Tsempit ja jaxuhalit eivät riitä: Nuori on nostettava palvelujärjestelmän keskiöön!

Miten rakennetaan aidosti vaikuttava nuorten palvelujärjestelmä? On tarkasteltava koko yhteiskuntaa nuoruuden näkökulmasta ja kehitettävä nuorilähtöisiä toimintamalleja. Kun halutaan paikata palvelupolkujen putoamiskohdat ja rakentaa siltoja eri palvelujen välille, toimivat nuorisotyöllinen työote ja sosiaalinen vahvistaminen mainioina lähtökohtina monialaiseen yhteistyöhön! Tässä blogissa Inton toiminnanjohtaja Timo Kontio, viestintäpäällikkö Annemari Kivivuori ja vaikuttamistyön asiantuntija Reetta Pietikäinen kuvaavat aidosti vaikuttavia toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja osallisuuden lisäämiseen.

Nuoruus ansaitsee enemmän 

Nuoruus on poikkeuksellinen ja moninainen elämänvaihe, jonka jokainen kokee tavallaan. Kaikissa tapauksissa kyse on kuitenkin siirtymävaiheesta lapsuudesta aikuisuuteen ja jokainen tarvitsee tukea. Voimme auttaa nuoria paremmin, jos meillä on yhteinen ymmärrys nuoruuden kestosta, haasteista ja sen erityispiirteistä.  

Poliitikkojen tulee kantaa vastuunsa. Esimerkiksi viime kesänä Suomen hallitus päätti ohjelmassaan laatia erillisen laaja-alaisen poliittisen ohjelman nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi, mutta vesitti tämän käytännössä välittömästi. Nuoret ansaitsevat enemmän kuin hajanaisia vaalilupauksia. Poliittisten päätösten vaikutukset nuoriin tulee arvioida ja nuorten osallisuutta päätöksenteossa vahvistaa.  

Jos nuorten hyvinvointia halutaan Suomessa aidosti lisätä, tarvitaan vaalikaudet ylittävä strategia nykyisten ongelmakohtien ratkomiseksi. Strategian tukena pitää hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia.  

Lue lisää yhteiskunnallisista ratkaisuistamme:  

Muokataan palvelujärjestelmää nuorten näkökulmasta 

Sote, työllisyys, koulutus, nuorisopalvelut…  Nuori kohtaa arjessaan monen sektorin ammattilaisia. Nämä harmillisen harvoin työskentelevät keskenään yhteistyössä tai ottavat huomioon nuoruuden erityispiirteitä. Nuoreen suhtaudutaan aikuisena tai lapsena, vaikkei tämä ole varsinaisesti kumpaakaan. Nuorten itsenäistymisen tuki pitäisikin nähdä kiinteänä osana yhteiskunnan kaikkia palveluja.  

Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että palveluita kehitetään nuorilähtöisiksi ja nuori on niissä oman elämänsä paras asiantuntija. Hän on aktiivinen toimija toiminnan kohteen sijaan. 

Samalla meidän pitää purkaa palvelujen siiloutuminen. Tekniset syyt, kuten hallinnonalojen väliset toimintatapaerot tai rahoitusmomentit eivät saa pudottaa nuoria tukiverkon ulkopuolelle. On poliittisten päättäjien ja työtä tekevien ammattilaisten asia varmistaa, että nuorille suunnatut palvelut ovat saavutettavia ja polut palvelujen välillä sujuvia.  

Myös tässä auttaa edellä mainittu järjestelmätason tarkastelu. Mikäli kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta palveluprosesseista, ei kukaan kanna vastuuta myöskään kehittämisestä asiakkaan eli nuoren eduksi.  

Nuorten palveluista kannattaa parastaa hyviä malleja 

Hyvä uutinen on, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Nuorten palveluista tutut kohtaava ja etsivä työote, sosiaalisesti vahvistava työfilosofia ja saattaen vaihtaminen sekä rinnalla kulkeminen sopivat kaikille nuorten kanssa työskenteleville. 

Mitä ne siis tarkoittavat käytännössä? 

Sosiaalisen vahvistamisen tavoitteet ja menetelmät

Kohtaava työote rakentuu läsnäololle ja kiireettömyydelle. Sille, että nuorelle tarjotaan ”aikuinen ja aikaa” ja toimitaan luottamusta rakentaen sekä ihminen ihmiselle -periaatteen mukaan. Arvostavan kohtaamisen edellytyksenä on aito välittäminen. Sen avulla vahvistetaan nuoren itsearvostusta ja itseluottamusta, jotta hän kykenee arvostamaan elämäänsä ja valintojaan sekä toimimaan omassa elämässään aktiivisesti. 

Etsivä työote korostaa nuoren itsensä roolia elämänsuunnan ja –valintojen löytämisessä. Etsivä työntekijä etsii yhdessä nuoren kanssa hänelle sopivia ratkaisuja. Kyseessä ei siis ole malli, jossa ammattilainen etsii vain nuoria tai näiden ongelmia. Painotus on yhdessä etsimisessä ja löytämisessä valmiiden ratkaisujen tarjoamisen sijaan. 

Sosiaalinen vahvistaminen on keskeisten elämäntaitojen kehittämistä. Se edistää nuoren osallisuutta omassa elämässään. Sosiaalinen vahvistaminen rakentuu kuulluksi tulemiselle, luottamukselle, arvostuksen saamiselle, turvalliselle ilmapiirille, rohkaisulle ja keskustelulle sekä yhdessä tekemiselle. Nämä elementit tulee huomioida kaikissa nuorille suunnatuissa palveluissa ja ammattilaisten työotteissa. Sosiaalinen vahvistuminen toteutuu, kun nuori tulee kohdatuksi ja tuetuksi hänelle tärkeissä kysymyksissä.  

Katso alta sosiaalisen vahvistamisen lyhyt oppimäärä

Rinnallakulkijuus merkitsee sitä, että luottamusta rakentava ammattilainen tukee nuorta hänelle tärkeissä asioissa sekä erilaisissa siirtymissä ja muutoksissa. Nuorta autetaan hänelle hyödyllisten palveluiden löytämisessä ja niihin kiinnittymisessä. Rinnalla kulkija varmistaa, että nuori tulee palveluissa kuulluksi ja ymmärretyksi eikä jää yksin kysymystensä tai haasteidensa kanssa. Rinnallakulkijuus on myös luottamuksellisia keskusteluja sekä erilaisten vaihtoehtojen, näkökulmien ja ratkaisujen pohtimista sekä nuoren toimijuuden vahvistamista. 

Saattaen vaihtaminen edistää moniammatillista yhteistyötä ja varmistaa nuoren onnistuneen siirtymisen palvelusta toiseen. Se tarkoittaa paitsi nuoren kiinnittymistä hänelle hyödyllisiin palveluihin, myös palvelujen ja viranomaisten sitoutumista ja kiinnittymistä nuoreen. Ja juuri tätä nuoreen sitoutumista on tarpeen vahvistaa koko palvelujärjestelmämme tasolla. 

Syvenny etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kovaan osaamiseen: 

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta näyttävät mallia 

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat vuosittain 32 000 haavoittuvassa asemassa olevaa nuorta. Ne ovat todistetusti kustannustehokkaita keinoja edistää nuorten osallisuutta, kouluttautumista ja työllistymistä.  

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta kulkevat rinnalla nuoren arjessa, tukevat nivelvaiheissa ja palveluihin hakeutumisessa sekä edistävät kouluttautumista ja työllistymistä. Nuorille, joille opiskelu on haasteellisempaa, työpajat tarjoavat lähipalveluna vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, yksilöllistä ohjausta ja sosiaalisesti vahvistavia pienryhmiä.   

Tällainen toiminta vähentää nuorten syrjäytymistä vahvistamalla osallisuutta, varmistamalla nuorten oikeuksien toteutumisen sekä edistää kouluttautumista ja työllistymistä. Nuorten turvallisuuspääoma ja turvallisuustaidot vahvistuvat, kun heitä autetaan vaikeista olosuhteista osaksi yhteiskuntaa – luottamaan omiin toimintamahdollisuuksiin ja kantamaan vastuuta mielekkäissä yhteisöissä. 

Yhteiskunnan taloudellinen panostus näihin palveluihin on ollut pieni, mutta niissä saadaan joka päivä aikaan suuria ihmeitä. Miksi? Koska etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat aidosti nuorilähtöisiä, kynnyksettömiä tai matalan kynnyksen palveluja, joissa tähdätään kokonaisvaltaiseen sosiaaliseen vahvistamiseen.  

Työn tavoitteena ei ole ratkaista rahoituksen tai hallinnonalan määrittelemää, rajattua ongelmaa. Ei siirtää nuorta johonkin toiseen tilastoon. Sen sijaan nuori kohdataan kokonaisuutena ja häntä autetaan löytämään se tuki ja suunta, joka on juuri hänen tilanteessaan, juuri hänelle, olennaista.  

Into tuo ratkaisunsa ja nuorten äänen SuomiAreenalle!

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry järjestää vuoden 2024 SuomiAreenalla virallisen lavaohjelman. SuomiAreenan aloituspäivänä, tiistaina 25. kesäkuuta kello 13 Into haastaa totutut puhetavat debatillaan Tsemppiä ja jaxuhaleja. Lavalle nousevat Li Andersson (vas.) ja Matias Marttinen (kok.). He saavat seurakseen Vesa Sarmian (Diakonissalaitoksen kumppanuusjohtaja) ja Nuorten ohjelman kokemusasiantuntija Mila Nikkasen. Ohjelman juontaa Inton toiminnanjohtaja Timo Kontio.

Lisätiedot Inton ratkaisuista ja SuomiAreenan lavaohjelmasta saat meiltä:

Kategoriat

© Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry