Kysely: Työllisyysalueiden käynnistyminen on haastanut nuorisoalalla työskenteleviä
Nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten kokemusten mukaan alle 29-vuotiaiden nuorten työllisyyspalvelut näyttäytyvät tällä hetkellä puutteellisilta, vaikka yhteistyö nuorisoalan ja työllisyyspalveluiden välillä onkin TE2024-uudistuksen myötä parantunut. Yhteistyötä kaivataan lisää ja sen odotetaan kehittyvän, kertoo tuore kysely.
Nuorisoala ry ja Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry toteuttivat helmikuussa 2025 yhteistyössä kyselyn työllisyysalueen vaikutuksista nuorten palveluihin. Kyselyyn vastasi 179 henkilöä, ja vastaajia löytyi kaikista Manner-Suomen maakunnista, isoimpina Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Vastaajat työskentelevät kaiken kokoisista kunnista ja kaupungeista. Suurimmat vastaajaryhmät olivat etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta.
Palveluissa on puutteita, mutta yhteistyössä mahdollisuuksia
Moni kyselyyn vastannut nuorisoalan ammattilainen kokee, että nuorten työllisyyspalvelut ovat tällä hetkellä riittämättömiä ja yli puolet vastanneista kertoi oman työnsä työllistymisen kysymyksissä lisääntyneen. Palvelut eivät aina tavoita nuoria, ja tukitoimia pidetään tehottomina. Esimerkiksi nuorten ohjautuminen palveluihin, kuten nuorten työpajoille, nähtiin ongelmallisena. Myös vastaajien omat edellytykset ohjata työllisyyspalveluiden puolelle olivat kolmanneksella vastaajista heikentyneet.
Osa vastaajista jopa koki nuorten jäävän ohjauksen puutteiden vuoksi palveluiden ulkopuolelle. Palveluiden uudelleenjärjestelyt työllisyysalueiden käynnistyttyä vuoden vaihteessa olivat vielä kesken. Tämä luonnollisesti näkyy vastauksissa, mutta myös osaltaan aiheuttaa epävarmuutta vastaajissa. Useissa vastauksissa mainittiin, että yhteistyö eri toimijoiden välillä on nyt aktiivisempaa työllisyyden hoidon siirryttyä kuntien vastuulle.
“Yhteistyö työllisyysalueen kanssa on aiempaa aktiivisempaa ja murrosvaiheen ongelmia ratkotaan yhdessä. Suunta näyttää ihan hyvältä.”
Suurin osa kyselyyn vastanneista korostikin, että eri toimijoiden välistä yhteistyötä tulee edelleen tiivistää ja tiedonkulkua parantaa. Tietoa kaivattiin lisää: yli puolet, 54 %, koki omien tietojensa työllisyyspalveluiden toiminnasta heikentyneen uudistuksen myötä. Nuorten palveluiden ja työllisyyspalveluiden välinen yhteistyö koettiin hajanaiseksi. Yhteistyön kehittäminen edellyttää vastaajien mukaan lisää henkilöstöresursseja, aikaa ja rahoitusta. Ilman riittäviä resurssipanostuksia nuorten työllisyyspalvelut jäävät vajaiksi, eivätkä nuoret saa tarvitsemaansa tukea. Yhteistyöhön toivottiin erityisesti yhteisesti sovittuja ja pysyviä käytäntöjä.
Useat vastaajat toivoivat työllisyyspalveluiden jalkautuvan nuorten pariin. Työllisyyspalveluiden toivottiin olevan näkyvämpiä nuorten arjessa, esimerkiksi oppilaitoksissa. Vastanneet kokivat, että tämä auttaisi tekemään palveluista nuorille helpommin lähestyttäviä.
“Työllisyyspalveluiden olisi hyvä jalkautua säännöllisesti esim. kouluille ja nuorisotiloille tekemään palveluitaan tutuksi nuorille. Myös säännölliset yhteistyöpalaverit olisivat tervetulleita.”
Terveydelliset ja sosiaaliset syyt työllistymisen esteenä
Samassa kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin nuorten työllistymiseen liittyviä haasteita ja esteitä. Terveydelliset ja sosiaaliset syyt nähtiin suurimpina haasteina. Näitä piti keskeisinä syinä yli 80 prosenttia vastanneista. Lähes yhtä moni nosti soveltuvien työpaikkojen puutteen syyksi. Koulutuksen puutteen nosti keskeiseksi syyksi 74 prosenttia. Kolmannes mainitsi esteenä nuorten huonot kokemukset työelämästä. Tätä voi pitää merkittävänä lukuna.
Kyselyn tuloksia käsiteltiin huhtikuun alussa NUORI2025-tapahtumassa Nuorisoalan ja Inton yhteisohjelmassa. Myös siellä osallistujilta tiedusteltiin keskeisiä työllistymisen haasteita. Vastauksissa, joita oli yhteensä 153 kappaletta, korostui niin ikään työpaikkojen ja koulutuksen puute, nuorten heikentynyt toimintakyky sekä työnantajien korkea kynnys palkata tuettua työtä tarvitsevia nuoria.
“Heikentynyt toimintakyky ja työpaikoilta puuttuva tuki vaikuttavat suuresti.”
Myös tapahtuman kyselyssä nousi esiin kielitaidon puute osan nuorten kohdalla. Kyselyssä heikon kielitaidon näki keskeiseksi esteeksi 19 prosenttia vastaajista, mikä kertonee osaltaan myös Suomen moninaisuudesta.
Lisätietoja
Katja Uustalo
Asiantuntija – koulutukset, tapahtumat, verkostot
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
katja.uustalo@intory.fi
Tuija Kautto
Palvelujohtaja
Nuorisoala ry
tuija.kautto@nuorisoala.fi
Nuorisoala.fi Uutinen kyselystä 17.4.2025