Budjettiesitys: Haavoittuvimmassa asemassa olevilta nuorilta leikataan palveluita
Valtiovarainministeriö esittää leikkauksia etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytyksiin. Maanantaina 28. elokuuta julkaistu pohjaesitys valtion budjetiksi vähentäisi näiden rahoitusta yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa vuositasolla. Into muistuttaa, että hallitusohjelmassa haluttiin panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tätä tavoitetta ei voida toteuttaa, mikäli haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten palveluista leikataan. Panostus on resurssien antamista, ei pois ottamista.
Miten budjettiesitys suhteutuu aiempiin vuosiin?
VM:n ja OKM:n budjettiehdotuksissa etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan 13 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 aluehallintovirastot myönsivät etsivään nuorisotyöhön yhteensä 15,3 miljoonaa euroa, joten rahoitus vähenee käytännössä 2,3 miljoonaa euroa.
Rahoituksen heikkeneminen vaarantaa laadukkaan palvelun järjestämisen. Leikkaus merkitsisi noin 4000 nuoren saaman tuen lakkaamista. Into vaatii, että etsivän nuorisotyön perusrahoitus on nostettava 18 miljoonaan euroon.
VM:n ja OKM:n budjettiehdotuksissa nuorten työpajatoimintaan kohdennetaan 14 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 aluehallintovirastot myönsivät nuorten työpajoille yhteensä 16,3 miljoonaa euroa, joten kyse on myös työpajatoiminnan kohdalla 2,3 miljoonan euron leikkauksesta.
Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollistetaan myös työpajatoiminnassa. Työpajojen toimintojen ja vastuiden kasvaminen on huomioitava myös niiden rahoituksessa.
Rahoituksen väheneminen heikentää työpajojen toimintaedellytyksiä. Leikkaus johtaisi noin kahden tuhannen nuoren jäämistä palvelun ulkopuolelle. Into vaatii, että työpajatoiminnan perusrahoitus on nostettava pysyvästi vähintään 18 miljoonaan euroon.
Uutena kokonaisuutena etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kanssa samaan rahoitusmomenttiin on tullut koulu- ja oppilaitosnuorisotyö. Kyse on ennaltaehkäisevästä ja yhteisöjä tukevasta työstä, joka lisää opetushenkilökunnan mahdollisuuksia keskittyä ydintehtäväänsä. Hienoa, että toimintoa halutaan kehittää.
Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista lisätä kehitystavoitteita, mikäli se samaan aikaan näivettää jo todennetusti vaikuttavia toimintamuotoja.
Lue Inton esitykset budjettiriiheen tämän linkin kautta
Tutustu valtiovarainministeriön nuorisotyön budjettiehdotukseen vuodelle 2024 tästä
Mitä tapahtuu käytännössä, jos rahoituksesta leikataan?
Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoituksen raju leikkaaminen johtaisi merkittävään etsivien nuorisotyöntekijöiden ja työpajatoimijoiden määrän vähenemiseen monessa kunnassa. Pienillä paikkakunnilla tämä tarkoittaisi palvelujen lakkaamista ja suuremmilla paikkakunnilla ennaltaehkäisevän työotteen heikkenemistä.
Yhteensä on kyse tuhansien syrjäytymisvaarassa olevien tai jo syrjäytyneiden nuorten tilanteen vaikeuttamisesta.
Mikäli suunnitellut leikkaukset toteutuvat, tarkoittaa se muun muassa seuraavia asioita:
- Rahoituksesta leikkaaminen heikentää etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan edellytyksiä tarjota laadukasta palvelua.
- Nuorille tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä kapenee ja yksilölliset polut kohti työtä ja koulutusta vähenevät.
- Materiaaleja ja välineistöä karsitaan eikä uusia hankita. Tämä heikentää työpajatoiminnan kykyä tuottaa työelämälähtöistä opinnollistettua toimintaa.
- Henkilöstön määrästä, koulutuksesta ja työnohjauksesta joudutaan tinkimään ympäri Suomen.
Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta leikkaaminen johtaisi siis nuorten ulkopuolisuuden lisääntymiseen, työllisyyden heikentymiseen ja syrjäytymisen kasvuun. Samalla näiden nuorten siirtyminen muihin palveluihin lisää suoraan kuluja työllisyydenhoitoon sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämän seurauksena yhteiskunnalle ei todennäköisesti koidu tavoiteltuja säästöjä.
Tutkimuksen mukaan nuoren jääminen pelkän peruskoulutuksen varaan tarkoittaa yhteiskunnalle vähintään 370 000 euron taloudellisia menetyksiä. Yksilön kannalta seuraukset ovat käsin kosketeltavia. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kaltaisten tukitoimien puuttuessa syrjäytymisen sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskit kasvavat.
Lue lisää siitä, miksi säästöjä ei tule kohdistaa haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin
Nyt leikattavat palvelut ovat tutkitusti vaikuttavia ja taloudellisia
Tutkimusten mukaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevilla nuorilla on muuta ikäluokkaa suurempi riski syrjäytymiseen. Näiden NEET-nuorten määrä on edelleen liian suuri: lähes 10 prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista ei ole työssä eikä koulussa. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta on suunnattu juuri näille nuorille, mutta ne tarjoavat tukea myös muille sitä tarvitseville, kuten opiskelijoille.
Tutkimukset osoittavat, että etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan kannattaa panostaa. Etsivä nuorisotyö on yksikkökustannuksiltaan edullinen tapa ehkäistä syrjäytymistä, ja sen aloittaminen vähentää NEET-statukselle jäämisen todennäköisyyttä (Vauhkonen & Hoikkala 2020). On laskettu, että etsivän nuorisotyön keskimääräinen kustannus valtiolle on vain 763 € per nuori.
Työpajatoiminta tuottaa tutkitusti julkisen talouden kustannussäästöjä (Vauhkonen & Hoikkala 2020). Selvityksen mukaan työpajatoimintaan sijoitetut resurssit palautuvat työhön pääsyn myötä jo muutamassa kuukaudessa maksettuina veroina ja vältettyinä sosiaalisina tulonsiirtoina. Jo 110 nuoren onnistunut ohjaus vuodessa valtakunnallisesti kattaa työpajatoiminnan rahoituksen. (Ohtonen 2016.) Työpajatoiminnan piirissä oli vuonna 2022 12 144 nuorta. Neljä viidestä nuoresta ohjautuu työpajajakson jälkeen myönteisesti eteenpäin (OKM/AVI).
Kyse on ainutlaatuisista, nuoria lähellä olevista palveluista, joka vahvistaa kokonaisvaltaisesti arjenhallintaa, ohjaa tarvittaviin palveluihin sekä tukee tuloksellisesti koulutukseen ja työhön.
Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta leikkaaminen on lyhytnäköistä taloudenpitoa. Syrjäytyminen ei katoa sillä, että nuoret jätetään selviytymään sen kanssa yksin. Sen sijaan syntyy aiempaa suurempi lasku, jonka maksajiksi valikoituvat tulevat veronmaksajat. Jos Suomen talous halutaan rakentaa kestävälle pohjalle, täytyy syrjäytymisen ehkäisyyn panostaa taloudellisesti juuri nyt.
Lue lisää nuorten syrjäytymisestä ilmiönä ja siitä, miten sitä voidaan ehkäistä
