Tulevaisuus käsissämme
Työpajakenttä kohtaa muutospaineita työelämän ja toimintaympäristön kehittyessä nopean digitalisaation ja teknologian vaikutuksesta. Tulevaisuuden menestystekijät vaativat työpajoilta erityisosaamista, jatkuvaa oppimista ja kykyä hallita monimutkaista muutosta. Lapissa toimiva Eduro-säätiö tarkasteli Työpaja 2030 -selvityshankkeessaan, miten yhteiskunnalliset muutokset haastavat työpajoja. Projektipäällikkö Tanja Javarus kuvaa, millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan.
Toimintaympäristömme muuttuu ja siinä samassa myös työpajakenttä. Muutoksessa meillä on vastuullamme paitsi oma tulevaisuutemme myös lukuisien nuorten, valmentautujien, kuntoutujien sekä työtä ja koulutusta etsivien tulevaisuuden mahdollisuudet. Työpajakenttä on tärkeä osa yhteiskuntaa ja sitä ravistelevat samat muutosvoimat, kuin yhteiskuntaa ja työelämää yleensäkin: digitalisaatio ja teknologia muuttavat toimintatapojamme ja tulevat osaksi kaikkea tekemistämme. Ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat, mikä haastaa fyysisiä tilojamme, perinteisiä työpajakentän ominaisuuksia sekä toimintaedellytyksiä (TTL: Hyvinvointia työstä 2030-luvulla).
Työelämä ja työpajat muutoksessa
Työelämässä olevien on vahvistettava muutoskyvykkyyttään ja sopeuduttava jatkuvasti muuttuvaan ja digitalisoituvaan työympäristöön. Samalla on tärkeä tiedostaa, että ne, jotka ovat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolella, ovat usein jääneet tässä kehityksessä syyttään jälkeen. Ilman normaalia vuorovaikutusta yhteiskuntaan, osallisuuteen, työelämään tai opintoihin moni jää paitsi toimintaympäristön ja digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista. Kuinka voisimme tähän haasteeseen vastata?
Lapissa toimiva Eduro-säätiön Työpaja 2030 -selvityshanke pureutui aiheeseen ja halusi selvittää, miten yhteiskunnalliset muutokset tulevat haastamaan työpajakenttää tulevaisuudessa, millainen on tulevaisuuden työpajatoiminta ja millä tekijöillä vastaamme tulevaisuuden haasteisiin.
Työpajatoimijoiden ainutlaatuinen osaaminen
Selvitystyössä ja asiantuntijakeskusteluissa havaittiin, että työpajatoiminta, sen johtaminen, kehittäminen ja valmennus kohtaavat hyvin moninaisia osaamisvaatimuksia muuttuvassa toimintaympäristössä ja niihin vastaaminen edellyttää meiltä erityisosaamista, uuden oppimista, tiedon hankintaa, kouluttautumista, kokeilemista, pilotointia, arviointia sekä keskeisimpänä tulevaisuuden muutoksen hallintaosaamista (Opetushallitus: Tulevaisuuden osaamisrakenne vuoteen 2035). Lisäksi teknologian määrän kasvaessa tarvitsemme väistämättä osaamista digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämiseen sekä etä- ja virtuaalipalveluiden hallintaan.
Työpajatoimijoiden erityisosaamisen ytimessä meiltä vaaditaan ainutlaatuista taituruutta ja tietynlaista kaksijakoisuuden hallintaa. Valmennustyössämme me emme ainoastaan kehitä omaa osaamistamme, vaan myös kannamme vastuun valmentautujien osaamisen edistämisestä. Meidän on hallittava valmentaminen yksilöllisesti ja innovatiivisin menetelmin, ymmärrettävä asiakkaan ainutlaatuiset tarpeet sekä tiedettävä, mitä ulkoinen maailma ja yhteistyökumppanimme odottavat. Tämä vaatii syvällistä ymmärrystä ja ammattitaitoa sekä valmiutta vastata jatkuviin muutoksiin.
Tulevaisuuden työpajat muotoutuvat verkostoissa ja yhteisillä digialustoilla
Selvitystyön verkostohaastatteluihin osallistuneet totesivat, että muuttuva toimintaympäristö vaatii lisäämään erilaisia valmiuksia, joilla varmistetaan tulevaisuuden asiakaslähtöiset palvelut. Valmiuksia tulevaisuuden vastaanottoon lisäisi etenkin moniammatillinen yhteistyö. Haastatellut esittivät tulevaisuuden kehittämistoimina toiveen verkostomaisen työskentelyn lisäämisestä sekä asiakkaiden äänen yhteisestä kuulemista palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Palveluiden prosessimaista kehittämistä pidettiin tärkeänä ja sitä haluttiin jatkaa. Tulevaisuuden työpajojen nähtiin sulautuvan entistä enemmän työpaikkoihin ja oppilaitoksiin, ja toimintaa toivottiin olevan laajemminkin yhteisillä alustoilla.
Selvitystyössä ideoitiin tulevaisuuden työpajoja, jotka voisivat täydentää perinteistä pajatoimintaa huomioiden laajemmat yhteiset alustat ja osaltaan vastata tulevaisuuden muutostarpeisiin. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi hybridipajat (etä- ja lähivalmennuksen yhdistelmä) tai digitaaliset valmennuspajat, jotka räätälöityisivät hyvinkin yksilöllisiin asiakastarpeisiin teknologian ja tekoälyn avulla. Tulevaisuudessa haluttiin nähdä myös entistä enemmän yhteistyötä eri pajatoimijoiden kesken, jolloin asiakkaille voisi tarjota digitaalisuutta hyödyntäen monipuolisempia palveluita asuinkunnasta riippumatta.
Tulevaisuus tuo mahdollisuuksia
Tulevaisuuden työpajatoiminta on valtavien mahdollisuuksien äärellä kehittyvien etäoppimisympäristöjen, virtuaaliympäristöjen ja simulaatioiden myötä. Tulevaisuuteen valmistautuminen vaatii meiltä paljon uteliaisuutta, ahkeruutta, yhteistyötä sekä rohkeutta katsoa eteenpäin. Tulevaisuus on käsissämme, ja meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen, miten hyvin olemme valmistautuneet sen kohtaamiseen.
Tutustu Työpaja 2030 -selvityshankkeen koosteeseen
Lisätietoa Lapin yhteistyöhankkeista
Muita Eduron asiantuntijablogeja
Kirjoittaja
HTM/projektipäällikkö Tanja Javarus
Työpaja 2030 -selvityshanke
Tutkimus- ja kehittämisyksikkö Suuntio, Eduro-säätiö sr.
Rovaniemi
Lapin alueella toteutetussa Työpaja 2030 -selvityshankkeessa tarkasteltiin työpajakentän tulevaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma. Hankkeen kohderyhmänä olivat Lapin työhönvalmennussäätiöt. Hanke toteutettiin 1.8.2022–31.12.2023.