Tulosta sivu

Blogi: Sote-uudistus uhkaa työpajojen toimintaa

17.11.2020

Ei hallituskautta ilman sote-uudistusta. Eikä sote-uudistusta ilman huolta työpajakentän tulevaisuudesta! Uudistuksella tavoitellaan paljon hyvää, kuten hyvinvointi- ja terveyserojen pienentämistä sekä palveluiden saatavuuden parantamista, mutta lakiesityksen mukainen toteutus synnyttää palvelupuutteita ja uhkaa kunnallisten työpajojen tulevaisuutta.

Jos uudistus toteutuu esitetyn mukaisesti, kunnalliset työpajat eivät voi enää jatkossa tuottaa sote-maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa tai sosiaalista kuntoutusta.

Suomessa on noin 280 työpajaa, ja huoli kunnallisten työpajatoimijoiden toimintaedellytyksistä koskee jopa 65 % työpajakentästä. Vuonna 2019 työpajatoiminnassa oli mukana noin 30 000 valmentautujaa, joista lähes 17 000 nuoria. Kuntouttava työtoiminta on sekä nuorten että aikuisten yleisin toimenpide työpajoilla:  

  • Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui työpajoilla yhteensä noin 11 300 valmentautujaa (38 % kaikista valmentautujista), joista hieman yli 5 200 (31 % kaikista nuorista valmentautujista) oli nuoria.
  • Sosiaalinen kuntoutus on työpajojen neljänneksi yleisin toimenpide. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistui noin 1 500 valmentautujaa (5 % kaikista valmentautujista), joista noin 700 (4 % kaikista nuorista valmentautujista) oli nuoria.

Sote-uudistuksen seurauksena asiakkaat ovat nyt menettämässä tarpeisiinsa vastaavat palvelut ja kunnalliset työpajat toimintaedellytyksensä. Kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän rahoituselementin takia palvelulla on merkittävä rooli monen työpajan taloudessa. Useita työpajoja uhkaa toiminnan lopettaminen.

 

Työpajatoiminta on tuloksellista ja vaikuttavaa  

Työpajatoiminta tuki vuonna 2019 yhteensä 25 971 valmentautujaa, joista 14 424 (55,5 %) oli nuoria. Työpajatoiminta on vahvasti lähipalvelua: se kattaa yli 90 prosenttia kunnista. Työpajatoiminta on tutkitusti tuloksellista. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston raportin mukaan vuonna 2019 4/5 työpajatoimintaan osallistuneesta nuoresta jatkopoluttui työpajajakson jälkeen. He siirtyivät koulutukseen (33 %), työhön (15 %), toiseen palveluun, kuten työkokeiluun yrityksiin (21 %) tai muualle, esimerkiksi armeijaan ja perhevapaalle (9 %).

Työpajatoiminta vastaa nuorten tarpeisiin. Inton ylläpitämän Sovari-mittarin tulosten mukaan viime vuonna työpajojen valmentautujista 92 % on kokenut sosiaalista vahvistumista ainakin yhdellä osa-alueella palvelun aikana.

Myös Teemu Vauhkosen ja Tommi Hoikkalan tuore tutkimus* todentaa, että työpajatoiminta on vaikuttavaa: se edistää NEET-nuorten siirtymistä työhön ja koulutukseen sekä ehkäisee syrjäytymistä. Työpajavalmennus myös vahvistaa koulukuntoisuutta ja työ- ja toimintakykyä. Työpajatoiminta tukee erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä ja koulutuksesta syrjään jäämässä olevia nuoria sekä mielenterveyden haasteista kärsiviä nuoria.

Saman tutkimuksen mukaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osalta työpajavalmennus myös tuottaa julkisen talouden kustannussäästöjä suorien tulonsiirtojen osalta maksettujen tulonsiirtojen vähenemisen ja maksettujen verojen lisääntymisen myötä.

Vauhkonen & Hoikkala tuovat esille, että yhä useampi NEET-nuorista tarvitsisi kokonaisvaltaista elämänhallintaa vahvistavaa tukea ja matalan kynnyksen kuntoutuksellisia palveluita. Koronaepidemian myötä nuorten haasteet ovat kasautuneet ja ongelmat kärjistyneet.  

Työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, starttivalmennus, on kehitetty vastaamaan arjenhallintaan sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviin tuen tarpeisiin. Vauhkosen & Hoikkalan tutkimus osoittaa, että starttivalmennuksesta eteenpäin siirtyminen toimii hyvin eikä sen jälkeen juuri jäädä työttömäksi. Työpajavalmennuksesta hyötyvät työhön ja koulutukseen siirtymisellä mitattuna erityisen paljon mielenterveyden diagnoosin saaneet nuoret, mikä kertoo työpajavalmennuksen psykososiaalisista hyödyistä. Valitettavasti sote-uudistus on kohdentumassa kriittisesti juuri starttivalmennukseen, jossa ollaan yleensä kuntouttavan työtoiminnan tai sosiaalisen kuntoutuksen sopimuksilla.

 

Sote-uudistus romuttaa kunnallisten työpajojen toimintaedellytykset  

Työpajojen tarjoama kuntouttava työtoiminta ja sosiaalinen kuntoutus vastaavat hyvin niiden asiakkaiden tarpeisiin, jotka tarvitsevat arjenhallinnan ja toimintakyvyn vahvistamista koulutus- ja työllistymispolulla edetäkseen. Miksi työpajojen tutkitusti tuloksellisen toiminnan edellytykset romutetaan sote-uudistuksessa? Vaikuttavaksi todennettua palvelua ei saa ajaa alas. Hallitus on ohjelmassaan luvannut vahvistaa työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä. Nyt sote-uudistus on vesittämässä tämän tavoitteen ja uhkaa kunnallisen työpajakentän toimintaa.

Sote-uudistusta käsittelevän lakiesityksen ongelma on, ettei se tunnista työpajatoiminnan kaltaisen sote-maakuntien ja kuntien rajapinnoilla toimivan monialaisen palvelun toimintaedellytyksiä. Myös lainsäädännön arviointineuvosto on nostanut lausunnossaan esille, että uudistuksen vaikutukset yhteiskunnallisiin yrityksiin ja järjestöihin tulee arvioida ja esityksessä tulee tarkentaa, aiheutuuko uusista säädöksistä sellaista sääntelyä, joka uhkaisi olemassa olevien toimijoiden, kuten työpajojen, toimintaedellytyksiä. Arviointineuvosto katsoo, että esityksessä tulee tarkastella valitun mallin perusoikeusvaikutuksia heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin.

Tällaisenaan sote-uudistus tulee pudottamaan merkittävän määrän heikossa työmarkkina-asemassa olevia palveluiden ulkopuolelle. Lain tulee mahdollistaa, että kunnallinen työpaja voi jatkossakin tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta. Sote-uudistuksen seurauksena ei saa olla haasteellisessa asemassa olevien tilanteen heikkeneminen. 

*Lähde: Vauhkonen, Teemu & Hoikkala, Tommi 2020: Syrjäytymisen lasku. Tutkimus syrjäytymisestä, sen kustannuksista ja kohdennetun nuorisotyön vaikuttavuudesta. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura.

 

Herttaliisa Tuure
toiminnanjohtaja, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry

Reetta Pietikäinen
asiantuntija, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry