Tulokset haulla 👉🏻 acc6.top 👈🏻 comprar una suscripción Vinted

Vuoden 2024 Synergiaseminaari pidettiin 5.11. verkossa. Kiitos kaikille osallistujille!

Puhetta riitti koko päiväksi ajankohtaisista teemoista:

• kuntouttavasta opetuksesta
• opinnollistamisesta työvoimapulan ratkaisuna
• Motipajasta oppivelvollisten tukena
• opinnollistamisen esteistä, hidasteita ja ratkaisuista
• lukiopajalle kehitetystä kokonaisvaltaisesta valmennusmallista
• nuorten näkökulmasta taidetyöpajan toimimisesta oppimisympäristönä

Into suosittelee työpajoille kolmivaiheista opinnollistamisen mallia, joka koostuu oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisesta, osaamistodistusvalmiuden hankkimisesta ja näyttöjen toteuttamisesta pajaympäristössä. Yhteistyöhön ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa kannattaa panostaa alusta asti, jolloin varmistutaan siitä, että kaikki tutkintoon liittyvät seikat tulee huomioitua. Osapuolet sopivat yhteistyön yksityiskohdista aina tapauskohtaisesti.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin laatiminen

Oppimisympäristö tunnistetaan aina verraten työpajan toimintaa valittuihin ammatillisen tutkinnon tutkinnon osan perusteisiin. Useimmiten tavoitteena on löytää sellainen vaihtoehto, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan työpajalla. Mikäli tutkinnon osan sisällä on kohtia, jotka eivät toistaiseksi kuulu työpajan arkeen, auttaa alan ammatillinen opettaja ratkaisujen löytämisessä. Työpajan toiminta saattaakin laajentua oppimisympäristön tunnistamisraportin laatimisen yhteydessä.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin laatiminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työpajan toimintaa käydään järjestelmällisesti läpi koulutuksen järjestäjän kanssa, minkä on koettu kehittävän koko organisaatiota. Raportti kannattaa laatia perusteellisesti, jotta ulkopuolinenkin ymmärtää, mistä on kyse. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat koulutuksen järjestäjät ja potentiaaliset opiskelijat työpajan henkilökuntaa unohtamatta. Raportti toimii myös uusien työntekijöiden perehdytysmateriaalina.

Oppimisympäristön tunnistamisraportin voi laatia hyödyntäen esim. PAIKKO -työkalua.

Osaamistodistusvalmiuden hankkiminen

Kun työpajan oppimisympäristö on tunnistettu, voidaan valmentautujalle kirjoittaa osaamistodistus valmennusjakson aikana kertyvästä osaamisesta. Tällöin on olennaista, että työpajan henkilökunta hallitsee valitun tutkinnon osan sisällön lisäksi osaamisen tunnistamisen perusperiaatteet. Osaamistodistus laaditaan aina peilaten valmentautujan osaamista ammatillisen tutkinnon tutkinnon osan perusteisiin.  

Osaamistodistus saattaa olla valmentautujan ainoa todistus, joten sillä on merkitystä. Heti pajajakson alusta onkin syytä ottaa osaamistodistus puheeksi valmentautujan kanssa ja keskustella siitä, miten osaamista kerrytetään ja miten osaamisen tunnistamisessa edetään.  

Osaamistodistus ei vastaa koulutuksen järjestäjän myöntämää tutkintotodistusta, mutta se voidaan huomioida mahdollisten opintojen henkilökohtaistamisvaiheessa (HOKS) pajajakson jälkeen. Osaamistodistuksesta on myös hyötyä valmentautujalle työnhaun yhteydessä.

Osaamistodistuksen voi laatia hyödyntäen esim. PAIKKO -työkalua.

Näyttöjen järjestäminen työpajalla

Valmentautujalle myönnettävästä osaamistodistuksesta seuraava vaihe on monesti näytön suorittaminen tutussa pajaympäristössä. Opiskelijan osalta voidaan taas tarvittaessa suunnitella näytön järjestämistä pajatoiminnan puitteissa. Näytön arvioinnista ja arvioijien perehdyttämisestä vastaa aina koulutuksen järjestäjä, mutta arvioijia kannattaa kuitenkin osallistaa valitusta näyttöympäristöstä, eli työpajalta tässä tapauksessa.

Näyttöympäristönä toimiminen on työpajan kannalta tavoittelemisen arvoinen asia. Kun muutama näyttö on järjestetty, voi yhteistyön kehittämisen koulutuksen järjestäjän kanssa sanoa sujuneen toivotulla tavalla. Samalla työpaja on todennäköisesti saanut nostettua profiiliaan myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta katsottuna. Tärkeintä on kuitenkin se, että valmentautujille ja opiskelijoille pystytään jatkossakin tarjoamaan mahdollisuutta näyttöjen suorittamiseen vaihtoehtoisessa oppimisympäristössä, eli työpajalla.   

Hyödyllisiä linkkejä

• tutkintojen perusteet (ePerusteet) (opintopolku.fi)
• PAIKKO -järjestelmä oppimismahdollisuuksien ja osaamisen tunnistamista varten (paikko.fi)
• henkilökohtaistaminen ammatillisessa koulutuksessa (oph.fi)
• opinnollistamisen prosessit

Into vaikuttaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionrahoitukseen mm. valtion talousarvioon, budjettiriiheen ja kehysriiheen liittyvän vaikuttamistyön avulla. Into pyrkii vahvistamaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytyksiä.

Budjettiriihi 2024

Koronan myötä nuorten välinen eriarvoisuus on kasvanut. Pandemiaolojen jälkivaikutuksina nuorten mielenterveysongelmat, kotiin vetäytyminen sekä rikos- ja päihdekäyttäytyminen tulevat nuorisotyössä nyt näkyviin aiempaakin vakavampina ilmiöinä. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Samaan aikaan kevään 2024 kehysriihen päätösten seurauksena nuorisoalaan kohdentuu merkittävä rahoitusleikkauspaine.

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitukset ovat kuitenkin tällä erää asettumassa vuoden 2024 tasolle, jolloin rahoitusta jo leikattiin aiemmista vuosista (ks. Inton kooste). Valtiovarainministeriön talousarvioesitys leikkaisi kyllä nuorisoalalta muulla tavoin hyvin laajalti. Esimerkiksi nuorisoalan kansalaisjärjestöjen rahoitus heikkenisi kuudesosalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on omassa esityksessään jättänyt suurimmat leikkaukset poliitikkojen tehtäväksi.

Esityksiä yhdistävät leikkaukset nuorisoalan kehittämisestä ja yleisistä toiminnan edellytyksistä, kuten nuorisokeskuksilta. Suomalainen nuorisotyö on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen osaavaa ja ammatillista. Sillä on oma vakiintunut paikkansa nuorten elämässä. Suunnitelluilla leikkauksilla on suora vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin, mutta päätöksenteon tueksi ei ole tehty vaikuttavuusarvioita.

On ristiriitaista, että nuorilta halutaan leikata, kun samaan aikaan julkinen keskustelu nuoria kohtaan on huolta kantavaa ja esiin nousee jatkuvasti ratkaisua vaativia ongelmia. Kuka oikeasti auttaa huolehtimaan nuorten kasvusta, itsenäistymisestä ja osallisuudesta yhteiskuntaan?

Inton terveiset vuoden 2024 budjettiriiheen

Hyödyllisiä linkkejä

• Inton lausunnot valtion talousarviosta
• Inton arvio Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesityksestä

Miksi nuorten tukeminen työelämässä on tärkeää?

1. Sosiaalisesti vahvistava esihenkilötyö sitouttaa työyhteisöön ja työelämään, tukee ammatillista kasvua sekä ehkäisee sairauspoissaoloja. Ilman tukea nuori työntekijä voi kokea yksinäisyyttä ja motivaation puutetta, on riskissä uupua tai jopa vaihtaa työpaikkaa. Työelämään kiinnittyminen vaatii aikaa ja ponnistelua samaan aikaan, kun elämässä tapahtuu nuoruuteen liittyviä suuriakin muutoksia.
2. Johtamisella on suuri vaikutus siihen, millaiseksi nuoren työntekijän ensimmäiset kokemukset työelämästä muodostuvat. Nuorista työntekijöistä huolehtiminen lisää työnantajan houkuttelevuutta, toimii pitovoimatekijänä ja lisää työnantajan yhteiskuntavastuullisuutta.
3. Hyvä ohjaus nivelvaiheissa helpottaa nuoren siirtymää ja kiinnittymistä työelämään sekä tukee työnantajien kykyä vastaanottaa nuoria työntekijöitä. Oppilaitokset ja aikuisten työpajat hyötyvät sosiaalisen vahvistamisen työotteesta työelämäohjauksessa.

• Lue lisää sosiaalisesti vahvistavasta esihenkilötyöstä 
• Lue lisää sosiaalisesti vahvistavasta ohjaustyöstä oppilaitoksissa ja aikuisten työpajoilla

Mitä saat käyttösi?

• Helppokäyttöinen alusta, jossa tietoa sosiaalisesta vahvistamisesta, nuorten tuentarpeista ja tukemisesta
• Tallenteita sekä materiaaleja, myös fyysisiä materiaaleja työpaikalle toimitettuna maksutta
• Henkilöstökysely työpaikalle (ei koske ohjausalan toimijoita)
• Verkostoitumismahdollisuus muiden osallistujien kanssa
• Asiantuntijan tuki ja vinkit työkalupakin käyttöön

Voit tutustua sosiaalisen vahvistamisen materiaalien sähköisiin versioihin materiaalipankissamme. Huomioithan, että tallenteet eivät löydy materiaalipankista.

Heräsikö mielenkiinto? Haluaisitko tiedustella suuremmalle organisaatiolle räätälöityä infoa ja käyttöönottoa? Ota yhteyttä sosiaalisen vahvistamisen asiantuntijaan!

Sosiaalinen vahvistaminen on tehokkaaksi todettu työote!

Se on nuorisotyön ammattilaisten keskuudessa kehittynyt työskentelytapa, joka perustuu luottamukseen, rinnalla kulkemiseen ja yhteisöllisyyteen. Työotteen taustalla on ajatus siitä, että nuoren itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja, arjenhallintaa ja työelämävalmiuksia vahvistamalla luodaan kestävä pohja hyvinvoinnille sekä osallistumiselle mm. koulutukseen ja työelämään.  

Sosiaalinen vahvistaminen ei ole yksittäinen menetelmä. Se on kohtaamisen ja yhdessä tekemisen tapa, jonka tueksi on syntynyt laaja valikoima materiaaleja. Intolla on vankka kokemus sosiaalisen vahvistamisen ammattilaisten kouluttamisesta, materiaalien ja työkalujen kehittämisestä sekä vaikutustiedon keräämisestä. Nuoli – nuori mieli työyhteisössä -hankkeen kautta tarjoamme materiaaleja ja koulutuksia esihenkilöille ja työelämäohjausta tekeville.  

Onko työpaikallanne jo Hyvän mielen työpaikka® -merkki?

NUOLI-hanke tarjoaa mahdollisuuden hakea merkkiä ja saada maksuttomasti tukea merkkiprosessin käynnistämiseen. Merkkiprosessi ohjaa työyhteisöjä kehittämään käytäntöjään mieliystävällisiksi sekä tukee mielenterveyden edistämistä työpaikoilla. Merkkiä ylläpitää hankekumppanimme MIELI Suomen mielenterveys ry.

• NUOLI nuori mieli työyhteisössä -hankkeen tietosuojaselosteeseen voit tutustua täällä.

”Sain vierelle kulkijan, joka uskoi minuun ja oli ystävänä, koska heitä juurikaan ollut. Pääsin opettelemaan luottamusta sekä sain jonkun, kuka piti puoliani sekä opasti oikeaan suuntaan. En ollut yksin ja elämäni alkoi järjestymään pienin askelin. Päihdeongelmani saatiin hallintaan, jonka vuoksi olen tällä hetkellä päihteettömänä korvaushoidossa. Sain apua henkiseen sekä fyysiseen pahaan oloon, jota on hoidettu useilla lääkärikäynneillä ja nyt jatkuvilla psykiatrikäynneillä. Talouteni on saatu järjestymään ja tuet pyörivät nykyään ongelmitta sekä pystyn maksamaan omat vuokrani, johon en ole koskaan aikaisemmin pystynyt. Olen pääsemässä myös velkajärjestelyyn ja käytössäni on välitystili.

Ihmissuhteeni ovat muuttuneet huomattavasti parempaan ja välit perheeseeni ovat palautuneet. Olen pystynyt jättämään vanhat ystävät ja tekemään eron entiseen elämääni. Oman henkinen vointi on muuttunut täysin. Jatkuva pelko, ahdistus ja epätoivo ovat muuttaneet muotoaan onnellisuudeksi ja toivoksi. Pystyn katsomaan tulevaisuuteen odottaen ja olen saanut luottamukseni ihmisiin takaisin. Olen päässyt osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan ja nyt aloitan vertaisohjaaja-koulutuksen ja toivon pääseväni mukaan vapaaehtoistyöhön. Arkeni on nyt sujuvaa, hoitosuhteeni ovat kunnossa ja vointini on hyvä verrattuna ensitapaamiseen.”

Etsivän nuorisotyön kysely 2018