Ykkösestä kymppiin – elämänhallinnan tukea oikeilla kysymyksillä
Miten tukea nuoren elämänhallinnan tunnetta, tulevaisuuden suunnittelua ja tavoitteita kohti kulkemista? Ehyt ry:n Marika Vartiainen pohtii miten ratkaisukeskeisen lyhytterapian kysymyksiä kannattaa hyödyntää myös nuorisotyössä.
Ajattelen, että elämänhallintataidot liittyvät kykyyn nähdä tulevaisuuteen, luottaa tulevaisuuteen ja toimia omien tavoitteidensa mukaisesti. Asian voisi kääntää myös toisin päin. Jos ihmisellä ei ole elämänhallintataitoja, hän toimii impulssiensa mukaan miettimättä tekojensa seurauksia. Joku voisi ajatella, että hän ”elää täysillä” ja tässä onkin tietysti totta toinen puoli. Jos aina on vaan katse tulevaisuudessa, ei ole läsnä tässä hetkessä eikä välttämättä huomaa asioita, jotka nyt ovat hyvin tai mistä voisi tällä hetkellä nauttia. Elämästä saa ja tietysti kuuluukin nauttia, mutta jos odotamme jokaiselta hetkeltä nautintoa ja mukavuuksia, tulemme väistämättä pettymään. Elämää kun ei pysty kokonaan hallitsemaan ja vastoinkäymisiä tulee kaikille.
Hän alkaa myös itse uskoa itseensä
Kun käymme ammattilaisena nuorten kanssa keskusteluja, joissa pyrimme tukemaan nuoren elämänhallintataitoja, on kaikkein tärkeintä tietysti kohtaaminen. Se, miten kohtaamme nuoren ja suhtaudumme häneen, heijastuu kaikkiin tuleviin keskusteluihimme. Jos suhtaudumme nuoreen arvostavasti ja kunnioittavasti sekä luottaen siihen, että hän selviää ja hänessä itsessään on voimaa ja kykyä, välitämme tätä myös puheessamme ja toiminnassamme. Nuori huomaa, että me uskomme häneen ja olemme hänen tukenaan. Näin hän alkaa myös itse uskoa itseensä. Jos sen sijaan tuomitsemme nuoren, arvioimme, kritisoimme tai osoitamme epäluottamusta nuoren kykyyn ohjata omaa elämäänsä, me vähennämme samalla nuoren omaa uskoa ja luottamusta itseensä sekä omaan toimintaansa.
Kun luottamuksellisen suhteen luomisessa on onnistuttu, voidaan lähteä yhdessä pohtimaan, mihin suuntaan nuori haluaa edetä. Miten nuori näkee lähitulevaisuutensa? Mitä hän haluaa tavoitella ja mitä kohti mennä? Ammattilainen toimii siis nuoren kasvattajana, valmentajana, tulkkina, fasilitaattorina ja ohjaajana. Tavoitteena on, että nuori voisi löytää itsestään selviytymistaitoja, vahvuuksia ja voimavaroja, kykyä ja uskallusta unelmoida sekä luottaa, että omat siivet kantavat, muilta ihmisiltä saa tukea ja että maailma on hyvä paikka elää.
Asteikolla ykkösestä kymppiin
Pohdittaessa nuoren tämänhetkistä elämäntilannetta ja käynnistettäessä keskustelua tulevaisuuden tavoitteista, yksi hyvä keino on pyrkiä hahmottamaan, mitä mieltä nuori itse on hänen tämänhetkisestä elämäntilanteestaan. Tässä apuna voidaan käyttää asteikkokysymystä. Asteikkokysymyksen avulla nuori hahmottaa nykyistä elämäntilannettaan suhteessa aiempiin elämäntilanteisiinsa sekä mahdolliseen tavoiteltavaan elämäntilanteeseen.
Nuorelta kysytään esim. näin: ”Jos sinun pitäisi kuvata jollakin numerolla tämänhetkistä elämäntilannettasi asteikolla 1-10:een, niin mikä se olisi, jos 1 kuvaa sellaista elämäntilannetta mikä olisi mahdollisimman vaikea tai haastava elämäntilanne ja 10 kuvaa tilannetta, jolloin kaikki asiat olisivat niin hyvin, kun toivoisit niiden olevan?” Kun nuori vastaa jollakin numerolla, niin seuraavaksi ammattilainen lähtee kartoittamaan, mitkä asiat ovat nyt hyvin verrattuna huonompaan tilanteeseen esim. näin: ”Mikä tästä tilanteesta tekee sellaisen, että et anna sille huonompaa numeroa, esim. kakkosta tai kolmosta (jos nuori vastaa 4)?”.
Asteikkokysymyksillä autetaan nuorta havaitsemaan, että vaikeakin tilanne voisi olla vielä huonompi ja vaikeassakin tilanteessa on asioita hyvin. Tällä tavoin myös autetaan nuorta asettamaan omaa tilannettaan oman elämänsä perspektiiviin, muiden ihmisten elämäntilanteisiin vertaamisen sijaan.
Tavoitteita ja askelmerkkejä
Asteikkokysymysten jälkeen nuoren tavoitetilannetta lähdetään hahmottamaan yhdessä. Tavoitteleeko nuori asteikolla tilannetta 10 vai onko hänen tavoitteensa esim. 6? Lisäksi selvitetään yhdessä, millä keinoin nuori voisi päästä eteenpäin kohti tuota omaa tavoitettaan. Tavoitteen asettelussa on tärkeää, että nuori itse nimeää tavoitteensa ja kokee tavoitteen omakseen. Tässä nimeämisessä ammattilainen voi tukea nuorta esim. kysymällä: ”Mikä olisi seuraava asia, jota voisit tehdä, jotta pääsisit lähemmäs tuota tavoitettasi?” Jos nuoren on vaikea nähdä tavoitetta, voi ammattilainen koettaa kysyä esim. näin: ”Auttaisiko päivärytmin ylläpitäminen sinua pääsemään lähemmäksi tuota tavoitettasi?”.
Kaikessa muutokseen pyrkivässä ohjaustyössä on tärkeää, että ihminen saa itse määrittää oman tavoitteensa. Mikäli tavoite tulee ulkoapäin ohjattuna, sitä harvoin koetaan omaksi ja siihen ei myöskään sitouduta samalla tavoin. Sen vuoksi on tärkeää, että se, kenen toimintaa pyritään muuttamaan, on itse osallisena tavoitteen määrittelyssä ja siten myös muutoksessa.
Materiaalivinkki!
Asteikkokysymys on yksi ratkaisukeskeisen lyhytterapian menetelmistä. Lisää vinkkejä ratkaisukeskeisen lyhytterapian soveltamiseen ehkäisevän päihdetyön yksilöohjaustilanteissa, saat syksyllä julkaistavasta oppaasta: ”Ratkaisukeskeinen ehkäisevä päihdetyö nuorisotyön yksilöohjaustilanteissa”. Opasta saat tulostettua ja tilattua EHYT ry:n materiaalikaupasta elokuusta 2022 alkaen.
Kirjoittanut:
Marika Vartiainen
Projektipäällikkö, Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Nuorisoalan Osaamiskeskustoiminta