Into: Koulutuspoliittinen selonteko on oikealla asialla puutteellisin keinoin

Into lausui 22.1.2021 luonnoksesta valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Pääpiirteiltään oikeansuuntaisessa selonteossa on joitain puutteita, näkökulmaa kaventavia rajauksia ja oppimisen yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallisia sokeita pisteitä.

Koulutuspoliittisen selonteon kunnianhimoiset tavoitteet eivät saa tuekseen riittäviä keinoja. Kokonaisuutta heikentää oppilaitos-, tutkinto- ja työelämäkeskeisyys: selonteko ei tunnista niiden ympäristöjen moninaisuutta, joissa oppimista voi tapahtua. Myös opetuksen ja koulutuksen järjestäjien muiden tahojen kanssa tekemän monialaisen yhteistyön merkitys jää nyt sivuun.

Into esittää, että jatkovalmistelussa huomioidaan erityisesti:

1. työpajatoiminta ja valmennusyhteisöt vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen tarjoajana, osaamistason kohottajana ja väylänä koulutukselliseen tasa-arvoon,
2. nuorisotyö perus- ja toisen asteen oppilaitosten sisällä toteutuvana työmuotona ja niiden läheisenä yhteistyökumppanina sekä
3. vahvempi opiskeluhyvinvoinnin, mielenterveyden ja osallisuuden näkökulma.

Uudet digitalisoidut oppimisratkaisut eivät riitä palvelemaan kohdennetussa nuorisotyössä tavoitettavia työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Yhteistyötä nuorisotyöllisten toimijoiden kanssa tulee kehittää ja huomiota kohdistaa selvästi enemmän koulutuksen nivelvaiheisiin.

Työpajatoiminta ja opinnollistaminen toimivat väylinä kohti koulutuksellista tasa-arvoa

Vaikka koulutuspoliittinen selonteko tunnistaa koulutuksen tasa-arvoisuutta heikentäviä ilmiöitä, siinä sivuutetaan työpajojen ja muiden valmennusyhteisöjen yhteistyö oppilaitosten kanssa ja niiden erityisosaamisen hyödyntäminen keinona vastata näihin haasteisiin.

Työpajat on oppivelvollisuusuudistuksessa todettu toisen asteen tutkinnon suorittamisen kannalta merkittäväksi vaihtoehtoiseksi oppimisympäristöksi. Pajojen vahvuudeksi on todettu laaja kokemus haastavan kohderyhmän ohjaamisesta sekä yksilön kokonaisvaltaiseen tukemiseen muokatut toimintatavat ja pedagogiset ratkaisut. Toiminta nuorisotyöllisen otteen, psykososiaalisen tuen ja koulutusalojen erityisiä vahvuuksia yhdistävissä valmennusyhteisöissä mahdollistaa nuoren opiskelutaitojen, elämänhallinnan ja itseluottamuksen kehittymisen. Se helpottaa kiinnittymistä myös tutkintoon johtaville koulutuspoluille.

Työpajatoimintaa on Suomessa tarjolla kattavammin kuin oppilaitosten järjestämää koulutusta. Panostamalla opinnollistetun työpajatoiminnan ja muiden valmennusyhteisöjen koulutuspotentiaaliin voidaan nuorille tarjota alueellisesti tasa-arvoisemmat mahdollisuudet päästä osallisiksi oppimisesta ja koulutuksesta.

Into esittää, että

• toimenpiteisiin lisätään vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen aiempaa laajemmin ja järjestelmällisemmin opiskelun ja tutkinnon osien suorittamisen tukena sekä yksilöllisten koulutuspolkujen mahdollistajina. Samalla tulee varmistaa, että rahoitus vastaa jatkossa koulutuksen järjestämisestä työpajatoimijoille aiheutuvia kustannuksia ja velvoitteita.

Koulujen ja oppilaitosten yhteistyö nuorisotyön kanssa lisää yhdenvertaisuutta

Nuorisotyö kasvatuksen ja koulutuksen olennaisena tukipalveluna puuttuu koulutuspoliittisen selonteon luonnoksesta. Samalla kuva koulutusasteiden nivelvaiheista ja niiden sujuvuutta turvaavista ratkaisuista jää vaillinaiseksi: nuorisotyön kanssa tehtävä moniammatillinen yhteistyö on merkittävää lasten ja nuorten koulupolun eheyden, koulurauhan ja arjen yhteisöjen turvaajana sekä jatkokoulutukseen ohjautumisen ja kiinnittymisen tukena.

Nuorisotyön avulla voidaan todistetusti auttaa nuoria, joilla on esimerkiksi perhetaustan, kiusaamisen tai oppimisvaikeuksien vuoksi korostunut koulutuspolun katkeamisen riski. Nuorisotyö tarjoaa mahdollisuuden kohdatuksi tulemiseen, turvallisen aikuisen ja tarvittavaa tukea nuorelle hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaen. Vahvistamalla nuoren toimijuutta turvataan opiskelun sujuvuutta ja elämäntilanteen kantokykyä nivelvaiheissa.

Myös etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. Nuorisolain pohjalta toimivat etsivät nuorisotyöntekijät vastaanottavat toiseen asteen oppilaitoksilta ilmoituksia opintonsa keskeyttävistä alle 29-vuotiaista. Etsivät ovat olleet laajalti edustettuina moniammatillisissa opiskelijahuolto- ja/tai hyvinvointiryhmissä. Uuden oppivelvollisuuslain tuomat muutokset kuitenkin haastavat vakiintuneita yhteistyömalleja. Jotta tukea toivovat nuoret tavoitetaan sujuvasti jatkossakin, edellyttää se hyvin toimivia suhteita etsivien ja oppilaitosten välillä.

Mikäli selonteon halutaan huomioivan kaikkien nuorten oikeus koulutukseen ja sujuviin nivelvaiheisiin sekä mahdollisuuksien tasa-arvo ja palvelujärjestelmän saavutettavuus, on siihen tuotava mukaan erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö.

Into esittää, että:

• rahoituksen painopisteen siirtyessä pitkäjänteiseen kehittämiseen sen yhdeksi sisällöksi luetaan koulu- ja oppilaitosnuorisotyön vakiinnuttaminen.
• selonteko tarkentaa, mitä positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan, jotta siihen kytkettyjen toimenpiteiden toimivuus voidaan kaikkialla taata. Tarkoituksenmukaista olisi liittää nuorisotyöllinen toiminta osaksi positiivista erityiskohtelua.
• toisen asteen oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön yhteistyön mielekkääseen toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Hyvinvointi, mielenterveys ja osallisuus heijastuvat koulutuspolkuihin

Selonteosta puuttuvat näkemys ja toimenpiteet hyvinvoinnin, jaksamisen ja positiivisten mielenterveystekijöiden lisäämiseksi koulutuksen piirissä. Inton syksyllä 2020 toteuttaman kyselyn* vastauksista käy esille, että lähes neljällä viidestä (78 %) nuoresta opintojen keskeyttämisen taustalla ovat mielenterveyden ja jaksamisen haasteet. Nämä yhdistettynä riittämättömään tukeen tekevät oppilaitoksen edellyttämään tahtiin opiskelemisesta liian raskasta.

Osallisuus on aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisessa keskeinen elementti. Yhteisöllisyys ja osallisuus, oppimisen ympäristöihin ja yhteisöihin kiinnittyminen ja niissä vaikuttaminen rakentavat hyvinvointia. Kokemus osallisuudesta suojaa opiskelijoita monilta koulutuksen katkeamiseen altistavilta riskitekijöiltä.

Into katsoo, että:

• toimenpiteissä on huomioitava osallisuuteen liittyvät konkreettiset käytännöt, kuten koordinoitu opiskelijatoiminta ja sen kehittäminen.

Lue lausunto.

* Piiroinen Miikka & Pietikäinen Reetta: ”Tuntui jossain kohti, että miut on jätetty ihan yksin selviämään.” Kohdennetun nuorisotyön nuorten kokemuksia opintojen keskeytymisestä. Raportti kyselytuloksista 2020. Raporttiin voit tutustua verkkosivuillamme.

Kategoriat

• Lausunto