Tuore kysely paljastaa: mielenterveyden haasteet useimmiten koulutuksen keskeyttämisen taustalla

Into kysyi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan piirissa olevilta, usein vastaavien kyselyjen ulkopuolelle jääviltä nuorilta syitä opintojen keskeytymiseen. Vastauksissa ei nouse esille niinkään väärä alavalinta, vaan ennen muuta mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät haasteet. Myös kokemukset palvelujärjestelmän puutteista ovat hälyttäviä.

Mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät haasteet nousevat nuorten vastauksissa huolestuttavasti esille.  Monilla nuorilla on arjessaan lukuisia haasteita, ja heidän tuentarpeensa ovat moninaisia. Palvelujärjestelmässämme on merkittäviä puutteita. Nuorten hyvinvointia edistäviä ja keskeyttämistä ehkäiseviä palveluita on vahvistettava.

Puolet kyselyyn vastanneista nuorista oli keskeyttänyt peruskoulun jälkeiset opinnot useammin kuin kerran. Tulokset kertovat siitä, että nuorilla on halua kouluttautua, ja he myös hakeutuvat opiskelemaan. Keskeyttämisissä on usein kyse siitä, etteivät nuoren voimavarat riitä opiskeluun, eivätkä he saa tilanteeseensa riittävästi tukea.

Koulutuksen keskeyttämisen syyt ja keskeyttämisvaarassa olevien nuorten tukeminen ovat jääneet oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä liian vähälle huomiolle. Into on koonnut kyselytulokset nuorten kokemusmaailmaa valottavaan raporttiin ”Tuntui jossain kohti, että miut on jätetty ihan yksin selviämään.” Kohdennetun nuorisotyön nuorten kokemuksia opintojen keskeytymisestä. Raportti nostaa esiin nuorten äänen ja heidän terveisensä päättäjille.

Mielenterveyden ja jaksamisen haasteet yleisin syy keskeyttää opinnot

Lähes neljä viidestä (78 %) kyselyyn vastanneesta nuoresta kertoi opintojen keskeyttämisen taustalla olleen mielenterveyden ja jaksamisen haasteet. Ensimmäisen puolen vuoden aikana opintonsa keskeyttäneistä jopa 88 % koki mielenterveyden ja jaksamisen haasteiden olleen yksi keskeinen keskeyttämisen syy. Useimmiten mielenterveyshaasteet kulkivat käsi kädessä nuorten kokemuksen kanssa siitä, että opiskeleminen tuntui liian vaikealta ja raskaalta.

Opettajat eivät välittäneet ahdistuksesta, joten en käynyt tunneilla koska minut pistettiin kuitenkin puhumaan luokan eteen ja sanottiin vain ”kyllä sun täytyy kuitenkin joskus olla tällaisessa tilanteessa, et voi vältellä sitä”. Opintojen keskeyttäneitä ahdistuksen-masennuksen-paniikin takia ei saisi painostaa liikaa menemään heti takaisin kouluun. Se ei auta yhtään koska se ahdistus ei katoa parissa viikossa/kuukaudessa, ehkä ikinä. Ja siitä tulee vaan lisää painetta ja pahaa mieltä, kun haluaisi osata opiskella niinkuin muut.
– lukiokoulutuksen keskeyttänyt nuori

Väärän alan valinta selittää vain osalla nuorista opintojen keskeyttämistä. Se, ettei opiskeltu ala tuntunut oikealta oli keskeyttämisen taustalla 41 %:lla nuorista. Merkittävää on, että kokemuksensa mukaan väärällä alalla olleista vastaajistakin peräti 72 % katsoi myös mielenterveyden ja jaksamisen haasteiden vaikuttaneen keskeyttämiseen.

Ympäristön tuen ja yhteisöllisyyden puute vaikeuttavat opintoihin kiinnittymistä

Mielenterveyssyiden ja alanvalinnan ohella kyselyvastauksista nousee esiin myös koulutuksen keskeytymisen yhteisöllinen ulottuvuus. Joka kolmas (33 %) vastaaja katsoi, että elämäntilanne perheen ja läheisten kanssa oli yksi keskeyttämiseen vaikuttanut syy. Nuorilla oli myös kokemuksia siitä, että oppilaitoksessa oli sellaisia ihmisiä, joiden kanssa oli vaikea tulla toimeen (28 % vastaajista). 25 % vastanneista nuorista koki jääneensä oppilaitoksessa vaille kavereita tai sellaista ryhmää, jonka kokisi omakseen. Lisäksi 20 % kertoi tulleensa oppilaitoksessa kiusatuksi, häirityksi tai syrjityksi.

Nuoret tarvitsevat yksilöllistä tukea oppimiseen

Kysely nostaa esille myös nuorten tarpeet henkilökohtaiseen tukeen oppimisessa ja nykyistä yksilöllisempään opetukseen. Nuoret kuvaavat, että ilman riittävää tukea he ovat kokeneet opiskelun liian vaikeaksi. Osa nuorista toivoo mahdollisuutta opetella asioita tuetusti ja edetä omassa tahdissa sekä enemmän aikaa oppimiseen. Osalla nuorista on taustallaan myös oppimisvaikeuksia ja muita oppimiseen liittyviä haasteita, joihin he eivät ole saaneet riittävästi tukea.

Opiskelijahuolto riittämätöntä

Huolestuttavimpia tuloksia kyselyssä oli, että peräti 30 % koulutuksensa keskeyttäneistä vastaajista ei ollut keskustellut keskeyttämisensä syistä kenenkään kanssa oppilaitoksessa. Nuoret, jotka olivat keskustelleet jonkun kanssa, tekivät sen yleisimmin opinto-ohjaajan kanssa, 41 % vastaajista. Opettajan kanssa oli keskustellut yhteensä 35 % ja kuraattorin kanssa 25 % kaikista vastaajista. Lisäksi hieman yllättäen lähes joka viides, 19 %, oli keskustellut jo ennen keskeyttämistään myös nuorisotyöntekijän kanssa.

Pyysin pääsyä opintopsykologin puheille, mutta odotusaika oli liian pitkä.

Silmäänpistävintä aineistossa on opintopsykologin kanssa ennen keskeyttämistä keskustelleiden marginaalinen osuus: vain alle 5 % vastaajista tapasi opintopsykologia keskeyttämiseen liittyneiden syiden merkeissä. Palveluvaje on huolestuttava, kun mielenterveyden haasteet korostuvat keskeyttämisen taustalla.

Nuorten terveiset päättäjille

Kyselyn lopussa nuorille annettiin vapaa sana kertoa näkemyksiään opiskelemisesta sekä mahdollisuus lähettää terveisiä päättäjille. Vastauksissa toistuivat kolme keskeistä teemaa: yksilöllinen tuki oppimiseen, koulukiusaamisen estäminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.

Tukea opiskeluun:

Ihmisiä on moneen junaan. Pikkuhiljaa olisi hyvä alkaa laittaa asioita sille mallille, että myös ne opiskelijat, joilla on oppimis- ja lukivaikeuksia, saisivat tukea opiskeluun eivätkä vain voivotteluja ja valituksia.

Stop koulukiusaamiselle:

Vähän voisi keskittyä paremmin siihen, kuinka opettajat kohtelevat opiskelijoita ja kuinka he puuttuvat kiusaamistilanteisiin. Ei ole mukava opiskelijan katsoa sivusta, kun jotain kiusataan eikä opettajat edes puutu siihen, vaikka heille sanottaisiin siitä tai näkisivät kiusaamista.

Nuorten syrjäytyminen ehkäistävä:

Nuorten syrjäytymiseen, päihteiden käyttöön ja niiden ehkäisyyn voitaisiin panostaa vielä enemmän.

Nuorten palvelujärjestelmää kehitettävä

Into laati kyselytulosten perusteella politiikkasuositukset nuorille suunnatun palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Kun oppivelvollisuutta laajennetaan ja koulutuksen keskeyttämistä pyritään ehkäisemään, on seuraaviin neljään kokonaisuuteen olennaista panostaa.

• Nuorten mielenterveyspalveluja on lisättävä
• Opiskeluhuollon ja opinto-ohjauksen saatavuutta on parannettava
• Monialaista yhteistyötä ja oppimisen yksilöllistä tukea on lisättävä
• Oppilaitosten yhteisöllisyyttä on vahvistettava

Inton toteuttamaan kyselyyn vastasi ajalla 30.10.–20.11.2020 yhteensä 164 etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan tavoittamaa alle 29-vuotiasta perusasteen jälkeisen koulutuksen keskeyttänyttä nuorta.

Lue raportti kyselyn tuloksista kokonaisuudessaan (pdf).

Kategoriat

• Uutinen