Mielenterveyden vahvistajan käsikirja tarjoaa tukea arjen työhön
Sähköisenä julkaistussa käsikirjassa perehdytään mielenterveyden vahvistamiseen etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa sekä tarjotaan käytännön työkaluja ammattilaisten työn tueksi. Käsikirjassa käsiteltävät teemat ja sisältö muotoutuivat Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksessa vuosina 2021-2024. Käsikirja täydentää Inton aiemmin julkaistuja Etsivän nuorisotyön ja Työpajatoiminnan käsikirjoja. Kaikki julkaisut löydät Inton materiaalipankista.
Käsikirja rakentuu etsivälle nuorisotyölle ja työpajatoiminnalle keskeisten mielenterveyden edistämisen teorioiden, viitekehysten ja työotteiden varaan. Tavoitteena on vahvistaa luottamusta työntekijän omaan osaamiseen, tukea työn rajaamisessa sekä lisätä varmuutta nuorten mielenterveyttä tukevaan työhön erilaisissa tilanteissa. Käsikirjan punaisena lankana kulkee etsivälle nuorisotyölle ja nuorten työpajatoiminnalle keskeinen työote, sosiaalinen vahvistaminen, jonka tavoitteet ovat linjassa mielenterveyden edistämisen kanssa.
Käsikirja on tarkoitettu luettavaksi hallittavan kokoisissa paloissa, omassa rauhassa pysähtyen muun työn keskellä. Kirja sisältää tieto-osioiden lisäksi tehtäviä oman pohdinnan tueksi, työyhteisön kanssa käsiteltäviksi ja nuorten parissa tehtäväksi.
Mielenterveyden vahvistajan käsikirja auttaa sukeltamaan seuraaviin teemoihin:
- Mielenterveys pähkinänkuoressa
- Nuoren minäkäsitys ja mielenterveys
- Mielenterveyttä edistävä työote
- Läsnäolo nuoren mielenterveyden järkkyessä
- Nuoren mielenterveyttä vahvistetaan yhdessä
- Mielenterveyden vahvistaminen työntekijän työympäristössä
Kirjan on koonnut kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksessa työskennellyt Katri Peräaho (MIELI Suomen Mielenterveys ry). Peräaho kuvailee oppineensa viime vuosina valtavasti etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan merkityksellisyydestä nuorten mielenterveydelle niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin.
Käsikirjassa hän itse arvostaa erityisesti sitä, että yksiin kansiin saatiin monenlaisia kentältä nousseita, arvokkaita näkökulmia.
Päällimmäisinä tunteina nousevat kiitollisuus ja nöyryys. Kiitollisuus siitä, että sain olla tuottamassa näin laajaa kokonaisuutta ja nöyryys sen edessä, kuinka paljon prosessi on opettanut.
Intosta käsikirjan tekoon osallistuivat Miikka Piiroinen, Annemari Kivivuori, Emmi Paananen, Katja Uusitalo, Susanna Palo ja Tarja-Liisa Riipinen. Lisäksi teosta valmistellessa on hyödynnetty laajasti kentän osaamista. Mukana kehittäjäryhmässä ja kommentoinnissa olivat:
Milla Peltola, Porvoon kaupunki
Minttu Vuorinen ja Tuomas Jääskö, Kittilän kunta
Raija Möttönen, Huittisten kaupunki
Sara Rossinen, Pieksämäen kaupunki
Tuuli Särkijärvi, Mäntsälän kunta
Ville Salminen, Perhekuntoutuskeskus Lauste ry
Anni Helotie, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Jukka Valkonen, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Outi Mäkinen, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Sari Anjala, EHYT ry
