Tulokset haulla ➔ acc6.top المعاملة لحساب Omi

Pajajaksolta kohti uutta ammatillista uraa

Haasteellisissa elämäntilanteissa Julia, 25, sai tukea kahdelta eri työpajalta sekä kuntouttavasta työtoiminnasta.

Olen aikaisemmalta ammatiltani markkinointiassistentti, nykyisin toimin palkanlaskijana.

Elän toistuvan masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja epävakaan persoonallisuushäiriön kanssa. Vaikeimpina hetkinä elämässäni olen ollut pajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan piirissä, joiden avulla lopulta pääsin elämässä eteenpäin.

Olin kahdella eri pajalla sekä Paluu Työelämään -hankkeessa.

Millaista tukea sait pajajaksolta?

Olen tavannut monta erittäin ihanaa valmentajaa ja nuorisotyöntekijää. Valmentajat ovat auttaneet minua monessa asiassa: peruskotiaskareissa, ahdistuneisuuden kanssa sekä opiskelu- ja työpaikan hankkimisessa. He ovat myös kuunnelleet tarvittaessa huolia ja murheita sekä antaneet neuvoja pyydettäessä.

Parhaiten mieleen on jäänyt, kun eräänä kuntouttavan työtoiminnan päivänä tapasin Paluu Työelämään -hankkeen ohjaajan kanssa. Hän oli löytänyt minulle työvoimapoliittisena koulutuksena palkanlaskijan tutkinnon. Haku umpeutui samana päivänä, mutta ehdin juuri palauttaa hakemukseni.

Minut hyväksyttiin koulutukseen ja nyt vuosi myöhemmin olen valmistunut parhailla arvosanoilla ja saanut vakituisen työpaikan.

Mikä merkitys pajajaksoilla on ollut?

Ilman kuntouttavaa työtoimintaa tai Paluu Työelämään -hanketta en olisi välttämättä saanut itseäni revittyä takaisin työelämään. Näissä paikoissa ymmärretään eri tavalla ihmisten erilaisia haasteita, kuten masennusta, ahdistuneisuutta ja paniikkihäiriötä.

Meitä nuoria, jotka putoavat väliin ja jäävät unohduksiin on liian monta. Kun voi huonosti henkisesti, kuntouttava työtoiminta, etsivä nuorisotyö ja erilaiset hankkeet mahdollistavat rauhallisen, avoimen ja ymmärtäväisen ympäristön päästä takaisin arkielämään omilla aikatauluilla.

Ilman tällaista toimintaa en välttämättä vieläkään olisi päässyt elämässäni tähän pisteeseen.

Mitä sinulle kuuluu nyt?

Kuntouttavan työtoiminnan tuen, kognitiivisen psykoterapiajakson ja oman panostuksen kautta olen nykyään iloinen, onnellinen ja jaksavainen sekä oppinut, ettei kaikkea tarvitse tehdä aina täydellisesti.

Minulla on elämässä kaikki erittäin hyvin jokaisella osa-alueella. Tästä kiitän kaikkia niitä ihmisiä (itseni lisäksi), jotka ovat ottaneet koppia meistä väliin putoavista nuorista ja nuorista aikuisista, jotka kamppailevat omien haasteidemme kanssa. Ja myös entistä terapeuttiani, joka on ihan mahtava.

Kiitos <3

Meidän tavoitteenamme on Suomi, jossa kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tavoittavat 43 000 nuorta ja aikuista vuosittain. Ne vähentävät yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, vahvistavat arjenhallintaa sekä tukevat kohti koulutusta ja työtä. Etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta tukea saaneet Helena, Ian, Julia, Raivo, Santeri, Sari, Sonja ja Tomi kertovat, millainen merkitys etsivällä nuorisotyöllä ja työpajatoiminnalla heidän elämässään oli ja mitä heille kuuluu nyt. Etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tarvitaan tulevaisuudessakin toimimaan nuorten ja aikuisten rinnalla sekä tukemaan muita palveluita.

KoVa – kohteesta vaikuttajaksi. Miten lisätä marginalisoidussa asemassa olevien vaikuttamismahdollisuuksia? -hanke vahvistaa nuorten aikuisten yhdenvertaista osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia Pohjois-Suomessa. Hanke keskittyy erityisesti niihin 18–29-vuotiaisiin nuoriin, joiden ääni jää yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa usein kuulematta. Kyse on nuorista, joiden osallistuminen ei ole tällä hetkellä yhdenvertaisesti mahdollista – ei siksi, että heiltä puuttuisi halua vaikuttaa, vaan siksi, että tarjolla ei ole tarpeeksi turvallisia, saavutettavia tai heidän näköisiään tapoja osallistua. 

KoVa luo tilaa ja rakenteita, joissa nämä nuoret voivat osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen omista lähtökohdistaan käsin. Tavoitteena on purkaa osallistumisen esteitä, vahvistaa nuorten uskoa siihen, että heidän näkemyksillään on merkitystä, ja kehittää konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla osallisuus toteutuu paremmin niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. 

Hankkeessa perustetaan vaikuttajaryhmiä Ouluun, Kemi-Tornioon ja Rovaniemelle. Näissä ryhmissä nuoret pääsevät harjoittelemaan vaikuttamistaitoja, nostamaan esiin omia kokemuksiaan ja vaikuttamaan konkreettisesti palveluihin ja rakenteisiin. Vaikuttajaryhmätoiminta opinnollistetaan ja mallinnetaan osaksi esimerkiksi työpajatoimintaa, ja toiminnalle rakennetaan pysyvät rakenteet. 

KoVan toinen keskeinen tavoite on vahvistaa nuorten parissa työskentelevien toimijoiden – kuten kuntien, järjestöjen ja muiden palveluntarjoajien – valmiuksia edistää yhdenvertaista osallisuutta. Hanke kokoaa monialaisia toimijoita yhteen rakentamaan ymmärrystä siitä, millaisia esteitä nuoret kohtaavat ja millaisia ratkaisuja he itse pitävät merkityksellisinä. Yhteistyön kautta syntyy uusia toimintamalleja ja kanavia, jotka mahdollistavat nuorten äänen kuulumisen paikallisyhteisöissä ja päätöksenteossa. 

KoVa tuo yhteen monikulttuurisen ja antirasistisen työn, nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ja paikallispolitiikan. Se tuo valtakunnallisten nuorisotoimijoiden osaamisen lähemmäs niitä nuoria, jotka ovat jääneet vaikuttamisrakenteiden ulkopuolelle – ja rakentaa uusia väyliä heidän osallistumiselleen. 

Hanke on alkanut 1.6. 2025. Päivitämme hankesivua kesäkuun ensimmäisillä viikoilla!

Lisätiedot:

Alue: Häme
Työpajalla: Vuodesta 2002 alkaen, työ- ja yksilövalmentaja

Mikä työpajatoiminnassa on hienoa?

Työpajatoiminnan hienoimpiin ominaisuuksiin kuuluu kyky muuntautua ja kehittää toiminnan sisältöjä eri ilmiöiden mukana, vastaamaan kohdejoukon tarpeita ja tavoitteita.

Kerro mieleenpainuvin tarina valmentautujasta.

Vaikein kysymys on jäsennellä mieleenpainuvimpia kokemuksia työuralta. Matkalle on mahtunut varmasti kaikki mahdolliset sävyt ja tunteet kohtaamieni ihmisten kanssa työskentelystä. Jokainen kokemus on opettanut ja haastanut jopa muuttamaan omia asenteita erilaisia tilanteita kohtaan. Parhaita kokemuksia ovat usein ne tilanteet, joissa erilaiset ennakkoasetelmat muuttuvat ja yhteisymmärrys syntyy. Silloin edellytykset onnistua yhdessä ovat olemassa.

Miten nuoret tulisi kohdata eri palveluissa?

Älä sorru ajattelemaan, että roolisi nuoren matkalla on merkityksetön. Älä kuitenkaan pidä oletuksena, että vain sinä tiedät mikä on parasta nuorelle. Nuoret eivät ole vain numeroita tilastoissa, joten vältä omimasta nuorten itsensä saavuttamia asioita omiksi ansioiksesi. Tunnista ilmiöt yhteiskunnassa / työelämässä ja kerro niistä realistisesti nuorelle ja tue nuoren valintoja parhaan tiedon mukaan. Aikuiset tekevät päätöksiä, joilla he voivat edistää tai vaikeuttaa nuorten asemaa ja mahdollisuuksia; tarkista asenteesi ajoittain, viesti ja toimi sen mukaisesti!

Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen alueelliset verkostot toimivat kaikkien maakuntien alueella. Lisäksi molemmilla työmuodoilla on ruotsinkielisiä verkostoja. Kunkin verkoston toimintaa vetää alueellinen koordinaattori. Aluehallintovirasto valtuuttaa koordinaattorit tehtäviinsä ja rahoittaa koordinaatiotyötä. Jokainen etsivä nuorisotyöntekijä, nuorten työpaja ja valmentaja kuuluu alueensa verkostoon ja pitää tiiviisti yhteyttä alueelliseen koordinaattoriinsa.

Etsivän nuorisotyön alueellisen koordinaation tavoitteena on:

• vahvistaa alueellista yhteistyötä ja osallistaa yhteiseen työskentelyyn
• toimia etsivien tukena arjessa ja mahdollistaa keskinäinen vertaistuki
• innostaa ja osallistaa alueen etsiviä yhteiseen vaikuttamistyöhön
• toimia aktiivisena viestijänä alueen etsivän nuorisotyön, aluehallintoviraston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Inton välillä nuorten äänen vahvistamiseksi ja ajankohtaisiin ilmiöihin tarttumiseksi
• vahvistaa etsivän nuorisotyön laatua ja tukea työmuodon jatkuvaa kehittymistä.

Into toimii etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan alueverkostojen, koordinaattorien ja aluehallintovirastojen läheisenä yhteistyökumppanina. Tarjoamme materiaaleja ja sisältöjä verkostojen toiminnan tueksi, kokoamme alueellisia tietoja valtakunnallisesti yhteen, ja tuotamme laajaa tilannekuvaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kannalta olennaisista kehityskuluista. Yhdessä huolehdimme, että työmuodot pysyvät ajan hermoilla, kehittyvät vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin, ja työntekijöiden sekä kohdattujen nuorten ääni tulee yhteiskunnassa kuulluksi. Näin nuorten sosiaaliselle vahvistamiselle ja rinnalla kulkemiselle taataan parhaat edellytykset.

Etsivän nuorisotyön alueelliset verkostot

1. Lappi
2. Pohjois-Pohjanmaa
3. Kainuu & Koillismaa
4. Pohjois-Karjala
5. Pohjois-Savo
6. Etelä-Savo
7. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa & Pohjanmaa
8. Keski-Suomi
9. Pirkanmaa
10. Satakunta
11. Varsinais-Suomi
12. Kaakkois-Suomi
13. Kanta- ja Päijät-Häme
14. Uusimaa
15. Pääkaupunkiseutu
16. Svenskspråkigt uppsökande ungdomsarbete

Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen alueelliset verkostot toimivat kaikkien maakuntien alueella. Lisäksi molemmilla työmuodoilla on ruotsinkielisiä verkostoja. Kunkin verkoston toimintaa vetää alueellinen koordinaattori. Aluehallintovirasto valtuuttaa koordinaattorit tehtäviinsä ja rahoittaa koordinaatiotyötä. Jokainen etsivä nuorisotyöntekijä, nuorten työpaja ja valmentaja kuuluu alueensa verkostoon ja pitää tiiviisti yhteyttä alueelliseen koordinaattoriinsa.

Nuorten työpajojen alueellisten verkostojen koordinaation tavoitteena on:

• vahvistaa työpaja-ammattilaisten osaamista sekä mahdollistaa keskinäinen vertaistuki
• mahdollistaa alueellista yhteistyötä ja vertaiskehittämistä
• innostaa ja osallistaa alueen nuorten työpajoja yhteiseen vaikuttamistyöhön ja työpajojen toimintaedellytysten vahvistamiseen
• vahvistaa nuorten työpajojen laatua ja tukea työmuodon jatkuvaa kehittymistä
• toimia aktiivisena viestijänä alueen nuorten työpajojen, Inton, opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston välillä valmentautujien äänen vahvistamiseksi sekä ajankohtaisiin ilmiöihin tarttumiseksi.

Into toimii etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan alueverkostojen, koordinaattorien ja aluehallintovirastojen läheisenä yhteistyökumppanina. Tarjoamme materiaaleja ja sisältöjä verkostojen toiminnan tueksi, kokoamme alueellisia tietoja valtakunnallisesti yhteen, ja tuotamme laajaa tilannekuvaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kannalta olennaisista kehityskuluista. Yhdessä huolehdimme siitä, että työmuodot pysyvät ajan hermoilla, kehittyvät vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin, ja työntekijöiden sekä nuorten ääni tulee yhteiskunnassa kuulluksi, jolloin myös nuorten sosiaaliselle vahvistamiselle ja nuorten rinnalla kulkemiselle on parhaat edellytykset.

Työpajojen alueelliset verkostot

1. Lappi
2. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu
3. Pohjois-Karjala
4. Pohjois-Savo
5. Etelä-Savo
6. Pohjanmaat
7. Keski-Suomi
8. Pirkanmaa
9. Satakunta
10. Varsinais-Suomi
11. Kaakkois-Suomi
12. Kanta-Häme ja Päijät-Häme
13. Uusimaa
14. Pääkaupunkiseutu
15. ULA – svensk- och tvåspråkiga arbetsverkstäder

Miten Suomi voi? Rumia lukuja suomalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä
@pääsali

Stina Oksa
Erityisasiantuntija
Sosiaali- ja terveysministeriö

Seminaarissa herätellään kuulijaa pohtimaan tilastojen kautta väestön rumia lukuja, eli miltä näyttävät väestön hyvinvointi ja terveydentila yhteiskunnassamme? Seminaarissa käsitellään väestödatan niitä rumia lukuja, joita kukaan ei halua nähdä, mutta ansaitsevat myös tulla nähdyiksi, kuten mielenterveys, päihteet, kuolinsyyt, lastensuojelu ja syrjäytyneet nuoret.

Edellä mainittuja ilmiöitä lähestytään kuvaamalla viime aikaisia kehityssuuntia ja muutoksia tilastoissa. Rumien lukujen taustalla vaikuttavia ilmiöitä havainnollistetaan myös läpikäymällä mahdollisia eri taustatekijöitä sekä tarkastelemalla ilmiöitä alueellisesti. Seminaarin lopussa pohditaan, miten rumia lukuja voitaisiin tulevaisuudessa kaunistaa ja mitä eri ratkaisuja tähän olisi tarjolla.

Vaikutukset esiin – vakuuttavaa viestintää ja vaikuttamistyötä
@puusepänsali

Reetta Pietikäinen
Asiantuntija: laatutyö
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry

Ruth Bamming
Erityisasiantuntija
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Matti Hulkkonen
Toiminnanohjaaja
Lahden kaupunki Nuorisopalvelut

Tuire Luostarinen
Työpajatoiminnan kehittämishankeen projektipäällikkö
Vantaan kaupunki, nuoriso- ja yhteisöpalvelut / nuorten työpajatoiminta

Etsivältä nuorisotyöltä ja työpajapalveluilta odotetaan yhä vahvempaa laatua ja vaikuttavuutta. Miten kertoa työstä ja sen tuloksista? Vaikutusten todentaminen ja niistä viestiminen on entistä tärkeämpää, kun palvelurakenteet ovat murroksessa ja toiminnan rahoitukseen kohdentuu yhä suurempia leikkauspaineita.

Miten saada kaikki irti omista Sovari-tuloksista ja PAR-tiedoista? Miten tehdä vakuuttavaa viestintää ja vaikuttamistyötä? Rinnakkaisseminaarissa nostetaan esille toiminnan vaikutusten kuvaamisen tapoja ja niiden hyödyntämistä. Omista kokemuksistaan ja hyvistä käytännöistään kertovat etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan edustajat. Tule kuulemaan ja keskustelemaan vaikuttavuudesta, viestinnästä ja vaikuttamistyöstä!

Kaikkihan me ollaan vähän ADHD! Ostaisin siis yhden diagnoosin kiitos
@puusepänverstas

Samuli Kaukonen
Etsivä nuorisotyöntekijä, ADHD-liiton kokemustoimija
Hämeenkyrön kunta

Netti kertoo meille, että ADHD on muoti-ilmiö ja näillä 5 helpolla kikalla pääset siitä eroon. Onko se näin? Miten työntekijän ADHD vaikuttaa asiakastyöhön? Entä sitten kun myös asiakkaalla on ADHD?

Tule kuuntelemaan kokemustarina ja keskustelemaan yhdessä aiheesta. Seminaari tarjoaa ajateltavaa ja kokemuksia asiakastyöstä.

Tekoäly ja vertaisuus – avaimia nuorten digitaalisten taitojen ja osallisuuden vahvistamiseen
@kuusi

Pilar Tapio
Projektipäällikkö, Digiosallisuus -hanke
Diakonissalaitos, Vamos

Panu Räsänen
Projektisuunnittelija
Helsingin kaupunki

Rinnakkaisseminaari käsittelee digitalisaation paradokseja ja sen vaikutuksia nuorten osallisuuteen. Vaikka teknologian kehitys voi vahvistaa nuorten toimijuutta, se myös syrjäyttää helposti heikoimmassa asemassa olevia, kuten NEET-tilanteessa olevia nuoria.

Tilaisuudessa pohditaan, miten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat voivat auttaa nuoria tarttumaan digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin ja miten tekoälyä voidaan hyödyntää nuorten ohjauksessa. Keskustelu pureutuu myös siihen, mitä nuorten digitaaliset taidot todella ovat, miten niitä voidaan kehittää ja miten nuoret itse voivat toimia digitaitojen edistäjinä. Saat käytännön vinkkejä digitaalisten taitojen käsittelyyn ja nuorten kannustamiseen vertaisoppimisen avulla.

Mikä tekee nuorelle asunnosta kodin? Nuorten asumisen ajankohtaiset ilmiöt
@haapa

Reetta Mannonen
järjestötoiminnan asiantuntija
Nuorisoasuntoliitto NAL ry

Hannele Sorri
projektipäällikkö (HIMA-hanke)
Nuorisoasuntoliitto NAL ry

Miltä nuorten asuminen näyttää tässä ajassa? Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n seminaarissa pureudutaan nuorten asumisen ajankohtaisiin tutkimuksiin ja ilmiöihin, sekä keskustellaan kodin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä.

Mikä tekee nuorelle asunnosta kodin? Millaisin moninaisin tavoin nuorten asumista tulisi käsitellä, jotta varmistamme että jokaisella nuorella on koti, josta käsin elää omannäköistä elämää? Luvassa on ajankohtaista tietoa, yhteisiä oivalluksia ja konkreettisia ideoita nuorten asumisen ja kotihyvinvoinnin tukemisesta.

Sosiaalinen vahvistaminen muuttuvassa palvelujärjestelmässä
@pääsali

Timo Kontio
Toiminnanjohtaja
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat olleet keskeisessä roolissa 2010-luvun suomalaisessa palvelujärjestelmässä auttamassa syrjäytymisvaarassa olevia. Maailma muuttuu ympärillä ja samalla myös lainsäädäntö. Orpon hallitusohjelmassa molemmat toiminnot mainitaan erikseen ja niitä halutaan kehittää. Kuitenkin hyvinvointialueuudistuksen ja TE-uudistuksen myötä, samoin kuin Orpon hallituksen tekemien leikkauspäätösten äärellä mannerlaatat järisevät.

Miltä näyttävät sosiaalisen vahvistamisen työmuotojen rooli ja positio jatkossa? Mihin suuntaan toimintojen pitäisi kehittyä? Mitä pitää ottaa huomioon ja mihin valmistautua? Tule kuuntelemaan ajankohtaisimmat uutiset ja keskustelemaan uhkista ja mahdollisuuksista kanssamme!

Nuorten huumekuolemien teematutkinta – tulokset ja suositukset
@puusepänverstas

Hanna Tiirinki
Johtava tutkija
OTKES

Nuorten huumekuolemat ovat yhteiskunnan musta piste ja yhä useampi nuori kuolee huumeisiin. Mikä mättää maailman onnellisimman kansan hyvinvointipalvelujärjestelmässä?

Miksi yhä useampi nuori kohtaa tapaturmaisen huumekuoleman? Millaisilla keinoilla huumekuolemia voidaan ennaltaehkäistä? Tule kuulemaan OTKESn teematutkinnasta sekä sen tuottamista tuloksista ja suosituksista.

Uskovia, uushenkisiä, uskonnottomia? Nuorten katsomusten moninaiset muodot Suomessa
@puusepänverstas

Jussi Sohlberg
Tutkimuskoordinaattori
Kirkon tutkimus ja koulutus

Teemu Pauha
Uskontotieteen ja islamin tutkimuksen dosentti, islamilaisen teologian yliopistonlehtori
Helsingin yliopisto

Suomen uskonnollinen kenttä on voimakkaassa muutoksessa. Näemme yhtäältä voimistuvaa maallistumista, kun Suomen evankelis-luterilainen kirkko menettää jäseniä ja uskonnottomuus yleistyy. Samalla suomalainen uskonnollisuus on voimakkaasti monimuotoistumassa esimerkiksi maahanmuuton ja uushenkisten virtausten vaikutuksesta.

Käsittelemme rinnakkaiseminaarissa näitä muutoksia erityisesti nuorten kannalta: Millaisia muutoksia nuorten katsomuksissa on havaittavissa? Mikä on nuorten suhde uskonnollisiin uskomuksiin? Onko nuorten miesten ja naisten uskonnollisuudessa eroa? Nuorten uskonnollisen yleiskuvan lisäksi keskitymme erityisesti musliminuoriin: Miten musliminuorten katsomukset ja arvot eroavat muiden nuorten vastaavista? Entä miten ne eroavat heidän vanhempiensa näkemyksistä? Millaista on suomalaisten musliminuorten islam?

Kunnallisen nuorisotyön tilannekuvaa etsimässä
@kuusi

Juha Leskinen
Tutkija
Nuorisotutkimusseura, Osaamiskeskus Altius

Nuorisotutkimusseura johtaa uutta osaamiskeskus Altiusta tehtävänään koota nuorisotyön toteutumista koskeva tilannekuva. Seminaarissa kuulette miten Altiuksessa edistetään osaamiskeskuksen tavoitteita, ja miten kunnallisen nuorisotyön tilannekuvaa rakennetaan.

Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ovat tärkeitä toimintoja nuorisotyön kentällä, ja seminaarissa pääsette myös tuomaan toiveitanne ja ajatuksianne esille niiden paikasta tilannekuvan palapelissä. Missä etsivä nuorisotyö kulkee tällä hetkellä? Mihin suuntaan työpajatoiminta on menossa?

Förstå och bemöta ätstörningar – Syömishäiriöiden ymmärtäminen ja niihin reagoiminen
@haapa

Rasmus Isomaa
Docent i utvecklingspsykologi, psykoterapeut, specialist i behandling av ätstörningar – Kehityspsykologian dosentti, psykoterapeutti, syömishäiriöhoidon erityisasiantuntija
Österbottens välfärdsområde – Pohjanmaan hyvinvointialue

Många unga uttrycker idag illamående och osäkerhet genom olika former av ätstörningar. Rasmus kommer att föreläsa om hur vi kan förstå dessa problem och bakomliggande svårigheter, så som negativ självbild och kroppsmissnöje.

Därtill kommer föreläsningen att fokusera på hur vi som professionella kan bemöta unga och deras anhöriga på ett sätt som främjar en känsla av hanterbarhet och förändring.

Työpajatoiminnassa vahvistetaan nuorten ja aikuisten taitoja itsenäiseen elämään, opiskeluun ja työssäkäyntiin. Työpajalla valmentautujat voivat tunnistaa omia vahvuuksiaan, kehittää taitoja toimia toisten ihmisten kanssa, oppia hoitamaan arjen asioita sekä saada eväitä koulutukseen ja työelämään. Työpajatoiminta edistää ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja selviytyä erilaisista elämäntilanteista yhdessä toisten ihmisten kanssa. Tämä on sosiaalista vahvistamista työpajatoiminnassa.

Sosiaalinen vahvistaminen on työ- ja toimintakyvyn sekä elämäntaitojen kartuttamista

Työpajatoiminnan tavoitteet vaihtelevat valmentautujien tarpeiden mukaan. Painopiste voi olla ihmisen toimintakyvyn parantamisessa tai työelämään valmentamisessa. Työpajat tarjoavat eri palveluita, kuten työkokeilua ja palkkatuettua työtä sekä vaihtoehtoisen oppimisympäristön opinnoissa. Sosiaalinen vahvistaminen kytkeytyy kaikkiin työpajan palveluihin, sillä se mahdollistaa valmentautujan etenemisen omissa tavoitteissaan.

Sosiaalinen vahvistaminen

• ehkäisee nuorten ja aikuisten syrjäytymistä ja lisää heidän hyvinvointiaan
• vahvistaa kaveruutta ja yhteisöllisyyttä, vähentää yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta
• tukee itsensä toteuttamista sekä tarjoaa mielekästä ja merkityksellistä tekemistä
• lisää työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista sekä työllisyyttä ja toimeentuloa
• lisää omatoimisuutta, parantaa arjen asioista suoriutumista ja helpottaa avun pyytämistä
• vahvistaa suoriutumista ja vähentää alisuoriutumista
• antaa uusia näkökulmia asioihin näköalattomuuden sijasta
• luo uskoa tulevaisuuteen

Tunnista vaikutusketjut omassa työssäsi

Laadukas työpajatoiminta tuottaa sosiaalista vahvistumista. Se perustuu yhteiseen toimintaan, hyvään yhteishenkeen ja ammattitaitoiseen valmennukseen.

• Tehtävät ja toiminta työpajalla tuottavat valmentautujille onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden oppia uutta yhdessä toisten ihmisten kanssa.
• Valmentautujat saavat myönteistä palautetta valmentajilta ja ryhmältään sekä kokevat toimintansa merkitykselliseksi.
• Tämä kannustaa häntä osallistumaan ryhmätoimintaan ja ottamaan vastuuta yhteisön jäsenenä. Arvostus ja luottamus pajayhteisössä tuottavat valmentautujalle tunteen, että hän on tärkeä osa ryhmää.
• Onnistumisen ja uuden oppimisen kokemukset rakentavat myönteistä käsitystä itsestä. Myös yhteisöön kuuluminen ja rakentava vuorovaikutus vahvistavat itsetuntemusta.
• Ihminen saa luottamusta omiin taitoihinsa ja kykyynsä toimia erilaisissa tilanteissa.
• Realistinen käsitys omasta osaamisesta auttaa asettamaan tavoitteita, jotka on mahdollista saavuttaa. Se parantaa ihmisen mahdollisuuksia onnistua.
• Onnistumisen kokemukset lisäävät motivaatiota asettaa uusia tavoitteita ja toimia niiden eteen.
• Tavoitteissa eteneminen tuo hallittavuuden tunnetta valmentautujan arkeen ja elämään. Valmentautuja voi kokea, että hän pystyy itse vaikuttamaan elämänsä kulkuun.

Osallisuus, yhteisöllisyys ja valmennus – työpajan kolme kulmakiveä

Laadukas työpajatoiminta on monen tekijän summa. Ne yhdessä mahdollistavat valmentautujien sosiaalisen vahvistumisen.

Työpajatoiminnassa voidaan vahvistaa valmentautujien osallisuutta monella tasolla. Osallisuutta on valmentautujien aito kohtaaminen ja kuuleminen. Siihen sisältyy kokemus siitä, että kuuluu työpajan yhteisöön. Osallisuutta on valmentautujien mahdollisuudet vaikuttaa omaan toimintaan ja yhteisiin asioihin. Se voi ulottua työpajatoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon asti.

Työpajan yhteisöllisyys perustuu valmentautujien yhdenvertaisuuteen, arvostukseen ja osallisuuteen. Hyväksyvä ja turvallinen ilmapiiri ryhmässä sekä kannustava valmennus edistävät tavoitteisiin pyrkimistä. Työpajalla ei tarvitse osata valmiiksi, vaan siellä saa mahdollisuuden kokeilla, oppia ja erehtyäkin. Valmennuksessa tuetaan hyvää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä ryhmässä sovittujen yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Valmentajat ohjaavat valmentautujia tehtävissään ja työelämän taidoissa. Valmentaja auttaa valmentautujaa tunnistamaan taitojaan, havaitsemaan edistysaskeliaan ja ottamaan vastuuta oppimisesta. Työpajalla saa onnistumisen kokemuksia, oppii ammatillisia taitoja ja osaaminen voidaan tunnistaa. Valmentaja antaa rakentavaa palautetta ja kohtelee valmentautujia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.  

Työpajan valmennus tukee valmentautujien toimintakykyä, arjen hallintaa, työelämätaitoja ja suunnitelmia elämässä eteenpäin. Perustana on luottamus valmentajaan. Valmentaja pyrkii ymmärtämään kunkin ihmisen tilannetta ja hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on. Ryhmämuotoisessa valmennuksessa valmentautujat saavat toisiltaan vertaistukea, kun he jakavat kokemuksiaan ja näkemyksiään.

Tästä kaikesta rakentuu sosiaalinen vahvistaminen työpajatoiminnassa.

Lue lisää sosiaalisesta vahvistamisesta Sovari-opaskirjasta (sivuilta 14-21) (pdf)

Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö voidaan aloittaa myös viranomaisten ja muiden toimijoiden luovuttamien tietojen perusteella. Tietojen luovuttamista etsivään nuorisotyöhön ohjaa Nuorisolaki.

Tutustu etsivän nuorisotyön prosessiin!

Milloin nuori ohjataan etsivään nuorisotyöhön?

• Kun viranomainen tai toimija arvioi työssään saamansa käytettävissään olevan tiedon valossa nuoren olevan sellaisen tuen ja ohjauksen tarpeessa, joka ei ole suoraan määriteltävissä oman toimialan tai jonkin muun toimijan tai sektorin tehtäviin
• Kun nuori ei ole vielä valmis kiinnittymään itsenäisesti tarvitsemaansa palveluun tai palveluiden tarve on laaja.
• Kun nuori ei ole sitoutunut palveluun tai toimintaan, jonka piirissä hän on, ja on arvioitu riski, että hän on putoamassa tai jo pudonnut palvelun ulkopuolelle.
• Kun nuoren kanssa on käyty keskustelua tuentarpeesta ja nuori on antanut suostumuksensa yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamiseen (ilmoitusvelvolliset viranomaiset ilmoittavat myös, vaikka tämä ei toteudu).

Esimerkkejä arjen tilanteista, joissa etsivästä nuorisotyöstä voi olla nuorelle hyötyä

• Nuori toivoo luotettavaa ja ei-viranomaisroolissa toimivaa aikuista peilailemaan kanssaan hänen elämäntilannettaan ja mahdollisuuksiaan – nuoren omista lähtökohdista käsin ja hänen omien tavoitteidensa suuntaisesti.
• Ammattilainen arvioi, että elämäntilanteen edistymisen kannalta olennaisten asioiden hoitaminen on nuorelle haastavaa yksin, ilman tukea – kun asiat saattavat kokemuksen mukaan jäädä nuorelta muuten hoitamatta.
• Nuori palaa asioimaan aina saman ongelman kanssa, eikä pääse omatoimisesti asian kanssa eteenpäin, mutta ei löydy selkeää tahoa, jonne nuori pitäisi ohjata.
• Nuorella on tarvetta monille eri palveluille tai hänen tulee asioida useammassa virastossa saadakseen asioitaan eteenpäin ja ammattilainen arvioi, että nuori tarvitsee palvelujärjestelmää tuntevaa rinnalla kulkijaa varmistamaan asioiden etenemisen.

Miten yhteys etsivään nuorisotyöhön?

• Ota ensin nuoren kanssa puheeksi huolesi hänen asioidensa hoitumisesta ja kerro, että etsivä nuorisotyö voisi auttaa häntä hänen niin halutessaan.
• Kerro, että etsivä nuorisotyö on vapaaehtoista, hänen omilla ehdoillaan tapahtuvaa palvelua, jossa hän saa nuorisotyön ammattilaisen tukea tarvitsemiinsa asioihin.
• Korosta, että työskentely on luottamuksellista ja perustuu nuoren itsensä antamiin tietoihin – etsivään nuorisotyöhön ohjaava taho luovuttaa nuoren suostumuksella nuoren kotikunnan etsivälle nuorisotyölle vain nuoren yhteys- ja yksilöintitiedot, jotta etsivä nuorisotyöntekijä voi olla häneen yhteydessä. Nuorella on oikeus kieltäytyä palvelusta tai keskeyttää palvelu missä vaiheessa tahansa ilman, että siitä koituu hänelle mitään sanktiota.
• Ota huomioon, että nuorella on myös mahdollisuus osallistua etsivän nuorisotyön palveluun nimettömänä. Pohdi, kuinka tämä omassa organisaatiossasi mahdollistetaan. Pohdi myös nuoren kanssa, miten palvelun käyttö nimettömänä alkaisi parhaiten. Ilmaise toive etsivälle nuorisotyöntekijälle selkeästi ja tue nuorta siirtymätilanteessa.

Suomen etsivät nuorisotyöntekijät löydät entit.fi-sivustolta.