MIELI vahvisti osaamiskeskuksessa ammattilaisten mielen taitoja
Kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskuksen kausi päättyi maalis-huhtikuun vaihteessa. Jotta jotakin uutta voi aloittaa, on suljettava edelliset ovet – niin haikealta kuin se joskus tuntuukin.Tässä blogissa MIELI Suomen mielenterveys ry:n asiantuntija Katri Peräaho pohtii, mitä kaikkea oskessa saatiinkaan yhdessä aikaan.
Osaamiskeskuksessa MIELI ry:n tavoitteena oli vahvistaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisten osaamista nuorten mielenterveyden tukemisesta. Tämä kuulosti nelisen vuotta sitten vielä suhteellisen yksinkertaiselta tavoitteelta.
Vuosien aikana suuntaa on kuitenkin tarkasteltu uudelleen toistuvasti, sillä yhteiskuntaa ovat viime vuosina horjuttaneet ympäristökriisi, pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Ne ovat vaikuttaneet nuoriin monella tasolla. Myös yhteiskunnalliset rakenteet ovat olleet murroksessa. Eri sektoreilla tapahtuneet muutokset ja leikkauspaineet ovat vaikuttaneet etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnankin toteuttamiseen.
Työmuodoille on kuluneina vuosina kasautunut välillä käsittämättömiä odotuksia ja toiveita. Kun muut palvelut sulkevat ovensa kesäksi tai karsivat toimintaansa koronan tai leikkauspaineiden edessä, on etsivä nuorisotyö tai työpajatoiminta näyttäytynyt ajoittain ainoana paikkana, jonka ovet ovat olleet kipuilevalle nuorelle auki. Työn rajoja on jouduttu puolustamaan ja asettamaan uudelleen.
Rajoja on asetettu myös mielenterveyden teemoissa. Nuoren särkyneen mielen korjaaminen ei ole etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan vastuulla, vaan palveluohjausten polkujen tulee olla toimivat. Nuoren pitää saada oikea-aikaista tukea sieltä, mihin sen antaminen kuuluu.
Vielä on työtä tehtävänä, jotta tämä saadaan muutettua ja työmuodot voisivat keskittyä omaan, tärkeään perustehtäväänsä.
Satojen ammattilaisten mielenterveysosaaminen vahvistui
Osaamiskeskuskauden aikana on vahvistettu satojen kentän ammattilaisten mielenterveysosaamista niin koulutuksien kuin työvälineiden kautta. Muutosten keskellä on palattu monesti perusasioiden äärelle nuorten tukemisen ja oman (työssä)jaksamisen kohdalla. Mitkä asiat tukevat mielenterveyttäni? Mitä haluan elämääni lisää, mitä vähemmän? Mikä kaikki on omissa käsissäni ja missä kulkee yhteiskunnan rooli ja vastuu?
En halua kuitenkaan nostaa tässä esiin osaamiskeskuksen saavutuksia. Sen sijaan halua kääntää näkökulman siihen, mitä me MIELI ry:ssä ja minä organisaation työntekijänä saimme kaudesta mukaamme.
Kuluneet vuodet ovat opettaneet paljon ja vahvistaneet käsitystäni siitä, miten merkityksellinen rooli etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla on sekä yksittäisille nuorille että yhteiskunnan rattaissa. Samalla olen saanut viedä työn merkitystä myös laajemmin koko MIELI ry:hyn ja nostaa esiin sekä sosiaalisen vahvistamisen ja mielenterveyden yhtymäkohtia että nuorisotyöllisen työotteen – kohtaamisen – merkitystä nuorten mielenterveydelle.
Haluankin jakaa kiitoksia
…teille, jotka osallistuitte ensimmäiseen koulutukseeni syksyllä 2020. Muistan miten jännitin. Mutta ennen kaikkea muistan sen, miten jännitys purkautui, kun sanoin sen ääneen ja tulin kohdatuksi lämmöllä ja myötätunnolla.
…sinulle, joka pyysit pitämäni koulutuksen jälkeen juttelemaan ja jaoit tunteesi liittyen työn kuormaan ja sen mukanaan tuomiin ristiriitoihin. Tämä keskustelu oli keskeinen sysäys siihen että lisäsimme koulutuksiimme tietoa eettisestä kuormittuneisuudesta.
…teille, jotka osallistuitte erilaisten materiaalien ja työvälineiden kehittämiseen vuosien varrella. Ilman teitä sisällöistä olisi jäänyt puuttumaan se kaikista tärkein: kentän asiantuntijuus.
…teille, jotka olette nostaneet työn rajaamiseen liittyvien haasteiden rinnalla esiin myös työn tuomia onnistumisia, ilon aiheita ja innostusta. Niiden kuuleminen on lisännyt ymmärrystä siitä, että kaikkien myllerrysten keskellä etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat työmuotoja joille on oma, tärkeä paikkansa.
…sinulle, jonka kohtasin Lahden #INTO23-päivien aulassa päätöspuheenvuoron aikana. En muista mistä kaikesta juttelimme, mutta tunnekokemus on jäänyt mieleen ja se on lämmin. Tämä kohtaaminen on erityisen tärkeä, sillä se sai minut pohtimaan omaa paluutani nuorisotyön kentälle. Jälkeenpäin tämä pohdinta on syventynyt jokaisessa pitämässäni koulutuksessa. Olen vierestä seurannut, miten koulutuksiin osallistuneet ovat kuvanneet työnsä merkitystä.
Kiitos juuri sinulle, joka luet tätä tekstiä työpäiväsi keskellä
Olen välillä pohtinut, minkälainen on se maailma, jossa lähipiirissäni olevat lapset tulevat viettämään nuoruuttaan. Pohtinut, miten heidän käy nuoruuteen toki kuuluvien, mutta myös alati kasvavien paineiden keskellä. Maailmassa, jossa nuoruuden haahuilun arvoa ei tunnisteta ja tie aikuisuuteen on liian lyhyt.
Näiden vuosien aikana uskoni siihen, että heille käy hyvin on kasvanut. Nimittäin jos tie on mutkainen, polulle sattuu kivikoita tai suunta on täysin hukassa, ei heidän tarvitse kulkea yksin. Jos lähipiiri ei riitä, rinnalle löytyy juuri kaltaisesi, nuoruuden ja kohtaamisen ammattilainen. Erityisen lämmin kiitos sinulle siitä!
Lempeyttä, myötätuulta, rajallisuuden hyväksymistä ja itsemyötätuntoa tekemääsi työhön. Toivottavasti vielä kohtaamme!
“The future depends on what you do today.”
Gandhi
Katri Peräaho
Mieli Suomen mielenterveys ry
Verkostotoiminnan tiimipäällikkö