Luopuminen. Pirkanmaan aluekoordinaattori Kärki kiittää ja kuittaa
Pitkäaikainen etsivän nuorisotyön aluekoordinaattori, kansanterapeuttinakin tunnettu Tuomas Kärki pohdiskelee luopumisen taitoa. Viime vuodet ovat tuoneet ammatilliselle kentällemme paljon arvokasta. Aiempaan hyvään takertumisesta on kuitenkin myös osattava päästää irti, jotta katse voi siirtyä siihen, mikä on vasta kasvamaisillaan. Tämä on totta myös kirjoittajan itsensä kohdalla: koordinaatiotehtävä on nyt takana, edessä siintää uutta – ja matkalla sopii ottaa oppia nuorista.

Elämässä yksi vaikeimmista taidoista on osata päästää irti. Luopumista me kaikki joudumme tekemään. Joudumme luopumaan vanhemmistamme luonnollisen poistumisen kautta, luopumaan nuoruudesta (allekirjoittanutkin on joutunut toteamaan, että ei ole enää nuori, vaikka ikinuori onkin), osasta haaveista, osa meistä joutuu luopumaan terveydestään – ja joskus on vain päästettävä irti mennäkseen eteenpäin. Kukaan ei tätä taitoa opeta elämässä, se on opeteltava elämän mukana. Nuorille olisikin hyvä olla peruskoulussa pakollinen kurssi luopumisesta. Luopuminen on taito, jota harjoitellaan koko elämän ajan. Etenkin nuorille on tärkeää ymmärtää, että elämässä tilanteet muuttuvat jatkuvasti, ja että vanhasta irti päästäminen avaa usein ovia johonkin uuteen ja vielä merkityksellisempään.
Olen toiminut etsivän nuorisotyön koordinaattorina 7 vuoden ajan. Saan olla todella kiitollinen siitä, mitä kaikkea olen näiden seitsemän vuoden aikana kokenut ja missä kaikessa olen saanut olla mukana. Etsivän nuorisotyön koordinaatio levisi valtakunnalliseksi, meillä oli kohdennetun nuorisotyön osaamiskeskus, työ ammatillistui huimasti ja siihen tuli valtakunnalliset yhteiset raamit. Etsivään nuorisotyöhön tehtiin käsikirja, jonka toinen painos on kirjan koossa sisältäen valtavan määrän tietoa. Tuli laatukriteeristöt, valtakunnallisesti yhteinen ilme ja oma brändi, ja suoranainen materiaalitulva. Norjalaisetkin luovuttivat kruunun Suomeen maailman parhaasta etsivästä nuorisotyöstä. Meistä tuli malli, jota tultiin ympäri Eurooppaa katsomaan.
Etsivässä nuorisotyössäkin on jouduttu luopumaan. Olemme luopuneet osaamiskeskuksesta, ja koordinaation muuttunut rahoitusmalli muuttaa alueellisten tapaamisten mahdollisuuksia. Aluehallintovirasto muuttuu valtakunnalliseksi Lupa- ja valvontavirastoksi, mikä sekin on tätä jatkuvien muutosten ketjua. Etsivässä nuorisotyössäkin on osattava luopua. Etsivän nuorisotyön kehittämistyössä päästiin pisteeseen, missä Suomessa tehtiin maailman parasta etsivää nuorisotyötä. Se on edelleen sitä, vaikka etsivällä ei olekaan osaamiskeskusta. Se kehitystyö ei häviä minnekään. Uudet tuulet tekevät monesti hyvää, ja toivonkin että myös etsivässä nuorisotyössä muutokset otetaan vastaan mahdollisuutena sopeutua ja kehittyä yhteiskunnan mukana. Vaikka yhteiskunnassa saattaisikin olla aallokkoa, etsivä nuorisotyö pysyy vakaana kuin kallio, kunhan vain keskitymme meidän ydintehtävään, nuoriin.
Olen saanut olla mukana mielettömällä matkalla. Olen saanut työskennellä upeiden ihmisten kanssa, jakaa tarinoita, kohdata aitoja hetkiä ja nähdä, miten etsivä nuorisotyö aikuistuu ja löytää oman suuntansa. Luopumista kannattaa opetella tietoisesti ja lempeästi. Siihen kuuluu kiitollisuus kokemuksista, avoimuus tulevalle sekä kyky kantaa mukana muistoja, jotka rikastuttavat uutta polkua. Ehkä onkin niin että meidän aikuisten pitäisikin ottaa mallia nuorista, jotka tietämättään luopuvat jatkuvasti, sopeutuvat uusiin tilanteisiin ja ovat avoimia uusille mahdollisuuksille. Nuorilla on luontainen kyky omaksua uutta, adaptoitua ja suuntautua tulevaan, ja tätä kykyä meidän kaikkien on hyvä vaalia myös omassa elämässämme. Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa onkin korostunut, että luopuminen ei ole menettämistä vaan uuden mahdollistamista.
Haluan kiittää kaikkia teitä! Olette aivan supermahtavia! Kiitos!
Terveisin, kansanterapeutti Kärki.

Tuomas Kärki
Pirkanmaan etsivän nuorisotyön ex-aluekoordinaattori
etsivä nuorisotyöntekijä, Ruoveden kunta
