Toiminnalliset ja luovat menetelmät ovat sosiaalisen vahvistamisen ja kasvatustyön kovaa ydintä
Ammattilaisten työkalupakeissa on monipuolisesti erilaisia menetelmiä ja työkaluja, joilla tehdään todeksi sosiaalisesti vahvistava kasvatus- ja valmennustyö. Olemme koonneet Menetelmät jakoon –koulutuksissa ammattilaisten toisilleen jakamat vinkit Inton materiaalipankkiin. Niiden läpikäyminen kertoo paljon etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan arjesta. Inton Emmi Paananen ja Susanna Palo tekevät näkyväksi menetelmällisyyden merkitykset tässä näkökulmatekstissä. Linkki vinkkeihin jutun lopussa.
Menetelmillä vahvistetaan toimijuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
Toiminnallisuus, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys sekä luovuus ja ilmaisu vahvistavat ihmisen kasvua ja hyvinvointia. Siksi niitä käytetäänkin laajasti etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa, kuten kaikessa muussa nuorisotyössä. Menetelmien hyödyntäminen on tapa tukea ihmisten osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Lisäksi ne ovat ammattilaiselle hyvä keino tasavertaiseen kohtaamiseen ja luottamuksen rakentamiseen.
Ei siis ole sattumaa, että nuorisotyö hyödyntää toiminnallisia menetelmiä ammatillisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Erilaisia menetelmiä hyödynnetään yksilöiden ja ryhmien tarpeiden mukaan. Yhdellä ja samalla menetelmällä, esimerkiksi osallistavalla metsäretkellä tai tunnemaalaamisella, voidaan tukea laajasti erilaisia tavoitteita. Menetelmän käyttö suunnitellaan ja toteutetaan aina sen hetkisiä tavoitteita ja osallistujien tarpeita tukevaksi. Vaikka toiminnalliset menetelmät ovat hyvin usein myös hauskanpitoa ja elämyksellistä toimintaa, on niiden taustalla aina merkityksellinen syy, eli toiminnan tavoitteellisuus.
Menetelmät ja työkalut laittavat ihmiset toimimaan. Toimijuudessa on se juju! Yhdessä toimimalla sekä ammattilaisella että osallistujalla on mahdollisuus havainnoida tunteita, vahvuuksia ja onnistumisia sekä yhteistyötä, yrittämistä ja uusia tavoitteita. Kaikkea sitä, mitä kasvattajan on tunnistettava kasvua tukiessaan ja joiden kokemisella on ihmiselle itselleen kasvattava vaikutus.
Reflektion avulla päästään käsiksi kokemuksiin, oivalluksiin ja tunteisiin, joita osallistujilla (ohjaaja mukaan lukien) herää.
Toiminnalliset menetelmät vaativat osaamista
Menetelmien käytössä onnistuu, kun on itse tutustunut ja perehtynyt menetelmän käyttöön. Tärkeää on kokeilla menetelmää myös itse, jotta osaa soveltaa sitä oman kohderyhmän tilanteeseen sopivaksi ja tietää, miltä se tuntuu. Menetelmällisyys – siis kaikenlainen tekeminen, pelaaminen, tuunailu, tutkailu, retkeily, tai vaikka soittelu – on rautaista ammatillisuutta vaativaa toimintaa. Kasvatuksellisia menetelmistä tekee niihin liitetty reflektiivinen keskustelu ja havainnointi, jota ammattilainen ohjaa ja tukee. Reflektiotaito onkin kasvatustyötä tekevän osaamisen ydintä ja tae kasvatustoiminnan pysyvämmille vaikutuksille.
Toiminnallisia menetelmiä käyttämällä ulospäin näyttäytyy helposti hetkittäinen hauskanpito tai erilaiset tempaukset, kuten geokätkön etsiminen tai naurujoogan hulvaton tunnelma. Taustalla on kuitenkin ammattilaiselle kertynyttä kokemusta sekä osallistujien persooniin, tilanteisiin, tarpeisiin ja tavoitteisiin tutustumista.
Menetelmän käyttöönottoa edeltää menetelmään tutustuminen ja soveltaminen, tavoitteen asettelu yhdessä osallistujien kanssa sekä monenlaiset valmistelut välinehankinnoista turvallisuussuunnitteluun. Ja jotta toiminta saadaan alkuun, vaatii se ammattilaiselta rohkeaa heittäytymistä ja eläytymiskykyä, läsnäolotaitoja sekä ammatillista itsevarmuutta.
Ennen muuta, toiminnallisuuden ehtona on luottamus – tarpeeksi turvallinen tila jokaiselle, luottaakseen itseensä ja muihin.
Toiminnallisuus on syrjäytymisen ehkäisyn “kova keino”!
Toiminnallisuus ja yhteistoiminta ovat foorumi, jossa tarjotaan ihmisille sellaisia kokemuksia, jotka korjaavat paljon, vahvistavat lujasti ja katsovat lempeästi. Yhdessä toimittaessa jokainen oppii toisiltaan, jokainen osallistuja on yhtä tärkeä ja kokemukset ovat yhdessä jaettuja. Yhteinen liima muodostuu osallistujien ja ammattilaisten välille. Aito yhteisöllisyyden kokemus vahvistuu.
Mukaan ottaminen ja yhteen kuuluminen ovat kasvattavia ja hyvinvointia lisääviä kokemuksia.
Toiminnallisilla menetelmillä on yksilön, yhteisöjen sekä yhteiskunnan kannalta suuri merkitys. Ne ovat osallisuuskasvatusta eli yhdessä toimimista, asioihin vaikuttamista sekä luottamuspääoman kasvattamista. Ne ovat ihmisen identiteetin ja itsetuntemuksen vahvistamista, joka on yhteydessä elämänhallinnan tunteeseen ja mielenterveyteen. Niillä rakennetaan myös sosiaalisia suhteita ja ehkäistään yksinäisyyttä.
Toiminnallisilla menetelmillä kasvatetaan osallistuvia, aktiivisia ja kriittisesti ajattelevia kansalaisia. Siis syrjäytymisen ehkäisyä parhaimmillaan.
Eikä pidä unohtaa etsivän nuorisotyöntekijän ja työpajavalmentajan arkea! Erityisen merkitykselliseksi menetelmällisyys tekee ammattilaisen oman työarjen. Työn imu lisääntyy toimimalla omaa persoonaa, vahvuuksia ja motivaatiota hyödyntäen.
Menetelmillä on siis tuplahyöty. Sekä osallistujat että ammattilainen voivat paremmin ja sitoutuvat toimimaan yhdessä.
Ammattilaisten sadat vinkit nyt yhdessä paikassa!
Menetelmät jakoon -koulutuskiertueella syksyllä 2023 jokainen osallistuja sai antaa omia vinkkejä etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa käytössä olevista menetelmistä ja työkaluista. Olemme koonneet aineiston yhteen paikkaan Inton materiaalipankkiin.
Vinkkejä tuli hurja määrä: yhteensä 594. Niiden luokittelu nosti esiin selvästi sen, mitä kentällä oikeasti tehdään. Yleisimmin vinkit liittyivät luontolähtöiseen toimintaan, puheeksioton työkaluihin, kuvataiteeseen ja valokuvaukseen, pelaamiseen sekä liikuntaan. Näiden lisäksi vinkkejä tuli monipuolisesti aina sanataiteesta ruoanlaittoon ja musiikista läsnäolo- ja rentoutusharjoituksiin.
Menetelmävinkit ovat laaja kokonaisuus – jokaiselle jotakin. Sukella etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisten vinkkien pariin ja löydä uutta intoa vuoteen 2024.
Kirjoittajat
Emmi Paananen, etsivän nuorisotyön kouluttaja
Susanna Palo, työpajatoiminnan kouluttaja
Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.
LÄHTEET:
Kinnunen Riitta. 2016. Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus – Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen SOVARI-mittari. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry.
Paananen Emmi, Piiroinen Miikka & Uustalo Katja (toim). 2022. Etsivän nuorisotyön käsikirja. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.
Riipinen, T-L. Palo, S. Kinnunen, R. Pietikäinen, R. Piiroinen, M. Kivivuori, A. & Pahlman, P. (toim). 2023. Työpajatoiminnan käsikirja – Valmennusta, toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry.