Kuka edustaa kuntaa kutsuntalautakunnassa soteuudistuksen jälkeen? Etsivä nuorisotyö selvitti
Etsivien nuorisotyöntekijöiden ja koordinaattorien tutkivan työn avulla saatiin selville, minkälaisissa asemissa toimivia henkilöitä kunnat olivat nimenneet edustajikseen eli ns. siviilijäseniksi kutsuntalautakuntiin syksyn 2023 kutsunnoissa. Nyt julkaistavat tulokset tuottivat yllätyksiä. Ne myös haastavat miettimään, miten taataan kuntien edustajien osaaminen nuorten kohtaamiseen ja ymmärrys palveluista, nuorten oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen sekä Aikalisä-toiminnan sujuvuus.
Syksyisten kutsuntatilaisuuksien ytimessä ovat ne hetket, kun kukin kutsunnanalainen nuori vuorollaan astuu kutsuntalautakunnan eteen. Kyseessä on nuorelle aina ainutlaatuinen ja yleensä jännittävä sekä helpottava – mutta joskus yllättävä, ellei jopa järkyttäväkin – keskustelutilanne. Sen lopuksi hän saa lautakunnalta enemmän tai vähemmän mieluisan palveluksenastumismääräyksen tai päätöksen vapautuksesta tai lykkäyksestä, ja mahdollisesti myös muuta ohjausta. Päätös kerrannaisvaikutuksineen saattaa olla hänen elämänkululleen monella tapaa käänteentekevä.
Voikin väittää, että kohtaaminen kutsuntalautakunnan kanssa on varsin merkittävä, ja kenties jopa kaikista vaikutusvaltaisin yksittäinen ohjaustilanne, joka jokaisen suomalaisen nuoren miehen polulle osuu. Siksi siihen on syytä kiinnittää huomiota ja miettiä, kuinka tuosta kallisarvoisesta hetkestä ja kohtaamisesta tehdään mahdollisimman rakentava, yhdessä ja monialaisesti.
Kutsuntalautakunta ja kunnan edustaja: työntekijä tai luottamustoimen haltija
Kutsuntalautakunta koostuu aina kolmesta jäsenestä: kaksi on sotilasvirassa palvelevia henkilöitä ja yksi sen kunnan edustaja, jonka kutsunnanalaisia nuoria kutsuntatilaisuus koskee. Kunta voi nimetä edustajakseen joko kunnan työntekijän tai luottamushenkilön, kuten kunnanhallituksen jäsenen tai kunnanvaltuutetun. Sen tarkemmin kunnan tai sen edustajan kutsuntalautakuntaan liittyviä tehtäviä ei olekaan määritelty.
Kaikki tahot, jotka ovat asiasta jotain julkisesti todenneet, ovat kuitenkin toivoneet kuntien nimeävän kutsuntalautakuntiin kohtaamisen ja ohjauksen tarkoituksenmukaisuutta silmällä pitäen ensin mainittuja: nuorten ja/tai palvelujen parissa työskenteleviä kunnan työntekijöitä. Tämänsuuntaisen kannan ovat ilmaisseet esimerkiksi lainsäätäjä nykyisin voimassa olevan asevelvollisuuslain perusteluissa 2007, Puolustusvoimien aluetoimistot kuntiin vuosittain lähettämissään pyynnöissä kutsuntojen järjestämisestä, kutsuntajärjestelmää kehittävä työryhmä Puolustusministeriön tammikuussa 2024 julkaisemassa raportissa sekä opetus- ja kulttuuriministeriö useampaan otteeseen.
Yleisen käsityksen mukaan ennen hyvinvointialueuudistusta kunnat nimesivät kutsuntalautakuntiin useimmiten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Mutta mikä on tilanne nyt, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijät ovat siirtyneet hyvinvointialueiden palkkalistoille, eivätkä enää voi edustaa kuntia? Kysymykseen vastaaminen ei ole ihan helppoa, sillä tietoja kunnan edustajista ei ole Suomessa koottu kenenkään toimesta – ei ennen kuin etsivät nuorisotyöntekijät perehtyivät asiaan.
Kunnan edustaja on tärkeässä roolissa
Kutsunnanalaisten nuorten ohella Aikalisä-toiminnan merkeissä kutsunnoissa läsnä olevalle etsivälle nuorisotyölle kunnan edustajan ammattitaidolla, kyvyllä puhutella nuoria ja katsoa asioita heidän kannaltaan sekä tarvittaessa ohjata kohti apua ja tukea, on väliä. Nuorisotyön näkökulmasta on toivottavaa, että kutsuntalautakunnassa nuori kohdataan samaan aikaan sekä rohkeasti että sensitiivisesti, ja hänen elämäntilannettaan, toiveitaan ja kuntoisuuttaan tarkastellaan sielläkin kokonaisvaltaisesti. Näin osuvan palveluksenastumismääräyksen tai muunlaisen päätöksen tekemisen lisäksi voidaan jo tässä vaiheessa tunnistaa tuen ja palveluiden tarpeita, mikäli keskustelu sellaisista antaa viitteitä.
Kutsuntalautakunnan jäsenistä etenkin kunnan edustajalla on mahdollisuus valmistella tai ohjata nuorta keskustelemaan lautakuntakohtaamisessa esille tulevista asioista ja havaitsemistaan tuen tai palveluiden tarpeista kunnan etsivän nuorisotyön kanssa. Nuori kohtaa etsivät nuorisotyöntekijät Aikalisä-pisteellä heti sen jälkeen, kun hän on poistunut lautakunnan luota. Yleisesti ottaen parhaat edellytykset saumattomalle ohjausyhteistyölle kutsuntalautakunnan ja Aikalisä-toiminnan välillä voidaan katsoa olevan silloin, kun kunnan edustaja tuntee haavoittuvassa asemassa olevien nuorten todellisuutta tai palvelujärjelmän toimintaa oman ammatillisen työnkuvansa kautta.
Yllätystulos: luottamushenkilöiden rooli kasvanut kuntatyöntekijöiden kustannuksella
Into ja etsivän nuorisotyön koordinaattorit kokosivat etsivien nuorisotyöntekijöiden avulla syksyn 2023 kutsuntakierroksen aikana kunnista ympäri Suomen tiedot siitä, millaisessa asemassa toimiva henkilö missäkin oli nimetty kunnan edustajaksi kutsuntalautakuntaan. Tulokset esitetään raportissa sekä valtakunnallisesti että aluehallintovirastojen toimialueiden ja niihin kuuluvien maakuntien mukaan.
Selkeästi yleisimmin kutsuntalautakuntaan kuntaa edustamaan oli nimetty poliittinen luottamushenkilö – valtakunnallisesti heitä oli yhteensä 40 % kaikista kuntien edustajista. Yleensä näissä tapauksissa oli kyse joko kunnanvaltuuston tai -hallituksen jäsenistä. Tarkastelluista yksittäisistä kategorioista luottamushenkilö oli yleisin jokaisen aluehallintoviraston alueella yhtä lukuun ottamatta, heidän osuutensa vaihdellessa Lapin vajaasta 20 %:sta aina Länsi- ja Sisä-Suomen yli 52 %:iin.
Kuntatyöntekijöiden kohdalla oli useimmiten kyse nuorisotyöntekijöistä (14 %) (muista kuin etsivistä, joiden tehtävät kutsunnoissa liittyvät Aikalisä-toimintaan, ja joiden siksi ei tulisi olla lautakunnassa) tai esihenkilöistä (13 %) kunnan eri toimialoilta, joista yleisimpiä olivat nuoriso-, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialat tai vastaavat. Joka kymmenes kunnan edustaja työskenteli opetus- ja koulutusalalla, yleisimmin rehtorina, mutta joukossa oli myös opettajia ja opinto-ohjaajia.
Onko kuntaedustajien nimeäminen kutsuntalautakuntiin päässyt politisoitumaan?
Nyt toteutetun tiedonkeruun merkittävin tulos koskee luottamushenkilöiden suhteellisesti huomattavan suurta osuutta. Mikäli ennen hyvinvointialueuudistusta kunnan edustajana kutsuntalautakunnassa tosiaan toimi useimmiten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen, on 1.1.2023 voimaan astuneen uudistuksen jälkeen, eli varsin lyhyessä ajassa, tapahtunut silmiinpistävä muutos.
Kun sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät eivät ole enää olleet kunnan käytettävissä, monessa kunnassa heidän tilalleen ei ole nähtävästi juurikaan haettu uusia ammattilaisia muilta toimialoilta. Kunnan yleisen eli muun kuin etsivän nuorisotyön, opetus- ja koulutusalojen sekä asiantuntijoiden kuten suunnittelijoiden tai esihenkilöiden – eli ihmisten, jotka ammatillisen työnkuvansa puolesta tuntevat nuorten todellisuutta ja/tai palvelujärjestelmää – suhteellisen pieni edustus kunnanvaltuutettuihin ja -hallitusjäseniin verrattuna herättää kysymyksiä. Kunnan edustamisesta kutsuntalautakunnassa näyttäisi nyt tulleen uudella tavalla kuntapoliittiseksi katsottu rooli, ja ehkä jopa eräänläinen palkkiotehtävä tai muunlaisissa yhteyksissä ansaitun poliittisen luottamuksen osoitus.
Arvonpalautus kutsuntalautakunnille, ryhtiliike siviilijäsenten nimeämiseen
Kutsuntalautakuntien siviilijäsenten eli kunnan edustajien nimeämistä koskeva kansallinen tilannekuva ja tämänhetkinen kehityssuunta näyttää epätoivottavalta, mikäli tahtotilana pidetään sitä, mitä asiasta on todettu Puolustusvoimien toimesta ja muissa julkisissa lähteissä. Selvityksen tulosten valossa on selvää, että aiemmat julkilausumat, ohjeistukset ja pyynnöt eivät ole vaikuttaneet toivotulla tavalla.
Nähdäksemme olisikin syytä nostaa kutsuntalautakuntien työlle kunnissa annettua arvoa, ohjeistaa kunnan edustajia tehtäviinsä kansallisesti jaetun käsityksen pohjalta, ja tehdä edustajien nimeämisestä kunnissa ammatillisesti punnitumpaa, läpinäkyvämpää ja siten tasalaatuisempaa. Raportti sisältää siksi myös ehdotuksia nykytilan ja järjestelmän kehittämiseksi.
Lisätietoja:
-
Miikka Piiroinen
asiantuntija, sidosryhmäyhteistyö ja Aikalisä-toiminta
