutustu etsivän nuorisotyön verkostoihin!
    • Liity valtakunnalliseen Etsivä nuorisotyö -Facebook-ryhmään
    • Merkkaa etsivien FYI ENT -vertaisverkoston kokoontumiset kalenteriisi ja klikkaa itsesi mukaan!
    • Liity LinkedIn-ryhmään ”Etsivät, valmentajat ja esihenkilöt”

Me etsviät otimme kontaktia kauppakeskuksessa hengailevaan Amiin, joka kertoi, että on huomannut meidät ja alkoi heti testaamaan meitä suorilla kysymyksillä ja selvittämään, keitä oikein olemme. Ami oli selkeästi kiinnostunut meistä ja hakeutui usein seuraamme milloin minkäkin asian saattelemana. Hän testaili meitä puhumalla päihteidenkäytöstään ja tutkaili hätkähdämmekö hänen jutuistaan. Pikkuhiljaa hän alkoi kertomaan meille enemmän itsestään.

Ami täytti syksyn lopussa 18 vuotta ja veimme hänet kahville synttäreiden kunniaksi. Hän kertoi, että täysi-ikäisyys jokseenkin pelottaa häntä. Amilla oli myös ystävä mukana, joka oli vielä varautunut seurassamme. Ami tokaisi kaverilleen: ”Kyllä mullakin meni aikaa ennen kun aloin luottaa näihin” ja rikkoi samalla jään välillämme. Ami oli selkeästi keskeinen ja arvostettu hahmo kaveripiirissään. Se, että hän näyttäytyi avoimesti seurassamme, helpotti myös muiden nuorten kynnystä tehdä tuttavuutta kanssamme. Ami näytti ja kertoi meille paikoista, joissa nuoriso viihtyy ilta- ja viikonloppuaikoihin, mikä oli suuri luottamuksen osoitus.

Yhteydenpitomme jatkui syksyn ajan ja Ami kääntyi usein puoleemme kun hänellä oli huolia asumisen tai rahankäytön suhteen. Keväällä näimme Amia pitkän tauon jälkeen, koska oman kodin myötä hän oli vähentänyt oleskelua keskustassa. Ami tuli jutullemme intoa puhkuen. Hänellä oli ystävänsä kanssa suunnitelmia oman musiikin tekemisestä ja he halusivat auttaa myös muita nuoria tuomaan musiikillista osaamistaan lavalle.  Aloimme yhdessä nuorten ja nuorisokulttuurin työntekijöiden kanssa viedä asioita eteenpäin ja kesällä saimmekin olla näkemässä, kuinka upeaa osaamista muuten niin hiljaisista nuorista löytyi lavalla.

Alue: Häme
Työpajalla: Vuodesta 2002 alkaen, työ- ja yksilövalmentaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Työpajatoiminnan hienoimpiin ominaisuuksiin kuuluu kyky muuntautua ja kehittää toiminnan sisältöjä eri ilmiöiden mukana, vastaamaan kohdejoukon tarpeita ja tavoitteita.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Vaikein kysymys on jäsennellä mieleenpainuvimpia kokemuksia työuralta. Matkalle on mahtunut varmasti kaikki mahdolliset sävyt ja tunteet kohtaamieni ihmisten kanssa työskentelystä. Jokainen kokemus on opettanut ja haastanut jopa muuttamaan omia asenteita erilaisia tilanteita kohtaan. Parhaita kokemuksia ovat usein ne tilanteet, joissa erilaiset ennakkoasetelmat muuttuvat ja yhteisymmärrys syntyy. Silloin edellytykset onnistua yhdessä ovat olemassa.

Miten nuoret tulisi kohdata eri palveluissa?

Älä sorru ajattelemaan, että roolisi nuoren matkalla on merkityksetön. Älä kuitenkaan pidä oletuksena, että vain sinä tiedät mikä on parasta nuorelle. Nuoret eivät ole vain numeroita tilastoissa, joten vältä omimasta nuorten itsensä saavuttamia asioita omiksi ansioiksesi. Tunnista ilmiöt yhteiskunnassa / työelämässä ja kerro niistä realistisesti nuorelle ja tue nuoren valintoja parhaan tiedon mukaan. Aikuiset tekevät päätöksiä, joilla he voivat edistää tai vaikeuttaa nuorten asemaa ja mahdollisuuksia; tarkista asenteesi ajoittain, viesti ja toimi sen mukaisesti!

Työpajassa oppi suomen kieltä

Latvialainen Raivo, 32, on asunut Suomessa nyt 10 vuotta. Matkalla hän on saanut tukea etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta.

Yksi lapsuuteni haaveista oli matkustaa Pohjoismaihin, sillä rakastan lunta ja lumista luontoa. Kun kasvoin aikuiseksi, eräs ystäväni tarjosi minulle työtä Suomesta, joten saavuin Suomeen 2016. Tiesin heti, että haluaisin jäädä tänne.

Mitä merkitystä etsivällä nuorisotyöllä on ollut?

Olin suomen kielen kurssilla ja opettaja yhdisti minut etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Tapasimme etsivän kanssa usein, pohdimme yhdessä tulevaisuutta ja keskustelimme paljon haaveista, toiveista ja harrastuksista. Lisäksi sain tukea arkisiin asioihin, hoidimme esimerkiksi Kela-asioita yhdessä..

Tapaamisistamme vuosien varrella on ollut minulle todella paljon apua. Kurssin jälkeen etsimme yhdessä työpaikkaa ja pääsinkin töihin.

Mitä merkitystä työpajatoiminnalla on ollut?

Eräs ystäväni suositteli minulle nuorten työpajaa. Siellä oli todella helppo keskustella ryhmänohjaajien kanssa eikä ollut kynnystä pyytää ja saada apua. Pajassa oli ylipäätään aina positiivinen tunnelma. Etsimme yhdessä työpaikkoja ja autoimme ihmisiä työpajan lähettyvillä.

Opin nuorten työpajalla paljon, esimerkiksi arvostamaan vanhempia ihmisiä. Opin myös paljon suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä sekä kaikkein tärkeimpänä: opin puhumaan suomen kieltä.

Yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli päästä nuorten työpajan kautta ensimmäistä kertaa jääkiekkopeliin. Siitä lähtien Rauman Lukko on ollut suosikkijoukkueeni.

Nuorten työpajan jälkeen olin motivoituneempi järjestämään elämääni, koska arvostan nyt eri tavalla elämää ylipäänsä sekä välitän enemmän muista ihmisistä. Sain työpajasta varmuutta huolehtia itsestäni, läheisistä ystävistä sekä perheestäni.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Olen kihloissa ja minulla on yksivuotias lapsi, odotamme toista lasta. Nautin tällä hetkellä tavallisesta arjesta, jota saan jakaa perheeni ja ystävieni kanssa. Asun unelmapaikassa lähellä järvenrantaa, ja meillä on iso piha.

Minulla on kokoaikatyö siivousalalla. Työ on yötyötä, joten välillä se on raskasta.

Olen kiitollinen kaikesta saamastani avusta ja pidän edelleen silloin tällöin yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

Alue: Etelä-Savo
Työpajalla: 13 vuotta, työpajakoordinaattori

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Se kun näkee muutoksen työpajanuoressa, uudelleen löytyneen elämänilon.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Sosiaalisesti hyvin rajoittunut, terveet elämäntavat vuosia sitten hukannut nuori aikuinen rohkaistui viimein tulemaan työpajalle. Hänellä ei ollut siihen mennessä elämässään ollut onnistumisia. Useamman vuoden kestäneen työpajajakson viimeisenä vuonna aloitimme työpajalla bänditoiminnan. Olin katsomassa ostoskeskuksen kirkkaissa valoissa kun em. kaveri soitti kitaraa lauloi. Se oli mieleenpainuva ja hieno hetki. Pajajakson jälkeen hän lähti opiskelemaan ammattiin. Sittemmin olen törmännyt tähän työpajanuoreen aika ajoin hänen opinahjossaan, jolloin näin yhdellä vilkaisulla että hyvin menee.

Terveisiä koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille:

Työpajojen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö on tiivistynyt viimeisen kahden vuoden aikana monessa Suomen kunnassa. Työpajojen yksi selkeimmistä tavoitteista on ohjata työpajanuoria ammatilliseen koulutukseen ja monessa kunnassa tämä usein tarkoittaa sitä, että opintoja aloittaessa työpajanuorella on jo valmiiksi opintopisteitä taskussa. Samaan aikaan ”väsähtänyt” opiskelija voi hakea vauhtia elämäntilanteeseensa työpajalta unohtamatta opintosuoritteita. Työpajat ovat valmiita yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen kanssa, asenne ratkaisee!

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa ja teet tutkimusta tai opinnäytettä etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen kontakteja kentän toimijoihin. Soveltuvissa yhteyksissä ja resurssien salliessa voimme toimia myös YAMK-/gradutason opinnäytteiden työelämätilaajan roolissa. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton asiantuntija Miikka Piiroiseen (miikka.piiroinen(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?

Etsivä nuorisotyö on aina

• nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön perustuvaa. Nuori valitsee itse, ottaako hän etsivän nuorisotyön tukea vastaan, eikä kieltäytymisestä aiheudu mitään seurauksia.
• rinnalla kulkevaa: etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle luotettavan ammattilaisen tukea ja ohjausta hänen tarvitsemakseen ajaksi. Yhteistyölle ei aseteta määräaikaa eikä tapaamiskertojen lukumäärää rajata.
• nuoren puolella ja nuorilähtöistä: etsivä toimii ensisijaisesti nuoren antamien tietojen ja tavoitteiden pohjalta. Nuori määrittelee itse myös tuen tarpeensa ja päättää, mihin suuntaan hän haluaa edetä. Etsivät nuorisotyöntekijät toimivat siellä, minne nuorten on helppo tulla.
• kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen perustuvaa: nuoren elämäntilanteeseen vaikuttavia tekijöitä huomioidaan monipuolisesti. Asioita ei tarkastella pelkästään yksittäisten piirteiden, erityisten ongelmien tai diagnoosien pohjalta.
• vaitiolovelvollisuuden alaista: keskustelut etsivän kanssa ovat luottamuksellisia, eikä hän kerro nuoren asioita toisille ilman nuoren antamaa lupaa.
• maksutonta nuorelle, lähipiirille ja yhteistyökumppaneille. Toimintaan ei kuulu vaatimuksia tai ehtoja.

Etsivät nuorisotyöntekijät toimivat pitkäjänteisesti ja kiirehtimättä nuorten elämäntilanteiden ehdoilla. Etsivä edistää nuoren kasvua, itsenäistymistä ja elämänhallintaa, osallisuutta yhteiskuntaan sekä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivä auttaa nuorta hänelle hyödyllisten palveluiden löytämisessä ja niihin kiinnittymisessä. Etsivälle on kaikkein tärkeintä, että nuori tulee palveluissa kuulluksi ja ymmärretyksi ja saa tarvitsemansa tuen.

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret ja löytää heille sopivia polkuja palveluihin, koulutukseen ja työelämään. Keskeinen osa työtä on nuoren tukeminen sekä motivoiminen edetä polullaan. On tärkeää hahmottaa sosiaalinen vahvistaminen etsivän nuorisotyön tavoitteena, sillä se mahdollistaa ja tukee nuorten siirtymistä palveluihin, koulutukseen ja työelämään.

Sosiaalinen vahvistaminen on elämäntaitojen kartuttamista

Sosiaalinen vahvistuminen on sosiaalisen toimintakyvyn, arjen asioiden hallinnan ja elämänhallinnan parantumista. Sosiaalinen vahvistaminen etsivässä nuorisotyössä riippuu nuorten tarpeista: Monet nuoren asiat voivat toimia jo hyvin. Etsivä auttaa siinä, missä nuori kokee osaamattomuutta.

Etsivässä nuorisotyössä tuetaan yksilön kykyä toimia ja selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, kehittää suhteita toisiin ihmisiin sekä rakentaa osallisuutta ja vuorovaikutusta lähipiirissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sosiaalinen vahvistaminen on usein myös itsetuntemuksen, itsetunnon ja mielenterveyden tukemista. Palvelu tukee nuoren kykyä toimia ja vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.

• Sosiaalinen vahvistaminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia.
• Se voi kytkeytyä työllisyyteen ja toimeentuloon, mielekkään tekemisen, itsensä toteuttamisen ja arvostuksen kokemuksiin.
• Se voi vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta sekä tuoda tilalle kaveruutta ja yhteisöllisyyttä.
• Se voi lisätä omatoimisuutta ja parantaa arjen asioista suoriutumista.
• Näköalattomuuden sijasta nuori saa uusia näkökulmia asioihin, toivottomuuden sijasta toiveikkuutta oman tulevaisuuden suhteen.
• Yksinäisyys kytkeytyy alisuoriutumiseen, kun taas yhteisöön kiinnittyminen vahvistaa suoriutumista.

Laadukas työ on sosiaalista vahvistamista

On hyvä tunnistaa etsivän nuorisotyön toimintaperiaatteet, jotka tuottavat sosiaalista vahvistumista. Sosiaalinen vahvistuminen perustuu laadukkaaseen työhön etsivässä nuorisotyössä.

Etsivän nuorisotyön lähtökohtana ovat nuoren tilanne ja tarpeet. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on aikaa pysähtyä nuoren asian äärelle ja aidosti kuunnella nuorta. Yhdessä he voivat etsiä ratkaisuja pieniin pulmiin ja isompiin ongelmiin, joissa nuori tarvitsee apua. Etsivä tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja ja pohtii yhdessä nuoren kanssa, miten hän voisi edetä tilanteessa.

Perustana on nuoren oma motivaatio yhteistyöhön etsivän kanssa. Nuoren rinnalla kuljetaan niin pitkään ja aina, kun hän tarvitsee tukea. Tauon jälkeen nuori voi tarvita tukea uudelleen.

Etsivässä nuorisotyössä olennaista on löytää ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja keinoja selviytyä arjen tilanteissa. Nuori saa ymmärrystä ja tukea, neuvoja ja apua, kannustusta ja innostusta.

Tunnista vaikutusketjut omassa työssäsi

Etsivän nuorisotyöntekijän on hyvä tunnistaa, millä tavoin työ on sosiaalisesti vahvistavaa.

• Nuori voi keskustella etsivän kanssa mielenkiinnon kohteistaan ja osaamisestaan sekä näin tunnistaa omia vahvuuksiaan.
• Kun nuori saa ymmärrystä, hän voi saada varmuutta kertoa tilanteestaan ja tuoda esille näkemyksiään.
• Kun nuori saa apua, hän voi huomata, ettei kaikesta tarvitsekaan selviytyä yksin, ja saa rohkeutta pyytää apua muiltakin ihmisiltä.
• Kun nuori hoitaa asioitaan etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, hän saa mallia selviytyä niistä itsenäisesti.
• Yhdessä mietityt suunnitelmat ja tavoitteet tuntuvat nuoresta mielekkäiltä ja mahdollisilta saavuttaa.
• Näin nuori voi kokea voivansa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.

Tämä kaikki on sosiaalista vahvistamista, joka lisää nuoren hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämäänsä.

Lue lisää sosiaalisesta vahvistamisesta Sovari-opaskirjasta (sivuilta 14-21) (pdf)