Inton terveiset budjettiriiheen: tehokkaita keinoja koulutuksen ja työllisyyden tukemiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn
Miten katkaistaan syrjäytymiskehitys?
Mitä tarvitaan nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistumiseen?
Kuinka taataan kaikille koulutus- tai työpaikka?
Inton ratkaisut:
► Etsivän nuorisotyön rahoitusta on nostettava ja siirrettävä budjettipohjaiseksi!
► Työpajojen toimintaedellytyksiä ja palveluita on vahvistettava!
► Nuorisoalan ja sote-järjestöjen rahoitus on turvattava!
► Työllisyyden edistämiseen on panostettava tarvelähtöisillä palveluilla!
Etsivän nuorisotyön rahoitusta on nostettava ja siirrettävä budjettipohjaiseksi
Hallitusohjelmasta:
”Etsivän nuorisotyön toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan.”
”Palautetaan asteittain etsivän nuorisotyön rahoitusta nuorisotoimen momentille.”
Koronaepidemian myötä haasteellisessa asemassa olevien nuorten tilanteet ovat entisestään vaikeutuneet ja syrjäytyminen on vaarassa lisääntyä. Etsivä nuorisotyö vaikuttaa suoraan kaikkein heikommassa asemassa olevien nuorten hyvinvointiin ja osallisuuden kokemukseen. Sen rahoitus ei voi riippua rahapelituotoista.
► Etsivän nuorisotyön rahoitus täytyy nostaa vuoden 2019 tasoon eli yhteensä 13,35 miljoonaan euroon.
► Etsivän nuorisotyön rahoitus on siirrettävä rahapelituotoista kokonaan budjettipohjaiseksi.
Työpajojen toimintaedellytyksiä ja palveluita on vahvistettava muuttuneessa tilanteessa
Hallitusohjelmasta:
”Työpajatoiminnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vahvistetaan.”
Koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumiseen tukea tarvitsevia nuoria ja aikuisia on koronaepidemian vuoksi aiempaa enemmän. Työpajojen asiakkaiden tuentarpeet ovat kasvaneet ja heidän toimintakykynsä on heikentynyt. Jos asiakkaat eivät saa tarpeisiinsa vastaavia palveluita, ongelmat kasautuvat edelleen ja yhteiskunnan kustannukset kasvavat.
Työpajatoiminta on todistetusti tuloksellinen palvelu, joka vahvistaa elämänhallintaa ja osaamista sekä edistää kouluttautumista ja työllisyyttä. Työpajojen starttivalmennus tarjoaa toimintakykyä ja elämänhallintaa vahvistavaa yhteisöllistä toimintaa, joka on usein palvelujärjestelmästä puuttuva osa.
► Työpajojen toimintaedellytykset on turvattava: työpajatoiminnan rahoitusta tulee vahvistaa.
► Työpajojen starttivalmennukseen pitää kohdentaa lisärahoitusta.
Nuorisoalan ja sote-järjestöjen rahoitus turvattava
Hallitusohjelmasta:
”Kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille tulevalla hallituskaudella arpajaislain vaikutuksen johdosta mahdollisesti vähenevät määrärahat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoiminnan osalta.”
Nuorisotyöhön resursointi on investointi tulevaisuuteen. Nuoret tarvitsevat nyt entistä enemmän tukea. Sote-järjestöt tuottavat palveluita kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Näitä ihmisiä ei saa pudottaa tuen ja avun ulkopuolelle. Yhteiskunnan kipupisteisiin kohdistuvan työn rahoitus on saatava nykyistä vakaammalle pohjalle.
► Nuorisoalalta ja sote-järjestöiltä ei saa leikata.
► On ratkaistava, miten nuorisoalan ja sote-järjestöjen rahoitus järjestetään pitkällä tähtäimellä.
Työllisyyttä edistetään tarvelähtöisillä työllisyyspalveluilla ja välityömarkkinoita hyödyntämällä
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelutarpeet ovat moninaisia ja voivat liittyä niin voimavaroihin, osaamiseen kuin työmarkkinoilla toimimiseenkin. Niihin vastaaminen edellyttää tarvelähtöisiä palveluita.
Valitettavasti työnhakijoita ohjautuu palveluihin, jotka eivät vastaa heidän tarpeisiinsa. Työnhakijoiden palvelutarpeita ei tunneta, koska heidän työ- ja toimintakykyään ei arvioida.
Myöskään siirtymiä työllisyyttä edistävistä palveluista avoimille työmarkkinoille ei tueta riittävästi. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat tarvitsevat tukea avoimille työmarkkinoille sijoittumisessa. Tehokkaita tukimuotoja ovat työhönvalmennus ja edelleensijoittaminen.
Hallitusohjelmasta:
”Kehitetään välityömarkkinoita.”
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden nostaminen edellyttää hyvin toimivia välityömarkkinoita. Välityömarkkinatoimijoiden, kuten järjestöjen, säätiöiden ja työpajojen, tuottamat palvelut vahvistavat osallisuutta ja osaamista ja edistävät työllisyyttä.
► Työnhakijoiden moniammatillisia ja toiminnallisia työ- ja toimintakyvyn arviointeja pitää lisätä. TE-hallinnon palveluohjausta tulee vahvistaa.
► Palkkatukea tarvitaan myös kolmannelle sektorille ja kuntiin.
► Avoimille työmarkkinoille siirtymistä on tehostettava lisäämällä työhönvalmennusta ja edelleensijoittamista.
► Välityömarkkinatoimijoiden toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntää entistä laajemmin työllisyyden edistämisessä.