Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto moniammatillisen työn tukena

Monessa kunnassa ja ihan valtakunnallisestikin on huolta nuorten hyvinvoinnista. Yksi hyvä keino vaikuttaa nuorten elinoloihin ja hyvinvointiin omassa kunnassa on nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, josta meidän kunnassamme, Pielavedellä käytämme lyhennettä NOP. Pielavesi on Pohjois-Savoon kuuluva pieni kunta, jossa on asukkaita 4 229 (15–28-vuotiaita 9,7%). Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminta on määritelty nuorisolaissa. On kuitenkin paljon kuntia, joissa verkosto ei ilmeisestikään toimi hyvin ja nyt haluan kirjoittaa siitä, kuinka meidän kunnassamme verkoston toiminta on kehitetty erittäin toimivaksi ja ikään kuin työkaluksi laadukkaan ja moniammatillisen työn tueksi.

Nuorisolaki määrittää, että kunnissa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto tai muuta vastaava työryhmä, jonka kohderyhmänä on kaikki kunnassa asuvat nuoret. Verkostossa ei käsitellä yksittäisten nuorten asioita, vaan verkoston tai muun vastaavan yhteistyöryhmän tehtävänä on:

1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi
2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, yhteisiä menettelytapoja nuoren palveluihin ohjaamisessa sekä tiedonvaihdon sujuvuutta
3) edistää yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi.

Verkostoja on hyvin monenlaisia, kuten on kuntiakin. Meillä Pielavedellä verkosto on toiminut jo vuodesta 2012 ja nähnyt hyvin erilaisia vaiheita vuosien aikaan. Pielavedellä verkosto koostuu nuorten kanssa työskentelevistä henkilöistä. Jokaisen tapaamisen jälkeen muistio lähetetään sekä verkoston jäsenille, että sivistyslautakunnan puheenjohtajalle, joten myös päättäjille viesti kulkee hyvin matalalla kynnyksellä.  Kuten moni verkosto, myös me olemme kipuilleet välillä sen kanssa, että verkosto on meinannut olla ns. ”kahvittelukerho”, jokaisen omat työt painavat mieltä ja olisi kiire palata oman työn äärelle. Verkoston jäsenillä oli epäselvää, miksi edes kokoonnumme ja pienellä paikkakunnalla on useita verkostoja, jotka saatavat koostua samoista tyypeistä. Verkostomme yhteinen tahtotila on ollut rakentaa verkostostamme toimiva, hyödyllinen ja merkityksellinen, jonka myötä olemme kehittäneet toimintaa.  

Kuinka tämän olemme rakentaneet? Iso merkitys on toki verkoston puheenjohtajalla ja sihteerillä, mutta hyvään yhteistyöhön tarvitaan koko verkoston yhteistyötä. Hyvän verkoston rakentaminen aloitettiin sillä, että koko verkoston kanssa pohdimme jokaista nuorisolain määrittämää kohtaa, mitä tarkoittaa juuri meillä Pielavedellä? Monesti liikkuminen auttaa siihen, että ajatukset lähtevät paremmin liikkeelle, joten laitoimme työryhmän pienesti liikahtamaan paikaltaan. Huoneen jokaiseen nurkkaan oli laitettu iso paperi, jossa jokaisessa luki nuorisolaissa määritelty verkoston tehtävä. Jaoimme verkoston jäsenet pieniin ryhmiin, joissa verkoston jäsenet pohtivat kysymyksiä, mitä tämä tarkoittaa meidän kunnassamme ja miten aiomme laissa määriteltyä tehtävää hoitaa. Lopuksi vastaukset purettiin yhdessä. Näin saimme yhteisesti määriteltyä verkostollemme merkityksen, miksi kokoonnumme.

Miten verkosto konkreettisesti toimii?

Toimivalla verkostolla on tapaamisia hyvä olla riittävän usein. Jos tapaamisia on kerran vuodessa, kerkeää unohtua edellisessä käsitellyt ja sovitut asia, sekä verkoston merkitys. Pielavedellä verkosto kokoontuu 4–6 kertaa vuodessa. Sovimme yhdessä verkoston kanssa keskeiset asiat vuodelle ja jokainen verkoston jäsen tuo omalta kentältään nuorison parissa nousseita ilmiöitä esille. Yksi hyvin pieni, mutta merkittävä muutos verkoston toiminnalle oli esityslistan järjestyksen muuttaminen. Aikaisemmin aloitimme tapaamisen kuulumiskierroksella, jonka jälkeen käsiteltiin esityslistan asiat. Kuulumiskierros venyi usein huiman pitkäksi, jonka vuoksi tärkeää asiaa ei keretty käsitellä tapaamisissa tai ne käsiteltiin hyvin nopeasti. Muutos saattaa kuulostaa pienelle, mutta tällä oli iso merkitys ja vaikutti verkoston jäsenten sitoutumiseen.

Verkoston kanssa teemme yhdessä joka vuosi sähköisellä alustalla ”nuorisotoiminnan vuosikellon”. Vuosikellossa näkyvät nuoria koskettavat tapahtumat. Vuosikello on jokaisen saatavilla kunnan nettisivuilta. Perinteisesti verkoston jäsenet osallistuvat valtakunnallisiin nuorisotyönviikon ja ehkäisevän päihdetyön viikon tapahtumiin omalla kentällään. Teemaviikkoja varten kootaan verkostosta pienempi työryhmä, jotka suunnittelevat aiheita ja aktiviteettejä viikoille.

Pielavedellä verkostossa ei ”jahkailla, vaan toimitaan”.

Verkostossa mietitään asioihin ratkaisuja ja keinoja esimerkiksi, jos nuorten keskuudessa esiintyy jotakin huolestuttavaa. Pielavedellä NOP on saanut aikaan kunnassa uusia toimintamalleja, joista vain esimerkkinä vapaaehtoisista muodostuva Katupartio toiminta, sekä aloitettu kehittämään tehostetun nuorisotyön valmiussuunnitelmaa. Ensimmäinen lähti muodostumaan siitä, että kunnassa oli suuri huoli nuorten päihteiden käytöstä ja yhteisten paikkojen rikkomisesta. Verkoston tapaamiseen kutsuttiin silloinen kunnanjohtaja ja näin ollen alettiin keksimään ratkaisua asiaan. Päätettiin koota vapaaehtoisista aikuisista koostuva Katupartio toiminta, jota koordinoi etsivä nuorisotyö. Toimintaan kysyttiin vapaaehtoisia ja turvallisia aikuisia. Vapaaehtoiset Katupartiolaiset saavat lähteä nuorten pariin jalkautumaan pareittain, kun heille itselle se sopii, toisinaan etsivät nuorisotyöntekijät lähtevät jalkautumaan mukaan. Tavoitteena on olla turvallinen aikuinen nuorten parissa ja tarvittaessa auttaa nuoria. Jalkautumisesta lähetään aina tieto ja yhteyshenkilön puhelinnumero Pohjois-Savon sosiaalipäivystäjälle, sekä ankkuritiimin poliiseille. Toisinaan on tullutkin yhteydenottoa sosiaalipäivystyksestä ja pyydetty Katupartiolasten apua.  

Vuodesta 2019 verkostoon on kuulunut kaksi edustajaa nuorisovaltuustosta, joten saamme näinkin hyvin nuorten äänen kuuluviin. Hyvänä esimerkkinä tästä on se, että nuorisovaltuuston edustaja toi esille nuoria puhututtavan se, että nuoret eivät tiedä mitä kriisitilanteessa tulee tehdä. Samaan aikaan verkostossa työstövaiheessa oli tehostetun nuorisotyön valmiussuunnitelma. Näiden lisäksi Pielavedellä, kuten varmasti lähes jokaisella paikkakunnalla, kuntalaisilla ja nuorten kanssa työskentelevillä oli suuri huoli mopoilevien nuorten liikennekäyttäytymisestä. Päätimme verkostossa yhteistyössä aloittaa suunnittelemaan kahden asian harjoittelua, sekä harjoitukset kautta mahdollistaa liikennekasvatusta.

Pidimme huhtikuussa yhteistyössä Pielaveden pelastuslaitoksen, ensihoidon, Nilakan alueen psykososiaalisen työryhmän, Nuorisovaltuuston ja tehostetun nuorisotyö tiimin kanssa mopo onnettomuusharjoituksen. Harjoitus koostui kahdesta osasta. Ensimmäisenä päivänä järjestimme yleisönäytöksenä lavastetun mopo onnettomuuden, jossa pelastustyön ammattilaiset pääsivät harjoittelemaan toimintaansa. Seuraavana päivänä tehostetun nuorisotyön tiimi ja nuorisovaltuuston jäsenet harjoittelivat tehostetun nuorisotyön toimintamallia. Näin ollen saamme ns. ”selkärankaan” toimintamallin iskostettua, jos vastaavanlainen kriisi kunnassamme sattuu ja pääsemme ammattilaiset suoraan auttamaan nuoria. Harjoituksen myötä mahdollistuu tiivis yhteistyö myös paikallisen pelastuslaitoksen kautta. Harjoituksen jälkeen nuoret kertoivat, että harjoitus oli hyvä ja nuoret kertoivat, että haluaisivat jatkossakin mahdollisesti osallistua yhteistyöharjoituksiin.

Loppusanoiksi voisin sanoa, että hyvä verkostoyhteistyö tarvitsee sitä, että jokaisella on verkostossa ja tapaamisissa hyvä olla. NOP verkoston kokoontumiset ovat aina mukavia, puhutaan paljon asiaa, mutta on ihana tavata verkoston jäseniä säännöllisesti. Luoda yhteistyötä ja vaihtaa kuulumisia. Meillä ainakin on aivan loistava verkosto, jossa jokainen tekee työtä nuorten kanssa täydellä sydämellä.

Ansku Kumpulainen
Pielaveden etsivä nuorisotyöntekijä
Pohjois-Savon etsivän nuorisotyön koordinaattori

Kategoriat

• Ratkaisu