Tulokset haulla ⏩acc6.top⏪ có được Omiai một tài khoản

Sovari perustuu etsivän nuorisotyön nuorille suunnattuun nettikyselyyn.

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa.

Lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet Sovarin käyttöön sekä linkit nettikyselyihin.
Etsivälle nuorisotyölle ja työpajoille on omat kyselynsä. Kysely on käytössä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Sovari-kyselykausi kestää aina kalenterivuoden ajan.

Sovari-kysely toteutetaan kunkin asiakkaan kohdalla kerran vuodessa

• Etsivän nuorisotyön toimijat ja työpajat saavat omat Sovari-tuloksensa vuosittain.
• Into tuottaa tulosyhteenvedot organisaatiokohtaisesti.
• Tulosyhteenvedon saaminen edellyttää vähintään 7 vastaajaa vuoden aikana.
• Sovari-vuositulokset toimitetaan etsivän nuorisotyön organisaatioille helmi-maaliskuun aikana. Väliraportit lähetetään kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa.
• Into julkaisee raportit Sovarin valtakunnallisista tuloksista vuosittain.

Milloin?

Etsivässä nuorisotyössä Sovari-kysely voidaan tehdä kaikille tavoitetuille nuorille kerran vuodessa

• Varaa aikaa kalenteristasi kyselyiden toteuttamiseen.
• Nuori voi vastata kyselyyn milloin tahansa. Etenkin kesä tai marras-joulukuu ovat hyviä etappeja kyselyyn vastaamiseen.
• Nuoren asiakkuus voi jatkua edelleen. Kerro nuorelle, että kyselyn tekeminen ei tarkoita yhteistyön päättymistä.
• Lyhytkestoisessa asiakkuudessa voit toteuttaa kyselyn nuorelle silloin, kun hän on saanut tarvitsemansa ohjauksen.
• Pitkäkestoisessa asiakkuudessa voit tehdä kyselyn nuorelle silloin, kun jokin keskeinen asia on saatu päätökseen, tai vuoden päätteeksi.

Missä?

• Monet etsivät kutsuvat nuoret vastaamaan kyselyyn etsivän nuorisotyön tiloissa.
  Järjestä nuorelle vastaamiseen rauhallinen hetki tietokoneen äärellä.
• Nuori voi vastata kyselyyn myös etänä. Jaa silloin nuorelle kyselyn linkki viestillä. Kerro hänelle Sovarista ja motivoi häntä vastaamaan.

Miten?

• Valitse nuoren vastattavaksi joko Sovari-peruskysely tai lyhyempi Sovari EASY-kysely. Kaikki vastaukset tallentuvat samaan tulosaineistoon.
• Sovari EASY -kysely kannattaa valita nuorelle, jolla on vaikeuksia lukemisessa tai keskittymisessä tai joka on ollut asiakkaana vain lyhyen aikaa.
• Nuori vastaa kyselyyn itsenäisesti. Jos olet läsnä, voit auttaa nuorta kyselyn ensimmäisen sivun kysymyksissä. Voit neuvoa myös muissa kysymyksissä, jos nuori tarvitsee apua.
• Muistuta nuorta vastaamisen lopussa klikkaamaan Lähetä-ruutua, jotta vastaukset tallentuvat.
• Saat viestin sähköpostiisi jokaisesta Sovari-vastauksesta. Näin voit seurata, kuinka monta nuorta on vastannut kyselyyn. Voit viestittää Sovarin ylläpitäjälle, mihin sähköpostiosoitteisiin haluatte vastausviestien tulevan.

Vinkki: Järjestä Sovari-viikot esimerkiksi kesällä virvokkeiden kera tai joulun alla glögikutsujen merkeissä. Kutsu silloin jokainen vuoden aikana kohtaamasi nuori vastaamaan kyselyyn! Tapaamisen yhteydessä voit kysellä kuulumisia niiltäkin nuorilta, joita et ole tavannut viime aikoina.

Mitä sisältää?

Etsivän nuorisotyön Sovari-kysely sisältää kysymyksiä seuraavista teemoista:

1. Etsivän nuorisotyön asiakkuus: kuinka pitkään tai usein nuori on ollut yhteydessä etsivän kanssa
2. Etsivän nuorisotyön arviointi: Millaisia kokemuksia nuorella on etsivästä nuorisotyöstä?
3. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi: Millaisia muutoksia nuori on kokenut elämäntaidoissaan etsivän nuorisotyön ajanjaksolla?
4. Taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus ja kyselypalaute.

Nuori arvioi etsivää nuorisotyötä seuraavista näkökulmista:

• Yhteydenpidon sujuvuus
• Nuoren kuulluksi tuleminen ja luottamus etsivään nuorisotyöntekijään
• Nuoren avun ja tuen saaminen

Nuori arvioi sosiaalista vahvistumista eli elämäntaitojen muutosta seuraavilla osa-alueilla:

1. itsetuntemus
2. sosiaaliset taidot
3. arjen hallinta
4. opiskelu- ja työelämävalmiudet
5. elämänhallinta ja tavoitteellisuus

Mitä nuorelle on hyvä kertoa Sovari-kyselystä?

1. Motivoi nuorta vastaamaan! Sovarin kautta hän voi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
   Kyselyn avulla nuori voi myös jäsentää elämäntilanteessaan tapahtuneita muutoksia.
   Useimmat vastaajat ovat kokeneet vastaamisen helpoksi ja melko mukavaksi.
   
2. Kerro, että sinulle on tärkeää kuulla nuoren näkemyksiä, miten olet työssäsi onnistunut ja onko se auttanut häntä eteenpäin. Toivotte myös ehdotuksia, miten nuoria voitaisiin auttaa vielä paremmin. Kaikenlainen palaute on siis tärkeää.
   
3. Kyselyyn vastataan nimettömästi. Yksittäisen nuoren antamat vastaukset eivät tule etsivien tietoon, vaan saatte siitä ryhmäkohtaisen koosteen. Ulkopuolinen asiantuntija käsittelee kyselyn vastaukset ja laatii yhteenvedot tuloksista.
   
4. Etsivät nuorisotyöntekijät saavat käyttöönsä sanalliset avovastaukset kirjoitetussa muodossa.
   Voitte käyttää sanallisia vastauksia etsivän nuorisotyön markkinoinnissa.
   
5. Kyselyyn on hyvä vastata rauhassa ja varata siihen aikaa ainakin varttitunti. Useimmat nuoret vastaavat siihen 5–10 minuutissa. Etenkin elämäntaidoissa tapahtuneita muutoksia on hyvä pohdiskella rauhassa (Sovari-kyselyn sivulla 3).

Miten voit hyödyntää Sovari-tuloksia etsivässä nuorisotyössä?

• Hyödynnä Sovarin tuottamaa tietoa viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Sovari kuvaa etsivän nuorisotyön yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä. Sovari-tulokset kertovat etsivän nuorisotyön vaikuttavuudesta sekä siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa ja miksi siitä ei pidä leikata.
• Sovari-koulutustallenteesta (YouTube) saat vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää Sovari-raporttia työssäsi ja sen kehittämisessä.
• Vaikutukset esiin! Etsivän nuorisotyön muokattavien infograafien avulla voit esittää Sovari-tuloksianne ja Parent-tilastojanne. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille.

Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa olevat nuoret ja löytää heille sopivia polkuja palveluihin, koulutukseen ja työelämään. Keskeinen osa työtä on nuoren tukeminen sekä motivoiminen edetä polullaan. On tärkeää hahmottaa sosiaalinen vahvistaminen etsivän nuorisotyön tavoitteena, sillä se mahdollistaa ja tukee nuorten siirtymistä palveluihin, koulutukseen ja työelämään.

Sosiaalinen vahvistaminen on elämäntaitojen kartuttamista

Sosiaalinen vahvistuminen on sosiaalisen toimintakyvyn, arjen asioiden hallinnan ja elämänhallinnan parantumista. Sosiaalinen vahvistaminen etsivässä nuorisotyössä riippuu nuorten tarpeista: Monet nuoren asiat voivat toimia jo hyvin. Etsivä auttaa siinä, missä nuori kokee osaamattomuutta.

Etsivässä nuorisotyössä tuetaan yksilön kykyä toimia ja selviytyä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa, kehittää suhteita toisiin ihmisiin sekä rakentaa osallisuutta ja vuorovaikutusta lähipiirissä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Sosiaalinen vahvistaminen on usein myös itsetuntemuksen, itsetunnon ja mielenterveyden tukemista. Palvelu tukee nuoren kykyä toimia ja vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.

• Sosiaalinen vahvistaminen ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja lisää hyvinvointia.
• Se voi kytkeytyä työllisyyteen ja toimeentuloon, mielekkään tekemisen, itsensä toteuttamisen ja arvostuksen kokemuksiin.
• Se voi vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta sekä tuoda tilalle kaveruutta ja yhteisöllisyyttä.
• Se voi lisätä omatoimisuutta ja parantaa arjen asioista suoriutumista.
• Näköalattomuuden sijasta nuori saa uusia näkökulmia asioihin, toivottomuuden sijasta toiveikkuutta oman tulevaisuuden suhteen.
• Yksinäisyys kytkeytyy alisuoriutumiseen, kun taas yhteisöön kiinnittyminen vahvistaa suoriutumista.

Laadukas työ on sosiaalista vahvistamista

On hyvä tunnistaa etsivän nuorisotyön toimintaperiaatteet, jotka tuottavat sosiaalista vahvistumista. Sosiaalinen vahvistuminen perustuu laadukkaaseen työhön etsivässä nuorisotyössä.

Etsivän nuorisotyön lähtökohtana ovat nuoren tilanne ja tarpeet. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on aikaa pysähtyä nuoren asian äärelle ja aidosti kuunnella nuorta. Yhdessä he voivat etsiä ratkaisuja pieniin pulmiin ja isompiin ongelmiin, joissa nuori tarvitsee apua. Etsivä tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja ja pohtii yhdessä nuoren kanssa, miten hän voisi edetä tilanteessa.

Perustana on nuoren oma motivaatio yhteistyöhön etsivän kanssa. Nuoren rinnalla kuljetaan niin pitkään ja aina, kun hän tarvitsee tukea. Tauon jälkeen nuori voi tarvita tukea uudelleen.

Etsivässä nuorisotyössä olennaista on löytää ja vahvistaa nuoren omia voimavaroja ja keinoja selviytyä arjen tilanteissa. Nuori saa ymmärrystä ja tukea, neuvoja ja apua, kannustusta ja innostusta.

Tunnista vaikutusketjut omassa työssäsi

Etsivän nuorisotyöntekijän on hyvä tunnistaa, millä tavoin työ on sosiaalisesti vahvistavaa.

• Nuori voi keskustella etsivän kanssa mielenkiinnon kohteistaan ja osaamisestaan sekä näin tunnistaa omia vahvuuksiaan.
• Kun nuori saa ymmärrystä, hän voi saada varmuutta kertoa tilanteestaan ja tuoda esille näkemyksiään.
• Kun nuori saa apua, hän voi huomata, ettei kaikesta tarvitsekaan selviytyä yksin, ja saa rohkeutta pyytää apua muiltakin ihmisiltä.
• Kun nuori hoitaa asioitaan etsivän nuorisotyöntekijän kanssa, hän saa mallia selviytyä niistä itsenäisesti.
• Yhdessä mietityt suunnitelmat ja tavoitteet tuntuvat nuoresta mielekkäiltä ja mahdollisilta saavuttaa.
• Näin nuori voi kokea voivansa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun.

Tämä kaikki on sosiaalista vahvistamista, joka lisää nuoren hyvinvointia ja tyytyväisyyttä omaan elämäänsä.

Lue lisää sosiaalisesta vahvistamisesta Sovari-opaskirjasta (sivuilta 14-21) (pdf)

Uusi oppivelvollisuuslaki on ollut voimassa nyt muutaman vuoden ajan. Oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa tätä ennen toisen asteen tutkinnon. Perusopetuksen jälkeen oppivelvollisuutta voi suorittaa lukion ja ammatillisen koulutuksen lisäksi kansanopistojen oppivelvollisille suunnatuissa opistovuosi-koulutuksissa, tutkintoon valmentavassa TUVA-koulutuksessa tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa TELMA-koulutuksessa. Opintojen maksuttomuus kestää sen kalenterivuoden loppuun saakka, kun nuori täyttää 20 vuotta.

Asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuu

Lakimuutoksen myötä asuinkunnille tuli erityinen tehtävä, kun heidän ohjaus- ja valvontavastuulleen tulivat ne nuoret, jotka ovat ilman opiskelupaikkaa. Käytännössä nämä voivat olla yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneitä tai opintonsa syystä tai toisesta keskeyttäneitä ja oppilaitoksesta eronneiksi katsottuja.

Asuinkunnan tehtävänä on tällaisessa tilanteessa ottaa selvää oppivelvollisen kokonaistilanteesta sekä tuen tarpeista yhdessä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa. Ohjaus- ja valvontavastuuta hoitava taho ohjaa oppivelvollisen hakeutumaan hänelle soveltuvaan koulutukseen ja muiden tarvitsemiensa tukipalveluiden piiriin.

Jos oppivelvollinen ei itse hakeudu koulutukseen, osoitetaan viime kädessä hänelle opiskelupaikka valmentavasta koulutuksesta (TUVA tai TELMA). Lain mukaan oppivelvollisen on tällöin aloitettava opintonsa viipymättä kyseisessä koulutuksessa. Käytännössä osoitettu opiskelupaikka voi olla sama, jonka opinnot oppivelvollinen on juuri keskeyttänyt. Tämä harvoin ratkaisee syitä oppivelvollisen opintojen keskeytymisen taustalla tai parantaa tilannetta. Inton mielestä tulisikin kyetä turvaamaan, että asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta hoitavalla taholla olisi riittävästi erilaisia oppimisympäristöjä, joihin oppivelvollinen voidaan ohjata oppivelvollisuuttaan suorittamaan.

Huolenaiheena 17-vuotiaat perusopetuksesta valmistuvat

Oppivelvollisuuslakia sovelletaan 18 ikävuoden täyttymisen jälkeen ainoastaan maksuttomuuden osalta. Nuori voi siis tällöin halutessaan keskeyttää opintonsa, eikä asuinkunnan ohjaus- ja valvontavastuuta enää sovelleta. Osa nuorista valmistuu perusopetuksesta kesken lukuvuoden 17-vuotiaina. Tällöin vaarana on, että he eivät pääse heti aloittamaan opintojaan toisen asteen tai nivelvaiheen koulutuksessa, vaan joutuvat odottamaan opiskelupaikan saamista tai opintojen aloitusta jopa useita kuukausia kotona. Myös 18 ikävuoden täyttyminen lähestyy nopeasti ja jos motivaatio on muutenkin kadoksissa, on opintojen keskeyttämiseen niiden alettua hyvin lyhyt matka.

On oppivelvollisen edun mukaista, että saamme heidät suoraan perusopetuksesta heidän elämäntilanteeseensa sopivaan oppimisympäristöön suorittamaan oppivelvollisuutta. Turvallinen, tuettu ja ennalta suunniteltu yksilöllinen polku turvaa perusopetuksen loppuun suorittamisen ja tuo motivaatiota jatkaa opintoja myös oppivelvollisuusiän täytyttyä.

Hallitusohjelman kirjaus

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan hallitus mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös työpajatoiminnassa. Inton kanta on, että ympäristönä työpajat ovat osalle oppivelvollisista tavallista oppilaitosta sopivampia. Toivottavasti hallitusohjelman kirjauksen myötä esimerkiksi nuorten poluttaminen suoraan perusopetuksesta työpajaympäristöön toteutuisi, etenkin kesken lukuvuoden. Tällä hetkellä liian moni nuori joutuu käymään epäonnistumassa toisen asteen oppilaitoksessa ennen kuin työpajaympäristöä edes tarkastellaan vaihtoehtona.

Hallitusohjelman kirjauksen myötä työpajatoiminnan opinnollistaminen nousee entistä suurempaan arvoon myös oppivelvollisten kohdalla. Oppimisympäristöt tulee tunnistaa ja laatia sopimukset työpajatoiminnan ja koulutuksen järjestäjien välille. Into on tukena yhteistyön kehittämisessä vahvistamalla entisestään tulevaisuudessa opinnollistamisen alueellista yhteistyötä.

Hyödyllisiä linkkejä

• Oppivelvollisuuslaki
• Inton opinnollistamisen verkkosivut
• Inton näkökulma: Etsivä nuorisotyö oppivelvollisuuslain uudistuessa
• Inton näkökulma: Työpajatoiminta ja oppivelvollisuuden laajentaminen

Alue: Pohjanmaa
Työpajalla: kolmisen vuotta, yksilövalmentaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Valmentautujat, onnistumiset, kehittäminen ja kehittyminen, moniammatillisuus, monipuolisuus ja vaihtelevuus.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Nuori mies ohjautui työpajalle marraskuussa 2019. Havaitsin heti nuoressa olevan potentiaalin. Hänellä itsellä oli vahva halu työelämään. Haasteena nuori itse piti pitkittynyttä työttömyyttä ja luottoa omaan osaamiseen ja kykyihin. Nuori lähti itse aktiivisesti mukaan työskentelyyn nopeasti. Hän otti vastaan annetun tiedon niistä palveluista, jotka voisivat hyödyttää häntä. Hän oli valmis ottamaan vastaan palveluita nopeasti. Lisäksi hän sitoutui työpajalla käymiseen ja muihin hänelle räätälöityihin palveluihin erinomaisesti. Palvelukokonaisuus muodostui nopeasti toimivaksi. Hänellä itsellään oli motivaatio ja se kasvoi onnistumisen kokemusten kautta entisestään. Itseluottamus ja itsevarmuus lisääntyivät todella paljon. Seitsemän kuukautta työpajalle saapumisen jälkeen hän siirtyi työelämään palkkatuella. Aloittaessaan työpajalla tämä nuori oli hiljainen, melko ujo ja sosiaaliset tilanteet ahdistivat häntä. Nyt hän on hymyilevä, reipas, rohkea omia asioitaan itsenäisesti hoitava omilla jaloillaan tukevasti seisova nuori aikuinen mies. Hän on osa tätä yhteiskuntaa ja tekee merkittävää ja tärkeää työtä itselleen sekä yhteiskunnalle.

Terveisiä opetus- ja kulttuuriministeriölle ja aluehallintovirastoille:

• Terapiatakuu
• Ohjausresursseja työpajatoimintaan lisättävä, valmentautujien tarpeet ja ohjausresurssit eivät kohtaa.
• Työpajatoiminnan tarkoituksen kirkastaminen, perustehtävänä ei ole sakkolistojen purkaminen.
• Oppilaitoksille ja työpajoille lisää rahoitusta, jonka avulla oppilaitosyhteistyötä ja työelämä lähtöisyyttä voidaan kehittää entisestään.
• Opinnollistamisen hyödyntäminen työelämälähtöisyydessä.
• Työpajakentällä toimivien eri alojen ammattilaisten työn vaativuuden ja monimuotoisuuden esille tuominen ja arvostamisen lisääminen.

Työpajatoiminnassa vahvistetaan nuorten ja aikuisten taitoja itsenäiseen elämään, opiskeluun ja työssäkäyntiin. Työpajalla valmentautujat voivat tunnistaa omia vahvuuksiaan, kehittää taitoja toimia toisten ihmisten kanssa, oppia hoitamaan arjen asioita sekä saada eväitä koulutukseen ja työelämään. Työpajatoiminta edistää ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja selviytyä erilaisista elämäntilanteista yhdessä toisten ihmisten kanssa. Tämä on sosiaalista vahvistamista työpajatoiminnassa.

Sosiaalinen vahvistaminen on työ- ja toimintakyvyn sekä elämäntaitojen kartuttamista

Työpajatoiminnan tavoitteet vaihtelevat valmentautujien tarpeiden mukaan. Painopiste voi olla ihmisen toimintakyvyn parantamisessa tai työelämään valmentamisessa. Työpajat tarjoavat eri palveluita, kuten työkokeilua ja palkkatuettua työtä sekä vaihtoehtoisen oppimisympäristön opinnoissa. Sosiaalinen vahvistaminen kytkeytyy kaikkiin työpajan palveluihin, sillä se mahdollistaa valmentautujan etenemisen omissa tavoitteissaan.

Sosiaalinen vahvistaminen

• ehkäisee nuorten ja aikuisten syrjäytymistä ja lisää heidän hyvinvointiaan
• vahvistaa kaveruutta ja yhteisöllisyyttä, vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta
• tukee itsensä toteuttamista sekä tarjoaa mielekästä ja merkityksellistä tekemistä
• lisää työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista sekä työllisyyttä ja toimeentuloa
• lisää omatoimisuutta, parantaa arjen asioista suoriutumista ja helpottaa avun pyytämistä
• vahvistaa suoriutumista ja vähentää alisuoriutumista
• antaa uusia näkökulmia asioihin näköalattomuuden sijasta
• luo uskoa tulevaisuuteen

Tunnista vaikutusketjut omassa työssäsi

Laadukas työpajatoiminta tuottaa sosiaalista vahvistumista. Se perustuu yhteiseen toimintaan, hyvään yhteishenkeen ja ammattitaitoiseen valmennukseen.

• Tehtävät ja toiminta työpajalla tuottavat valmentautujille onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden oppia uutta yhdessä toisten ihmisten kanssa.
• Valmentautujat saavat myönteistä palautetta valmentajilta ja ryhmältään sekä kokevat toimintansa merkitykselliseksi.
• Tämä kannustaa häntä osallistumaan ryhmätoimintaan ja ottamaan vastuuta yhteisön jäsenenä. Arvostus ja luottamus pajayhteisössä tuottavat valmentautujalle tunteen, että hän on tärkeä osa ryhmää.
• Onnistumisen ja uuden oppimisen kokemukset rakentavat myönteistä käsitystä itsestä. Myös yhteisöön kuuluminen ja rakentava vuorovaikutus vahvistavat itsetuntemusta.
• Ihminen saa luottamusta omiin taitoihinsa ja kykyynsä toimia erilaisissa tilanteissa.
• Realistinen käsitys omasta osaamisesta auttaa asettamaan tavoitteita, jotka on mahdollista saavuttaa. Se parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua.
• Onnistumisen kokemukset lisäävät motivaatiota asettaa uusia tavoitteita ja toimia niiden eteen.
• Tavoitteissa eteneminen tuo hallittavuuden tunnetta valmentautujan arkeen ja elämään. Valmentautuja voi kokea, että hän pystyy itse vaikuttamaan elämänsä kulkuun.

Osallisuus, yhteisöllisyys ja valmennus – työpajan kolme kulmakiveä

Laadukas työpajatoiminta on monen tekijän summa. Ne yhdessä mahdollistavat valmentautujien sosiaalisen vahvistumisen.

Työpajatoiminnassa voidaan vahvistaa valmentautujien osallisuutta monella tasolla. Osallisuutta on valmentautujien aito kohtaaminen ja kuuleminen. Siihen sisältyy kokemus siitä, että kuuluu työpajan yhteisöön. Osallisuutta on valmentautujien mahdollisuudet vaikuttaa omaan toimintaan ja yhteisiin asioihin. Se voi ulottua työpajatoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon asti.

Työpajan yhteisöllisyys perustuu valmentautujien yhdenvertaisuuteen, arvostukseen ja osallisuuteen. Hyväksyvä ja turvallinen ilmapiiri ryhmässä sekä kannustava valmennus edistävät tavoitteisiin pyrkimistä. Työpajalla ei tarvitse osata valmiiksi, vaan siellä saa mahdollisuuden kokeilla, oppia ja erehtyäkin. Valmennuksessa tuetaan hyvää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ryhmässä sovittujen yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Valmentajat ohjaavat valmentautujia tehtävissään ja työelämän taidoissa. Valmentaja auttaa valmentautujaa tunnistamaan taitojaan, havaitsemaan edistysaskeliaan ja ottamaan vastuuta oppimisesta. Työpajalla saa onnistumisen kokemuksia, oppii ammatillisia taitoja ja osaaminen voidaan tunnistaa. Valmentaja antaa rakentavaa palautetta ja kohtelee valmentautujia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.  

Työpajan valmennus tukee valmentautujien toimintakykyä, arjen hallintaa, työelämätaitoja ja suunnitelmia elämässä eteenpäin. Perustana on luottamus valmentajaan. Valmentaja pyrkii ymmärtämään kunkin ihmisen tilannetta ja hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on. Ryhmämuotoisessa valmennuksessa valmentautujat saavat toisiltaan vertaistukea, kun he jakavat kokemuksiaan ja näkemyksiään.

Tästä kaikesta rakentuu sosiaalinen vahvistaminen työpajatoiminnassa.

Lue lisää sosiaalisesta vahvistamisesta Sovari-opaskirjasta (sivuilta 14-21) (pdf)

Vuoden Sosiaalinen vahvistaja 2024 ehdotuksia saapui määräaikaan mennessä 63 kappaletta. Ehdotetut henkilöt työskentelevät eri puolilla Suomea. Ehdotuksista pystyi aistimaan, että etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kenttä on täynnä rautaisia ammattilaisia, jotka tekevät työtään innolla, sydämellä ja todellakin sosiaalisesti vahvistaen. Ehdotuksia antoivat työkaverit, esihenkilöt, naapuri kuntien kollegat, nuoret ja yhteisytökumppanit.

Inton historian ensimmäinen Vuoden Sosiaalinen vahvistaja julkistetaan #INTO25 iltajuhlassa Lahdessa. Esittelyssä tarkemmin viisi finalistia, joiden joukosta kunniamaininnan saaja löytyy.

Pauliina Koljonen
Etsivä nuorisotyöntekijä, Keski-Suomen etsivän nuorisotyön koordinaattori
Äänekosken kaupunki

Mielestäni Pauliina on ehdottomasti ansainnut sosiaalisen vahvistajan tittelin. Pauliina on ollut tukena ja turvana, kun on tullut tilanteita joissa on kaivannut vahvistusta ja varmistusta ammatillisesti. Pauliinasta huokuu aito välittäminen ja auttamisen halu, niin nuorille kun meille Keski-Suomen etsiville. Ei ole asiaa, jossa ei voisi Pauliina lähestyä. Huumorintaju ja ammatillinen jämäkkyys kulkevat hänen työskentelyssä käsikädessä. Olemme eläneet aikaa, jolloin nuorten huolet ja haasteet ovat olleet käsin kosketeltavissa ja Pauliina on luonut meille vankan ja horjumattoman tuen näihin aikoihin.

Pauliina on tehnyt etsivää nuorisotyötä Äänekoskella suurella sydämellä ja tietenkin vahvalla sosiaalisen vahvistamisen otteella jo vuosikausia. Pauliina on ollut mukana kehittämässä etsivää työtä sen alkuajoista lähtien niin Äänekoskella kuin koko Suomen laajuisesti, ja tuonut syvää osaamistaan nuorisotyöstä esiin myös koordinaattorina Keski-Suomen alueen etsiville. Perustyössä hän on ollut vankkumaton tuki Äänekosken nuorille ja uskonut nuoriin ja heidän vahvuuksiinsa. Pauliina on tuonut etsivien näkemyksiä rohkeasti esiin eri tahoille, niin ministeriöön kuin Aville. Varsinkin näinä epävarmuuksien ja suurien muutosten aikana on äärimmäisen tärkeää ja ihailtavaa, että Pauliina on jaksanut pitkäjänteisesti tehdä etsivää nuorisotyötä, kadottamatta sen sisintä, inhimillistä kohtaamista nuorten kanssa.

Tiina Lipponen
Yksilövalmentaja
Tornion Työvoimalasäätiö

Tiinan aito, lämmin ja iloinen asenne asiakas- ja verkostotyötä kohtaan on hyvin ainutlaatuista ja luonnostaan hehkuvaa. Hän näkee jokaisessa yksilössä vahvuuksia ja on valmis työskentelemään määrätietoisesti yhdessä nuoren kanssa, kohti hänen unelmiaan ja tavoitteitaan. Hän ”ui kuin kala vedessä” tehdessään työtä ja tuo huoneeseen tullessaan positiivista energiaa. Hänen kuulee usein sanovan; ”Solekko tehä!”

Tiinalle tärkeää on ihminen ja juuri hänen mahdollisuutensa edetä elämässä löytäen oma polku. Hän tukee matkalla ja kannustaa, on todellinen rinnallakulkija. Tiina ei pelkää haasteita ja tarttuu niihin rohkeasti. Vaikeita tilanteita hän avaa puhuen rohkeasti, kunnioittavasti ja ammattitaitoisesti. Tiina myös kehittää omaa työtään ja ideoi siinä sivussa nuorille kaikkea hauskaa ja hyödyllistä tekemistä.

Kaisa Tuure
vt. toiminnanjohtaja / vastaava ohjaaja
Työtaito ry, Imatra

Kaisa tekee työtään suurella sydämellä ja vahvalla ammattitaidolla! Kaisa on luonut ”työpajan kylkeen” nuorten aikuisten päihteettömän olkkarin NäittenPaikan, josta todella moni heikossa asemassa oleva nuori on löytänyt itselleen hyväksyvän ja merkityksellisen yhteisön. Hänestä on muodostunut todella monelle imatralaiselle nuorelle aikuiselle tärkeä kannustava tuki ja turva arkeen.

Kaisa tekee työtään pyyteettömästi ja työote on niin nuorilähtöinen kuin olla voi. Hän ei pelkää nostaa esiin nuoren kokemaa epäoikeudenmukaisuutta palveluviidakossa, eikä palvelurakenteiden aukotkaan jää huomaamatta. Kaisa muistaa myös aina kiittää niin nuoria kuin yhteistyökumppaneita, kun siihen on aihetta.

Hanna Udd
Työpajaohjaaja
SDO Helsinki

Hanna on työtehtävässään työpajaohjaajana kontribuoinut koko työpajayhteisön hyvivointiin lukemattomilla tavoilla. Hän ottaa jokaisen nuoren vastaan lämmöllä, läsnäololla ja kuunnelleen. Hän opastaa, ohjaa ja kuuntelee. Hanna on rakentava ja tunnollinen työtoveri. Hannan taidot käsitöiden ohjaamisessa ovat vertaansa vailla. Hanna on tottunut toimimaan monenlaisissa olosuhteissa tavalla, joka luo aina hyvää ympärilleen.

Hannan kaikki toiminta on sosiaalisesti vahvistavaa. Hän luo sellaisen tunnelman, joka tukee jokaista nuorta tulemaan mukaan omalla tavalla ja vahvistaa nuorta näkemään että hän on arvokas ja tärkeä sellaisena kuin on. Hanna mahdollistaa nuorille työn lomassa tilaa keskustella ja pohtia arjen asioita. Hanna on hyvä kuuntelemaan ja tukemaan nuorta itseään oivaltamaan asioita ja tätä kautta saamaan onnistumisia ja ymmärrystä omien valintojen merkityksestä. Hanna saa nuoren sisäisen motivaation syttymään ja roihuamaan. Nuori rohkaistuu Hanna seurassa kokeilemaan itselleen uusia asioita omasta tahdostaan. Nuori on jopa valmis haastamaan itseään omasta tahdostaan ilman ulkoista painetta.

Markku Vilonen
Etsivä nuorisotyöntekijä
Lapinjärven kunta

Koska Markku on aina kaikkien tukena. Markku auttaa kaikkia aina. Markku on vain paras! Näkyvää toimintaa nuorison hyväksi Instragramia hyödyntäen.

Make työskentelee nuorten kanssa omalla persoonallaan huumorintajuisesti, välittävästi ja aidosti suurella sydämellä. Hän on lisäksi osoittanut vilpitöntä kiinnostusta kaikenikäisiä Lapinjärven kuntalaisia kohtaan ja näin osaltaan edistänyt osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ollut mukana ennaltaehkäisemässä syrjäytymistä. Hän osallistuu kyselemättä verkostoyhteistyöhön myös oman työkenttänsä ulkopuolella ajatellen kaikkien kuntalaisten etuja ja Lapinjärven kunnan hyvinvoinnin lisäämistä. Supertyyppi! Kysykää vaikka nuorilta.

Heitä kaikkia ehdotettiin Sosiaalinen vahvistaja 2024 kunniamaininnan saajaksi:

• Milvi Elo, Porin kaupunki
• Tommi Grönroos, Valo-Valmennusyhdistys ry Turku
• Eeva-Maija Hanninen, Eduro-säätiö sr Rovaniemi
• Matti Hulkkonen, Lahden kaupunki
• Patrik Jansson, Valo-Valmennusyhdistys ry Turku
• Satu Jäntti, Laihian kunta
• Päivi Kandolin, Seinäjoen kaupunki
• Reija Kehusmaa, Laukaan kunta
• Ronja Kettunen, Valo-Valmennusyhdistys ry Helsinki
• Veera Kirjavainen, Sovatek-säätiö Jyväskylä
• Pauliina Koljonen, Äänekosken kaupunki
• Tiia Laine, Kokemäen kaupunki
• Sonja Lindroos, Kouvolan kaupunki
• Tiina Lipponen, Tornion Työvoimalasäätiö
• Minna Lottanen, Askolan kunta
• Tuulikki Luokkala, Kokkolan kaupunki
• Maija Luukkonen, Masku-Mynämäki-Nousiainen kunnat
• Laura Lyytikäinen, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä – Rannikkopajat
• Paavo Malaste, Padasjoen kunta
• Jouni Metso, Lahden kaupunki
• Josefiina Nousiainen, Pirkkalan kunta
• Varpu Pitkänen, Ypäjän kunta
• Marju Puhalainen ja Aki Vahanen, Orimattilan kaupunki
• Minna Rautioaho, Jelppiverkko Oulainen
• Pertti Rytkönen, Suomussalmen kunta
• Mira Saarhelo, Porin kaupunki
• Jennifer Smeds, Loviisan kaupunki
• Iiro Soikkeli, Mäntsälän kunta
• Mika Trofast, Huittisten kaupunki
• Emmi Tuomi, Harjavallan kaupunki
• Hanna Tuomikoski, Heinolan kaupunki
• Kaisa Tuure, Työtaito ry, Imatra
• Hanna Udd, SDO Helsinki
• Sari Vainola, Hyria Riihimäki
• Markku Vilonen, Lapinjärven kunta
• Maija-Reetta Vuolle, Hämeenkyrön kunta
• Auli Wallenius, Lahden kaupunki

Työpajassa oppi suomen kieltä

Latvialainen Raivo, 32, on asunut Suomessa nyt 10 vuotta. Matkalla hän on saanut tukea etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta.

Yksi lapsuuteni haaveista oli matkustaa Pohjoismaihin, sillä rakastan lunta ja lumista luontoa. Kun kasvoin aikuiseksi, eräs ystäväni tarjosi minulle työtä Suomesta, joten saavuin Suomeen 2016. Tiesin heti, että haluaisin jäädä tänne.

Mitä merkitystä etsivällä nuorisotyöllä on ollut?

Olin suomen kielen kurssilla ja opettaja yhdisti minut etsivän nuorisotyöntekijän kanssa. Tapasimme etsivän kanssa usein, pohdimme yhdessä tulevaisuutta ja keskustelimme paljon haaveista, toiveista ja harrastuksista. Lisäksi sain tukea arkisiin asioihin, hoidimme esimerkiksi Kela-asioita yhdessä..

Tapaamisistamme vuosien varrella on ollut minulle todella paljon apua. Kurssin jälkeen etsimme yhdessä työpaikkaa ja pääsinkin töihin.

Mitä merkitystä työpajatoiminnalla on ollut?

Eräs ystäväni suositteli minulle nuorten työpajaa. Siellä oli todella helppo keskustella ryhmänohjaajien kanssa eikä ollut kynnystä pyytää ja saada apua. Pajassa oli ylipäätään aina positiivinen tunnelma. Etsimme yhdessä työpaikkoja ja autoimme ihmisiä työpajan lähettyvillä.

Opin nuorten työpajalla paljon, esimerkiksi arvostamaan vanhempia ihmisiä. Opin myös paljon suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä sekä kaikkein tärkeimpänä: opin puhumaan suomen kieltä.

Yksi ikimuistoisimmista hetkistä oli päästä nuorten työpajan kautta ensimmäistä kertaa jääkiekkopeliin. Siitä lähtien Rauman Lukko on ollut suosikkijoukkueeni.

Nuorten työpajan jälkeen olin motivoituneempi järjestämään elämääni, koska arvostan nyt eri tavalla elämää ylipäänsä sekä välitän enemmän muista ihmisistä. Sain työpajasta varmuutta huolehtia itsestäni, läheisistä ystävistä sekä perheestäni.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Olen kihloissa ja minulla on yksivuotias lapsi, odotamme toista lasta. Nautin tällä hetkellä tavallisesta arjesta, jota saan jakaa perheeni ja ystävieni kanssa. Asun unelmapaikassa lähellä järvenrantaa, ja meillä on iso piha.

Minulla on kokoaikatyö siivousalalla. Työ on yötyötä, joten välillä se on raskasta.

Olen kiitollinen kaikesta saamastani avusta ja pidän edelleen silloin tällöin yhteyttä etsivään nuorisotyöntekijään.

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

Rennot iltajuhlat vietämme Wanhan Walimon tiiliseinien suojissa, Lahden keskustassa. Walimo on tunnelmallinen tapahtumapaikka, vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä Lahden keskustan hotelleista.

Wanha Walimo on varattu koko illaksi (klo 20:00 – 24:00) yksityistilaisuutena ainoastaan #INTO25 -tapahtuman osallistujille. Ovet avautuvat klo 19:30. Perille löydät, kun suunnistat osoitteeseen Vesijärvenkatu 25, 15140 Lahti.

Illan aikana pääsemme testaamaan missä päin Suomea on äänekkäimmät ammattilaiset. Jaamme myös ensimmäisen kunniamaininnan etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan ammattilaiselle. Illan kruunaa livemusiikki!

Osallistujille on tarjolla suolaista piirasta, mikäli karkkihammasta kolottaa, saat helpotusta pienistä herkuista. Walimolla löytyy juomia moneen makuun (omakustanne). Iltajuhliin ilmoittaudutaan #INTO25-tapahtumaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Onko tanssikengät jo hankittu?

Brädi on monissa liemissä keitetty, kaiken nähnyt suomiräpin veteraani, jolle mikään esiintymislava tässä maassa ei ole vieras. Keskiviikkona 12.3. Brädi valloittaa Wanhan Walimon lavan ja aikoo hurmata kaikki #INTO25 iltajuhlan osallistujat.

Miehen jo 25 vuotta kestänyt matka kotimaisen hiphopin parissa hakee vertaistaan, ja on vienyt artistin lahtelaisen 5th Element -kollektiivin, Herrasmiesliigan ja Cheekin keikkaryhmän jälkeen menestyksekkäälle soolouralle, jonka pysäkkeinä ovat olleet legendaarinen Rähinä Records, Kaiku Entertainment ja tällä hetkellä hänen musiikkiaan julkaiseva Sony Music Finland.

Brädi on julkaissut kolme täyspitkää albumia, joista kaksi on myynyt kultaa. Nykyajan singlevetoisessa maailmassa hänen singleistään seitsemän on ylittänyt kultarajan, Nelostie-, Hätähuuto-, Kombo- ja Saturnus -singleistä on seinällä platinaa, ja sokerina pohjalla on suomiräpin ikivihreisiin lukeutuva Lämpöö – tuplaplatinaa.

Ystävällisenä ja sosiaalisena kansanmiehenä tunnettu Brädi on parhaimmillaan livenä, ja rakastaa mennä sinne, missä ne oikeat fanit ovat – tavallisen kansan keskellä. Miehen motto kuuluukin: ”Vaikutuksen voit tehä kaukaakin – mut vaikuttaakses on mentävä ihmistä lähelle.”

Vuoden 2024 Synergiaseminaari pidettiin 5.11. verkossa. Kiitos kaikille osallistujille!

Puhetta riitti koko päiväksi ajankohtaisista teemoista:

• kuntouttavasta opetuksesta
• opinnollistamisesta työvoimapulan ratkaisuna
• Motipajasta oppivelvollisten tukena
• opinnollistamisen esteistä, hidasteita ja ratkaisuista
• lukiopajalle kehitetystä kokonaisvaltaisesta valmennusmallista
• nuorten näkökulmasta taidetyöpajan toimimisesta oppimisympäristönä