Ammatillinen osaaminen näkyväksi pajoilla
Miten osaamista voi osoittaa näytössä työpajoilla? Miten työpajaympäristössä toteutettu näyttö vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja tukee opintopolulla? Kristiina Kauranen Hyrialta ja Veijo Wienkoop Omniasta kuvaavat näyttöjen mahdollisuuksia ja hyötyjä työpajoilla. Kristiinan ja Veijon kirjoitus on jatkoa maaliskuussa julkaistulle SAKKI ry:n Sara Siponmaan opiskeluvalmiuksien tukemista käsittelevälle tekstille. Inton sosiaalisen vahvistamisen teemavuoden blogisarjassa kirjoittajat valtakunnalliselta ja paikalliselta tasolta pohtivat sosiaalista vahvistamista sen eri osa-alueiden näkökulmasta.
SAKKI ry:n Sara Siponmaa toi blogikirjoituksessaan hyvin esille työpajojen positiivisen vaikutuksen valmentautujien opiskeluvalmiuksien kehittymiseen. Työpajaympäristön valmennuksellinen ote rohkaisee ja kasvattaa valmentautujia ylittämään omat rajansa. Me allekirjoittaneet olemme todistaneet tämän useasti.
Haluamme täydentää kuvaa työpajoista oppimisympäristöinä; työpajat tarjoavat turvallisen ympäristön myös ammatillisten taitojen harjoitteluun. Ammatillisen opettajan näkökulmasta pajat tarjoavat rauhallisen oppimisympäristön sellaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
Pajalla kertynyt osaaminen kannattaa osoittaa näytössä
Koulutussopimusjaksoilla työpajoilla pyritään usein suorittamaan yksi tai useampi tutkinnon osa. Tämä on tutkintojen etenemisen kannalta järkevää myös itse opiskelijalle. Tällöin opettaja tunnistaa ja arvioi työpajan oppimisympäristön sekä sen, mikä olisi juuri tähän toimintaan soveltuva tutkinnon osa. Yhdessä opiskelijan ja pajavalmentajan kanssa sovitaan ne työt, joita näyttöä varten tarvitaan.
Aika monella työpajalla opiskelijoiden harjoittelujaksot ovat jo arkea, ja yhteistyö opettajan kanssa sujuu mutkattomasti. Sen sijaan yllättävän usein tästä suhteesta puuttuu vastavuoroisuus siten, että myös pajalla työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa ahkeroivan valmentautujan osaaminen tulisi opettajan toimesta arvioiduksi. Tämä on puute, joka kaipaa pikaista korjaamista.
Nykyisin ammatillista osaamista voi kerryttää missä vaan: työpaikoilla, harrastuksissa, koulun penkillä tai työpajoilla. Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee lain mukaan tunnistaa ja tunnustaa kaikki osaaminen, mitä näytön suorittajalla ennestään jo on, eikä oikeastaan voi tulla vastaan tilannetta, että koulutuksen järjestäjä ei ottaisi näyttöä vastaan.
Ei siis ole mitään periaatteellista estettä näyttöjen antamiselle työpajaympäristössä. Prosessi on sama kuin opiskelijan kohdalla. Ainoa ero on, että valmentautuja ei muutu päätoimiseksi opiskelijaksi. Valmentautuja on edelleen työtön työnhakija tai kuntoutuja, vaikka osaamista pajalla kerryttääkin. Kyse ei siis ole opiskelusta eikä osaamisen osoittaminen tällöin vaikuta etuuksiin.
Näytöt vahvistavat pystyvyyden tunnetta
Näytön arvioinnissa työpajan valmentaja toimii työelämän edustajana. Opettajan tehtyä arvioinnin siirtyy tieto Koski-järjestelmään ja valmentautuja saa suorituksestaan todistuksen. Hyvin monissa tilanteissa ensimmäisen näytön jälkeen on tehty toinen ja kolmaskin näyttö.
Usein on myös innostuttu jatkamaan opiskelua oppilaitoksen kirjoilla tai haettu alan oppisopimuspaikkaa. Kun opettaja ja valmentautuja tuntevat jo ennestään toisensa, madaltuu kynnys lähteä opintoihin, eivätkä ne opiskeluun liittyvät haasteet tunnu enää ylivoimaisilta. Valmentautujan mahdollisuus päästä koulutukseen ja työmarkkinoille paranee huomattavasti jo yhdenkin tutkinnon osan suorittamisen jälkeen.
Koronan myötä näyttöjen arviointi on sujuvoitunut entisestään. On esimerkiksi otettu käyttöön sovelluksia, joihin vastaamalla oppija voi osoittaa osaamistaan. Näyttöjä on myös menestyksekkäästi arvioitu etänä verkon välityksellä. Viime kädessä kyse on vain siitä, että opettaja voi varmistua tavalla tai toisella osaamisen tasosta.
Edistyksellisimmissä yhteistyökuvioissa osaamisen osoittaminen työpajatoiminnassa kattaa myös yhteisten tutkinnon osien alueita. Työpajoilla harjoitetaan monia sellaisia taitoja, jotka ovat yhteisten tutkinnon osien ydintä. Erityisesti viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen osa-alueita löytyy starttipajamaisesta toiminnasta ja yhteiskuntaosaamisen osa-alueista löytyy mm. kestävä kehitys, jonka sisällöt ovat monien pajojen arkipäivää. Näihin tehtäviin vastaamalla karttuvat myös yleiset opiskelutaidot, ja oppijan käsitys omasta pystyvyydestä kohenee.
Win–win–win
Uskomme, että ihan joka pajalta löytyy jokin tutkinnon osa, mihin osaamista voi luontevasti kerryttää. Yhteistyö pajojen ja oppilaitosten välillä hyödyttää valmentautujaa, eikä häviäjiä ole ollenkaan. Pajavalmentajat tekevät sitä mitä parhaiten osaavat, eli tukevat ja ohjaavat valmentautujia pajan arjessa. Opettajat neuvovat tutkinnon osien sisällöissä ja järjestävät arvioinnit. Ja valmentautuja kerryttää osaamistaan omaan tahtiinsa voimaantuen onnistumisen kokemuksista.
Tsemppiä ja kannustusta rohkeisiin kokeiluihin, lisätietoa saa allekirjoittaneilta!
Kristiina Kauranen, työpajatoiminnan suunnittelija (opintovapaalla), Hyria
Veijo Wienkoop, opinnollistamisen asiantuntija, Omnia