Tulosta sivu

Blogi: Kehittämistyötä kansainvälisyys sisäänrakennettuna

17.2.2021

Valo-Valmennusyhdistys kehittää toimintaansa kansainvälisyys sisäänrakennettuna. Yhdistys haluaa on olla aktiivisesti mukana rakentamassa sellaista tulevaisuutta, jossa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset otetaan tasavertaisesti mukaan yhteiskuntaan ja mahdollistetaan koulutukseen ja työhön osallistuminen. Blogikirjoituksessa kehittämisjohtaja ja kansainvälisessä toiminnassa aktiivisesti mukana ollut ohjaaja pohtivat aihetta omista näkökulmistaan.

Kaksi naista kangaskassit olalla.

Kuva: Valo-Valmennusyhdistys

Kehittämisjohtaja: Vertaisoppimisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta

Valo-Valmennusyhdistyksen kansainvälinen yhteistyö tukee yhdistyksen tavoitteiden toteutumista monipuolisesti. Tavoitteena on tarjota yhdistyksen kohderyhmille sekä henkilöstölle kansainvälisen vertaisoppimisen mahdollisuuksia ja vahvistaa osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta eurooppalaisessa yhteisössä. Kansainvälisten kumppanien kanssa jaetaan parhaita käytänteitä, joita voidaan kokeilla ja soveltaa yhdistyksen omassa toiminnassa sekä kehitetään uudenlaisia toimintamalleja ja palveluita vastaamaan yhä paremmin kohderyhmän tuen tarpeisiin erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa.

Kansainvälinen yhteistyö on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana alusta alkaen kiinteänä osana yhdistyksen arkea. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että toimintaan osallistuvat valmentautujat ja henkilöstö ovat päässeet mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia kansainvälisen yhteistyön muotoja. Keskeisenä ajatuksena on ollut, että kansainvälisyys kuuluu kaikille, eikä siinä ole mitään liian vaikeaa tai pelottavaa. Käytännössä tämä on tarkoittanut kansainvälisyyteen liittyvien elementtien, kuten Eurooppa-tiedon, kielten ja kulttuurien tuntemuksen sekä erilaisiin organisaatioihin tutustumisen, tuomista osaksi arjen toimintamuotoja. Kynnyksen madaltaminen, rohkaiseminen ja erilaisten tukirakenteiden kehittäminen onkin ollut lähtökohta, jotta kansainvälinen yhteistyö olisi mahdollisimman saavutettavaa ja arkista.

Ulkomaille suuntautuvia opintomatkoja on toteutettu monipuolisesti erilaisissa kokoonpanoissa ryhmässä ja yksilöinä. Valmistautumiseen kuuluu aina tutustuminen ja yhteydenpito kohdeorganisaatioon, yhteisten tavoitteiden asettaminen ja huolellinen lähtövalmennus, jota räätälöidään osallistujien tarpeen mukaan. Valmistautuminen on olennainen osa oppimista, ja sillä luodaan pohja yhteistyölle.

Kokemukset kansainvälisestä yhteistyöstä ovat olleet myönteisiä. Jollekin osallistujalle matka on ollut elämän ensimmäinen ja onnistumisia on kertynyt, kun on rohjennut astua lentokoneeseen ja esitellä itsensä englannin kielellä, toiselle ulkomaanjakso on tarjonnut ammatillista kehittymistä ja luonut pohjaa toimintatapojen kehittämiselle. Tuliaisina matkoilta on tullut aina myös kokemuksia innostavista kohtaamisista, yhteisöllisyydestä ja yhteenkuuluvuudesta. Lisäksi reissuilta on tarttunut mukaan uusia ideoita arjen työmuotoihin, kumppanuuksia ja kehittämishankeaihioita.

Kansainvälisessä yhteistyössä keskeistä on oppia ja kehittää erilaisten toimintatapojen soveltamista toisistaan poikkeavissa yhteiskuntarakenteissa ja toimintaympäristöissä. Tämä synnyttää usein aivan uudenlaisia innovaatioita ja kokeiluja. Meillä kehittämisen painopisteinä on ollut esimerkiksi NEET*-nuorten tavoittamiseen ja erilaisiin kynnyksettömiin palveluihin liittyvät työmuodot sekä yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen nuorten ja aikuisten parissa. Erilaiset epämuodollisiin oppimisympäristöihin ja oppimiseen liittyvät teemat, kuten perustaitojen vahvistaminen, digitaaliset valmiudet, pelillisyyden hyödyntäminen oppimisessa sekä erilaiset ammattitaidon kerryttämisen ja koulutukseen osallistumisen mahdollisuudet ja työllistymisen valmiuksien parantaminen ovat myös olleet keskeisiä kehittämisen teemoja. Kehittämistoimintaan haetaan aktiivisesti rahoitusta eri rahoituskanavista yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa. Esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman eri rahoitusmuodot ovat mahdollistaneet osaltaan systemaattisen kansainvälisen yhteistyön rakentamista.

Koronan myötä yhteydenpito ja yhteistyö on siirtynyt pääosin etänä toteutettavaksi. Tuttuja kumppaneita ja yhteisiä tavoitteita on hyvä viedä eteenpäin myös etäyhteyksin, ja uusia kumppanuuksiakin on syntynyt paljon. Silti kaipaamme valtavasti niitä mahdollisuuksia, joita live-kohtaamiset ja uusiin toiminta- ja kulttuuriympäristöihin tutustumiset tuovat tullessaan. Jatkossa toivottavasti etä- ja lähityöskentelyn yhdistäminen mahdollistaa yhä tiiviimpää yhteistyötä ja huomioi myös ekologiset matkustamiseen liittyvät näkökulmat paremmin. Kansainvälisyys on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja uuden oppimista maantieteellisesti ja kulttuurillisesti laajassa ja rikkaassa toimintaympäristössä.

 

Työpajaohjaaja: Inspiraatiota ja uutta puhtia

Kansainvälisyys antaa paljon sekä työntekijöille että asiakkaille. Olen itse päässyt osallistumaan sekä nuorten asiakkaiden kanssa tehtyyn reissuun ja käynyt myös ns. työvaihdolla tutustumassa eri organisaatioihin.

Nuorten kanssa tehdyissä reissussa on tärkeää, että annetaan mahdollisuus kaikille osallistua, jotta esimerkiksi erityisen tuen tarve tai huono rahatilanne ei ole este reissuun lähtemiseen. Monille nämä reissut voivat olla ensimmäisiä ulkomaan matkoja ja ensimmäisiä kertoja lentokoneessa. Jo se itsessään tuo uusia kokemuksia ja antaa mahdollisuuksia altistaa itseään uusille tilanteille. On hienoa huomata, kuinka nuoret rohkaistuivat matkan aikana ottamaan kontaktia ja puhumaan vieraalla kielellä. Kansainvälisiltä matkoilta nuoret palaavat reppu täynnä uusia kokemuksia, itsensä ylittämistä, ystäviä ja onnistumisen kokemuksia sekä ennen kaikkea roppakaupalla lisää itseluottamusta.

Työvaihdoissa on päässyt tutustumaan eri maiden organisaatioihin ja heidän tapaansa tehdä sosiaalityötä. On erittäin mielenkiinoista nähdä, minkälaisia työmetodeja ja käytäntöjä muut ovat keksineet. Työntekijänä reissut ovat inspiroineet ja tuoneet uutta puhtia omaan perustyöhön. Mukanaan on saanut tuoda sekä konkreettisia työmenetelmiä että uusia näkökulmia ja lähestymistapoja omaan työhön. Erittäin mielenkiintoista on ollut myös havainnoida, kuinka eri yhteiskunnat ovat vastanneet erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin ja kuinka palvelurakenteet muodostuvat.

Vaikka kulttuurit ja yhteiskunnat voivat erota paljonkin toisistaan, on minulle tullut reissuilla selväksi, että pohjimmiltaan me kaipaamme sekä arvostamme pitkälti samoja asioita. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen sekä yhteenkuuluvuuden tunne nousevat esiin maassa kuin maassa. Yhdeltä reissulta minulle jäi erityisesti mieleen painotus dialogista ja sen avaamisesta käsitteeksi: ”the art of thinking together”, joka mielestäni kiteyttää hyvin myös matkamme tavoitteet. Miksi rajoittaa ajatustyötä vain oman maan sisälle, kun voimme tehdä sitä globaalisti? Jaetaan tietoa onnistumisista ja hyviksi todetuista käytännöistä, vaihdetaan ajatuksia ja mahdollistetaan myös asiakkaille kansainväliset kokemukset.  

Pandemian aikana kansainvälinen työ on saanut uusia muotoja. Reissuja toki jouduttiin perumaan, mutta onneksemme projekteja ei tarvinnut lakkauttaa, vaan tapa tehdä projekteja on muuttunut. Videopuhelut tuovat meidät edelleen lähelle toisia ja mahdollistavat yhteydenpidon. Hyvät kokemukset etäpalavereista jättävät varmasti toimintatavan elämään, vaikka pandemiasta pääsisimmekin eroon.

* NEET = Not in Employment, Education or Training eli työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat

 

Maija Schellhammer-Tuominen
kehittämisjohtaja

Heli Lahtinen
ohjaaja
Valo-Valmennusyhdistys