Tulosta sivu

En osaa, en opi enkä ainakaan mene opiskelemaan!

9.9.2021

Osaamista kertyy monenlaisissa ympäristöissä ja sen näkyväksi tekeminen on tärkeää itseluottamuksen vahvistumisen kannalta. Into on mukana Sitran #OsaaminenNäkyviin -viikoilla 30.8.-12.9. ja julkaisee viikkojen aikana tietoiskuja ja blogeja osaamisen vahvistamisesta ja tunnistamisesta etsivässä nuorisotyössä ja työpajatoiminnassa. Joensuun Nuorisoverstas ry:n toiminnanjohtaja Ulla Mänttäri-Tikka päättää Inton #OsaaminenNäkyviin -viikkojen blogisarjan kuvaamalla osaamisen kertymistä ja tunnistamista työpajaympäristössä.

Tämä lienee perustavanlaatuinen ongelma, jos ihminen uskoo näin. Jokaisella on osaamista, kaikki oppii omalla persoonallisella tavallaan ja osaamista voi kartuttaa ja opiskella todella monella tavalla.

Työpajatoiminnassa kohdataan monenlaisia valmentautujia, joilla on kirjavaa kokemusta koulumenestyksestä ja elämässä selviytymisestä. Monesti pelkkä kannustaminen vie eteenpäin, mutta toisinaan paremmin auttaa konkretisoiminen, ja juuri tästä on kyse työpajatoiminnan opinnollistamisessa.

Opinnollistamisprosessi tarkoittaa työpajatoiminnan sisältöjen vertaamista tutkintojen perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Kun tämä työ on tehty, voidaan osaamista alkaa tunnistaa. Kyseessä on suunniteltu ja sisällöiltään joustava tapa kasvattaa osaamistaan tekemällä oppien sekä tunnistaa jo kertynyttä osaamista. Monestihan tilanne on se, että valmentautujalla on monenlaisia taitoja, mutta niitä ei ole tunnistettu eikä sanoitettu osaamiseksi. Työpajatoiminnassa tämä mahdollistuu. Parhaimmillaan prosessi kehittää valmentautujan osaamista ja työpajatoiminnan prosesseja.

Työpajalla tunnistetusta osaamisesta voi saada osaamistodistuksen, jota voi käyttää apuna työhön ja koulutukseen hakeutumisessa. Toiveissa on, että yhteistyö työpajojen ja koulutuksen järjestäjien kanssa tiivistyisi niin, että osaamistodistukset voitaisiin jatkossa hyväksilukea tutkintoihin. Mutta mielenkiintoisinta on se, mikä merkitys osaamistodistuksella voi olla valmentautujalle. Se voi olla ensimmäinen kerta, kun osaaminen konkretisoituu oikein todistukseksi ja ensimmäinen kerta, kun joku asia tunnistetaan osaamiseksi niin, että valmentautuja kokee, että oppii ja voisi ehkä tulevaisuudessa opiskella. Jo pelkästään itsetunnon koheneminenkin riittää saavutukseksi, muut hyvät asiat kyllä seuraavat.

Olen tutustunut työpajatoiminnan koordinaattorina ja Paikko Itä-Suomi -hankkeen myötä lukuisiin työpajoihin, suuriin ja pieniin sekä todella idearikkaasti toteutettuihin valmennusprosesseihin. Voin vain todeta, että työpajoilla on intoa ja taitoja edistää opinnollistamista ja osaamisen tunnistamista, sekä tehdä näkyväksi valmentautujien osaamista. Kaikki tämä kehitys on tapahtunut menettämättä työpajatoiminnan ydintä: ihmisen yksilöllistä kohtaamista, hyväksymistä sellaisenaan kuin on ja yhteisöllisyyttä, joka tukee eteenpäin.

Miten tätä työtä saataisiin paremmin näkyväksi? No, osaamistodistus kerrallaan ja hyviä malleja ja käytänteitä levittämällä. Tärkeää on myös julkinen tiedottaminen, oppimisympäristöraporttien julkaisu ja esim. Amosaa -työkalun käyttöön otto. Pikkuhiljaa kehittämistyö tulee näkyväksi ja vaikuttavaksi.

Tavataan opinnollistamisen merkeissä!

Ulla Mänttäri-Tikka
toiminnanjohtaja
Joensuun Nuorisoverstas ry