Tulosta sivu

Blogi: Tapaus Pori. Miten sote-uudistus vaikuttaisi kuntouttavaan työtoimintaan?

18.11.2020

Ennen blogin kirjoittamista tuli itsellenikin tarpeelliseksi selvittää, miten sote-uudistus vaikuttaa tulevaisuuden pajatoimintaan: Miten tulevaisuudessa yhdistetään, toteutetaan tai tuotetaan työikäisten sosiaalipalvelut kunnallisessa työpajatoiminnassa? Vai toteutetaanko kuntouttavia palveluita työpajoilla ensinkään sote-uudistuksen toteutuessa? Entä mitkä tahot niitä sitten voisivat toteuttaa? Kunnallinen työpaja, paikallinen yhdistys vai toimintaan erikoistunut säätiö? Asiaan paneuduttuani totesin, että kovin sekavalta ja samalla hyvin tutulta tuntuu.  

Lähestyn asiaa kunnallisen työpajan pitkäaikaisen esimiehen näkökulmasta. Meillä Porissa on päivittäin runsaat 100 nuorta työpajalla kuntouttavassa työtoiminnassa. Tällä määrällä kuittaamme päivittäin Porin kaupungin maksuosuuslistaa valtiolle lähes 2000 eurolla pienemmäksi. Vastaamme suurimmasta osasta kuntouttavan työtoiminnan asiakkuuksista kunnassa.

Kuntouttavasta työtoiminnasta on vuosien varrella kehkeytynyt maineestaan huolimatta verrattain hyvä palvelu, jota toteutetaan työpajoissa kautta maan. Kunnat ovat sopineet omista käytännönjärjestelyistä työpajojen kanssa toiminnan toteuttamiseksi. Useimmiten kuntouttavien palveluiden välillä ei tehdä tulonsiirtoja kunnan sisällä, vaan ne on pyritty hoitamaan yhteisesti sopien.

Oman kokemukseni mukaan kuntouttavan työtoiminnan palvelu on työpajoilla toteutettuna ollut varsin hyvää palvelua asiakkaille. Työpajat ovat soveltaneet toimintaansa vastaamaan asiakkaiden tarpeita, ja pajatoiminnan vetäjät ovat huolehtineet siitä, että valmentajat ovat osaavia, haasteellisia asiakkuustilanteita hyvin hallitsevia, kykeneviä työskentelemään jatkuvasti muuttuvissa arjen tilanteissa ja verkostoissa. Ja tämä kaikki tapahtuu kunnan sisällä yhdistäen eri toimialojen työt yhteisen tavoitteen eteen, kuntouttavan työtoiminnan palvelun toteuttamiseksi ja palvelussa työskentelevien ihmisten parhaaksi.

Ratkaiseva kysymys uudistuksessa kunnallisen työpajatoiminnan kuntouttavan työtoiminnan palvelun näkökulmasta on se, kenelle palvelun järjestämisvastuu tulevaisuudessa lankeaa. Jos vastuu menee maakuntaan, tulee ratkaista, miten palvelua toteutetaan käytännössä. Peruskysymyksenä tällöin on, puretaanko ja hylätäänkö rakenteeltaan toimiva malli, jota on kehitetty usean vuoden ajan. Vai siirretäänkö jokin osa työpajan toiminnasta toteuttamaan kuntouttavaa työtoimintaa maakuntaan? Entä kuinka paljon tuleva malli ohjaa kunnallisia työpajoja yhä enemmän tuotteistamaan omia palvelujaan, ja millä ehdoin ne voisivat toimia palvelun tuottajina?

Vai voitaisiinko jatkaa toiminnan kehittämistä kunnan ja maakunnan välisellä yhteisellä siirtymävaiheen sopimuksella, mikä mahdollistaisi toiminnan jatkumisen, palveluun ohjautumisen ja laadukkaan palvelun käyttämisen? Tällöin osapuolet voisivat siirtymävaiheessa sopia tulevaisuuden käytänteet hyvän palvelun turvaamiseksi ja toiminnan jatkumiseksi. Siirtymävaiheen sopimuksella palvelu myös jatkuisi keskeytyksettä, ja näin vältettäisiin turhat pudotukset asiakkuuksissa.  

Entä mitä tapahtuisi, jos Porin työpaja ei tarjoaisi kuntouttavaa työtoimintaa vuoden 2023 alusta alkaen? Porista poistuisi vuositasolla noin 15 000 työpajan valmennuspäivää. Nuorille se merkitsisi siirtymistä työpajan aktiivitoiminnoista passiiviseen olotilaan rasittamaan kansalaisyhteiskunnan työttömyystilastoja. Tämän vaikutus kunnan sakkomaksuosuuslistalla näkyisi jo muutamassa kuukaudessa. Viime vuonna yksistään Porin työpaja lyhensi yli 1,6 miljoonaa euroa valtiolle maksettavaa osuutta työmarkkinatuista. Kuntouttava työtoiminta on kunnalle hyväksi koettu väline lyhennettäessä maksuosuutta.

Mielestäni nyt pitäisi pohtia ratkaisuvaihtoehtoja laajasti ennen työpajatoiminnan suurempaa alasajoa. Työpajatoiminnan soveltuminen kaikkiaan sote-uudistukseen saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia jo harmaantuneeseen päähän, mutta uskon työpajatoiminnan ketteryyteen jälleen kerran.

Näillä ajatuksilla loppuvuotta kohti ja parempia aikoja odotellen. Toivottavasti saamme hyvää keskustelua aikaiseksi työpajatoiminnan tulevaisuudesta!

 

Janne Suomala
työpajapäällikkö, Porin työpajat