Tulosta sivu

Blogi: Tavoitteen asettelusta etsivän nuorisotyön merkityksen tunnistamiseen

2.12.2020

Mitä etsivässä nuorisotyössä tapahtuu prosessin aikana? Mitä muita tavoitteita etsivällä nuorisotyöllä on nuorten siirtymien tuottamisen lisäksi?

Nämä kysymykset ovat jääneet piiloon PARentin keräämässä tiedossa etsivästä nuorisotyöstä. Havaittuun tiedonaukkoon on nyt vastattu luomalla uusi mittari PARentiin etsivän nuorisotyön tavoitteista. 

Miksi tavoitemittari tehtiin?

Mittarin tavoitteena on tuoda näkyväksi etsivän nuorisotyön moninaiset tavoitteet, jotta saisimme kokonaisen kuvan työmuodon roolista ja merkityksestä nuorille. Nuorisopoliittinen keskustelu etsivän nuorisotyön tavoitteista kaventuu usein nuorten siirtämiseksi erilaisiin palveluihin ja lopulta koulutukseen sekä työhön. Etsivän nuorisotyön tavoitteita siirtymien vauhdittamisen lisäksi ovat nuorisolain (1285/2016) mukaan edistää nuoren kasvua, itsenäistymistä, osallisuutta yhteiskuntaan ja elämänhallintaan.

Uudella tavoitemittarilla paikataan nuorisolakiin ja etsivien kokemuksiin perustuvaa tiedonaukkoa etsivän nuorisotyön eri tavoitteista. Mittarin avulla tehdään näkyväksi, mihin muihin tavoitteisiin etsivä nuorisotyö pyrkii nuoren kanssa prosessin eri vaiheissa. Mittarin avulla voidaan saada parempi ymmärrys etsivän nuorisotyön merkityksestä ja paikasta osana palvelujärjestelmää sekä nuorisotyön eri työmuotoja.

 

Miten tavoitemittari syntyi?

Tavoitemittari on etsivien omaa käsialaa, sillä se pohjaa etsivien omaan kokemukseen työnsä tavoitteista. Mittarin rakentaminen aloitettiin kolmella fokusryhmätyöskentelyllä, jotka toteutettiin osana vuoden 2019 Etsivän nuorisotyön osaamiskeskuksen ”Mitä te oikein teette?”-koulutuskiertuetta.

Mittari perustuu 32 eri organisaatiossa työskentelevän ja 54 etsivän nuorisotyöntekijän näkemyksiin etsivän nuorisotyön tavoitteista. Jokainen osallistuja kirjasi fokusryhmätyöskentelyissä ylös kaikki eri tavoitteet, jotka he katsoivat kuuluvan etsivään nuorisotyöhön. Yksittäisiä tavoitteita kuvaavia käsitteitä kertyi yhteensä 526 kappaletta.

Kaikki tavoitteet luokiteltiin muodostamalla saman tyyppisistä tavoitteista omia ryhmiä. Luokkien muodostamisessa hyödynnettiin Niemisen (2007) nuorisotyön funktioita, jotka ovat ”organisaation pyrkimykset ylittävään ja yksittäisen toimijan tietoisuudesta riippumattomaan nuorisotyön toteutuvaa yleistä tehtävää”. Lopulta tavoitteista muodostui kolme etsivän nuorisotyön ylätavoitetta, jotka ovat nuorten sosiaalinen vahvistuminen, nuorten osallisuuden vahvistuminen ja nuorten siirtymien sujuvoittaminen.

Kuten mittareiden kanssa monesti käy, ne ovat lyhyitä ja ylätasoisia tai tarkkoja ja pitkiä. Tässä kehitystyössä pyrittiin ensimmäiseen vaihtoehtoon. Tavoitteiden käsitteellistäminen tehtiin peilaamalla etsivien kirjaamia tavoitteita kirjallisuuteen ja vallitsevaan nuorisopoliittiseen tahtotilaan.

Ylätavoitteiden pienempiin osiin pilkkomisen jälkeen tavoitemittari sisältää lopulta kymmenen eri etsivän nuorisotyön tavoitetta. Sosiaalisen vahvistuminen tavoite koostuu nuoren sosiaalisten taitojen, itsetuntemuksen ja arjenhallinnan parantumisesta (ks. Kinnunen 2019). Nuorten osallisuuden vahvistaminen käsittää sekä sosiaalisen että poliittisen osallisuuden (ks. Kiilakoski & Gretschel 2012). Nuorten siirtymien sujuvoittaminen sisältää asunnon saamisen, tarpeellisiin palveluihin pääsemisen sekä siirtymisen koulutukseen ja työhön.

Tavoitemittarin ensimmäistä versiota pilotoitiin noin 40 etsivän nuorisotyöntekijän voimin marraskuussa 2020. Saatujen kokemusten perusteella tavoitemittarin käsitteitä tarkennettiin ja teknistä toimivuutta parannettiin. Kahden vuoden kehittämistyön jälkeen mittari on nyt valmis palvelemaan koko etsivän nuorisotyön kenttää.

 

Miten tavoitemittari otetaan käyttöön?

Aktiivinen tavoitteiden asettamisen kerryttää nopeasti aivan uudenlaista tietoa etsivästä nuorisotyöstä. Mittarin käytössä on kuitenkin hyvä huomioida, että sen sisältämät tavoitteet eivät ole ”tehtävälista”. Kaikkien tavoitteiden ei tarvitse toteutua jokaisen nuoren kohdalla. Tärkeää on myös tehdä näkyväksi, mitkä mittarin tavoitteista eivät ole pääsääntöisesti etsivän nuorisotyön tavoitteina.

Tavoitteen asettaminen on aina ammattilaisen tulkinta nuoren tilanteesta. Mittaria käytettäessä nuoren yksilöllinen elämäntilanne ja suunnitelma kytketään osaksi laajempia tavoitteita. Prosessin eteneminen voidaan tehdä näkyväksi tavoitemittaria tarkemmin PARentin tilanne-, toimenpide- ja muistiovälilehdillä.

 

Tavoitemittarin käyttöönottoon on saatavilla perehdytystä ja tukea PAR-tiimin ja Inton kautta. Yllä olevassa aikataulussa on kuvattu mittarin käyttöönoton eri vaiheet. Mittari julkaistaan joulukuun uudessa PARent-päivityksessä. Tarkoituksena on, että vuonna 2021 kaikille aktiivisille tavoitetuille nuorille kirjataan tavoitteet ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista.  

15.1.2021 ja 2.2.2021 Inton ja Aluehallintoviraston järjestämissä keskustelutilaisuuksissa käydään läpi mittarin tematiikkaa sekä ohjeistetaan yhdenmukaisiin kirjauskäytäntöihin. Kevään 2021 aikana mittarin käytöstä julkaistaan myös ohjevideoita. Tavoitemittarin käyttöönottoa ja käyttökokemuksia käydään läpi myös alueellisissa etsivien tapaamisissa. Tapaamisten yhteyteen voi myös tilata koulutusta.

Laajan käyttäjäkokemuksen kerryttäminen on tärkeää, jotta mittarista saadaan lopulta hiottua sekä etsivien omaa työtä, että yhä vaikuttavampaa tiedontuotantoa palveleva työkalu.

 

Yhteistyöstä ja etsivien työpanoksesta kiittäen ”Mittaritiimi”:
Marja Moisala
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Juvenia – Nuorisoalan tutkimus ja kehittämiskeskus

Emmi Paananen
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry

Tuulikki Nieminen
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

 

 

Lähteet

Kiilakoski, T. & Gretschel, A. 2012. Muistiinpanoja demokratiaoppitunnista. Millainen on lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla? Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 57. Saatavissa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/muistiinpanoja_demokratiaoppitunnista.pdf

Kinnunen, R. 2019. ”Auttavat asiassa kuin asiassa” Etsivän nuorisotyön valtakunnalliset Sovari 2019-tulokset. Valtakunnallinen työpajayhdistys. Saatavissa: https://www.intory.fi/aineistot/julkaisut/verkkojulkaisut/

Nieminen, J. 2007. Vastavoiman hahmo – Nuorisotyön yleiset tehtävät, oppimisympäristöt ja eetos. Teoksessa Hoikkala, T. & Sell, A. (toim.) Nuorisotyötä on tehtävä. Menetelmien perustat, rajat ja mahdollisuudet. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 76. 21−43.

Nuorisolaki 1285/2016. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285#Pidp446032544