Tulosta sivu

Blogi: Mistä syntyy innostus?

2.9.2020

Miten sinä olet löytänyt oman juttusi? Kuka tai mikä on auttanut sinua polulla kohti omia unelmia? Mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä, jotta jokainen saisi mahdollisuuden elää omannäköistä elämää? Into haastaa kuluvana syksynä etsivän nuorisotyön, työpajat, nuoret, valmentautujat, yhteistyökumppanit ja päättäjät kertomaan, mikä on ollut heidän elämässään se tärkeä ihminen, käännekohta tai asia, joka on auttanut heitä toteuttamaan omia unelmiaan. Tällä kertaa haasteeseen vastaa etsivän työn koordinaattori Pirita Kylmä Kokkolasta.

Ystäväni muistutteli kesällä, että kukaan ei voi olla koko ajan paras versio itsestään. Olosuhteet, terveys ja moni muu asia vaikuttavat omaan jaksamiseen ja innostumiseen. Hyvänä päivänä innostut tekemään vaikka suursiivouksen, huonona et todellakaan.

Kuka oikeastaan saa arvottaa sen, mistä elämässä pitäisi milloinkin innostua? Joutilaisuuden sanotaan olevan hyväksi aivoille ja luovuudelle, joten jatkuva touhuaminen ei ainakaan takaa innon syntymistä tai sen säilymistä. Toisaalta liiallinen joutilaisuus ja mielekkään tekemisen puute johtavat tylsistymiseen ja innostumisen tunteen katoamiseen. Tällöin nuorten suusta saattaa kuulla ei kine, mitä välii, iha sama tai ei oo motii. Siivoamisen kohdalla sen ymmärtää, mutta toisinaan edes hauskat asiat eivät jaksa kiinnostaa.

Into syntyy kuin itsestään silloin, kun käsillä oleva homma on kiinnostava ja sopivan haastava suhteessa omiin taitoihin. Englannin kielessä jostain kiinnostunut ihminen on into something. Meillä on sanonta olla inessä, millä viitataan osallistumiseen tai osaamiseen. Osallistuminen ja osaamisen hankkiminen tosiaan edellyttävät innostumista!

Nuorisotoiminnan keskiössä on innostaminen, mielekkyyden tunteen synnyttäminen ja motivaation etsiminen. Mutta onko siihen olemassa takuuvarmaa reseptiä?

Nuorille tarjolla olevan toiminnan täytyy sisältää erilaisia vaihtoehtoja, koska ihmiset ovat erilaisia ja kokevat asiat eri tavoin. Innon säilymiseen vaikuttavat onnistumisen ja osallisuuden kokemukset. Liian vaikeat tehtävät voivat lamauttaa innostuksen nopeasti. Toisaalta hyvä porukka ja ryhmähenki auttavat innostumaan uusista ja vähän haastavammistakin jutuista. Oikeassa ryhmässä voi saavuttaa aivan uusia asioita – ja uutta intoa!

Itse innostun töissä tietenkin eniten silloin, kun saan nuorilta positiivista palautetta. Parasta on, kun pääsen osaksi parviälyä. Silloin hyvällä sydämellä ja ketterillä hoksottimilla varustettu porukka lyö päänsä yhteen ja kehittää työtä nuorten hyväksi. Yhteisen arvomaailman jakamisesta tulee lämmin olo. Aikoinaan vaihdoinkin filosofian opinnot kasvatustieteisiin, koska kaipasin enemmän aitoa arvokeskustelua kuin pelkkää teoreettista pohdintaa hyvästä ja pahasta.

 

Pirita Kylmä
Kokkolan kaupunki, etsivän työn koordinaattori