Ei etsivässä nuorisotyössä aina eksyneitä etsitä, vaan ehkä pikemminkin suuntia ja merkityksiä: mahdollisuuksien ja laadultaan uudenlaisten hetkien hippuja tai helmiä nuoren rinnalla, yhdessä hänen kanssaan. Ekamin (Kotkan-Haminan seutu) etsivä Maria Sillankorva avaa blogissaan etsimisen ja rinnalla kulkemisen hienovaraisia merkityksiä ja arvoa.
Etsivä nuorisotyö on paljon enemmän kuin yhteydenottopyyntöihin reagoimista ja nuorten tavoittelua – kyse on moniulotteisesta, vaativasta ja vahvaa ammatillista osaamista edellyttävästä työstä. Kentältä kantautuvat kysymykset kertovat työnkuvien kirkastamisen ja työn vastuullisuuden tunnistamisen nousseen ajankohtaiseksi puheenaiheeksi. Inton etsivän nuorisotyön asiantuntijan Miikka Piiroisen kirjoituksessa pureudutaan siihen, minkälaiset tekijät liittyvät työssä edellytettyyn osaamiseen ja työntekijän ammatilliseen vastuuseen.
Jotta kaikki nuoret voivat suorittaa opintonsa loppuun, on vaihtoehtoisia ja tuettuja opiskelumuotoja vahvistettava ja uusia kokeiltava. Yksi näistä muodoista on työpajojen ja oppilaitosten välinen opinnollistamisen toimintamalli, joka on hyväksi havaittu toimintatapa tukea tarvitsevien nuorten opintojen edistämisessä. Miksi sen vakiintuminen takkuaa Suomessa edelleen laajalti? Onko opinnollistaminen työpajoille ja oppilaitoksille uhka vai mahdollisuus?
Nuotta-valmennus on ollut monelle haavoittuvassa tilanteessa olevalle nuorelle tärkeä tukipilari ja voiman lähde – mutta nyt sen tulevaisuus on vaakalaudalla. Rahoitusleikkaukset ovat rajusti vähentämässä maksuttomia valmennuksia, jotka ovat auttaneet nuoria löytämään suuntaa elämäänsä. Kainuun ja Koillismaan etsivän nuorisotyön koordinaattori Juha Mertala avaa tilannetta etsivän nuorisotyön näkökulmasta.
SaimaanVirralla Imatralla on kehitetty laatutyötä ja osana sitä toteutettiin STL-itsearviointi. Prosessi synnytti työyhteisössä tärkeää yhteistä keskustelua ja mahdollisti vahvuuksien äärelle pysähtymistä. Sekä aivan uusien toimintamuotojen käynnistämistä. Palvelupäällikkö Niina Klemolin kuvaa, miten STL käytännössä tehtiin ja mitä se on tuottanut. Lue SaimaanVirran laatumatkan kokemuksista!
Monelle nuorelle kansainväliset mahdollisuudet jäävät saavuttamattomiksi, koska he eivät tiedä niistä. Miten voisimme avata ovia maailmalle yhä useammalle? Asiaa tutkineet Anna Korhonen ja Taru Pihlajaniemi esittävät, että etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla kansainvälinen toiminta nähdään usein perustyöstä irrallisena. Näiden tavoitteet ja painopisteet ovat kuitenkin toistensa kanssa linjassa – kansainvälinen toiminta onkin suorastaan voimakeino nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen!
Miten taata oman alueen nuorille tutkitusti vaikuttavaa sekä kustannustehokasta tukea työllistymiseen tai opintoihin suuntautumiseen? Tätä asiaa blogissa pohtii Nora Kettunen, Joensuun Nuorisoverstaan toiminnanjohtaja ja Inton hallituksen jäsen. Suunta on selvä: Äänestä alueellista edustajaa, joka tietää mitä on nuorten työpajatoiminta!
Ryhmässä toimiminen on enemmän kuin yhdessä tekemistä – se on osallisuutta, kohtaamista ja kasvua. Mikkelin kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Markku Huovinen kertoo blogissa turvallisen, ajatuksella johdetun ryhmän arvosta ja merkityksistä ihmiselle: kun tuntee kuuluvansa joukkoon, uskaltaa kokeilla, epäonnistua ja kasvaa osana jotain suurempaa.
Miksi sosiaalinen vahvistaminen on nyt pop? Mistä NUOLI -hankkeessa on kyse ja miksi sinun etsivänä tai työpajavalmentajana kannattaisi markkinoida sitä? Blogissa sosiaalisen vahvistamisen asiantuntija Emmi Paananen avaa, mitä tavoitteita hankkeella on ja miksi myös kentän ammattilaisten kannattaa viedä viestiä eteenpäin.
Olemme menettämässä Suomesta juuri ne toimijat, joilla on osaamista tuloksellisesti tukea heikossa asemassa olevia nuoria. Viimeisen kahden vuoden aikana yli 20 työpajaa on lopettanut toimintansa, ja nyt kuolinaalto koskettaa vielä laajempaa joukkoa. Koko toiminnan jatkuvuus on vaarantunut. Miksi? Koska uudistusten ja leikkausten kumuloituvia vaikutuksia ei arvioitu ennalta.