Tulokset haulla Twitter アカウントを購入します 👉🏿 acc6.top 👈🏿/page

Inton vaikuttamistyön ydin on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytysten vahvistaminen. Into tekee etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa tunnetuksi valtakunnallisesti inhimillisesti kohtaavina ja ammattitaitoisina palveluina. Into osallistuu rohkeasti ja rakentavasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Into etsii aktiivisesti ratkaisuja ja nostaa esiin jo olemassa olevia hyviä toimintamalleja.  

Into vaikuttaa lainvalmisteluun ja budjettiesityksiin, seuraa lakien toimeenpanoa ja tarjoaa vaikuttavia ratkaisuja osallisuuden vahvistumiseen sekä siirtymiin kohti työelämää ja opiskelua. Vaikuttamistyöllä Into on mukana rakentamassa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on parempi olla. Into tuo esiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan hyötyä, merkitystä, tuloksia ja vaikuttavuutta.  Intolla on osaamista ja näkemystä siitä, miten kaikki saadaan mukaan, ettei kukaan jää ulkopuolelle. 

Into tekee vaikuttamistyötä tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten nuoriso-, sosiaali- ja terveysjärjestöjen sekä välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Yhdistyksellä on toimivat suhteet toimintojen kannalta keskeisiin ministeriöihin, Opetushallitukseen, Kuntaliittoon ja aluehallintovirastoihin. Lisäksi teemme kansainvälistä yhteistyötä osallistumalla muiden eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa International Production School Organisationin (IPSO) toimintaan. 

Inton vaikuttamistyö perustuu etsivän nuorisotyön ja työpajojen toimijoilta kerättyihin näkemyksiin ja käytännön kokemuksiin. Ota meihin yhteyttä kaikissa vaikuttamistyön teemoissa!

Into vaikuttaa etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionrahoitukseen mm. valtion talousarvioon, budjettiriiheen ja kehysriiheen liittyvän vaikuttamistyön avulla. Into pyrkii vahvistamaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytyksiä.

Budjettiriihi 2024

Koronan myötä nuorten välinen eriarvoisuus on kasvanut. Pandemiaolojen jälkivaikutuksina nuorten mielenterveysongelmat, kotiin vetäytyminen sekä rikos- ja päihdekäyttäytyminen tulevat nuorisotyössä nyt näkyviin aiempaakin vakavampina ilmiöinä. Tilanteet ovat vaikeutuneet erityisesti niillä nuorilla, joilla jo ennestään on ollut haasteita. Samaan aikaan kevään 2024 kehysriihen päätösten seurauksena nuorisoalaan kohdentuu merkittävä rahoitusleikkauspaine.

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan rahoitukset ovat kuitenkin tällä erää asettumassa vuoden 2024 tasolle, jolloin rahoitusta jo leikattiin aiemmista vuosista (ks. Inton kooste). Valtiovarainministeriön talousarvioesitys leikkaisi kyllä nuorisoalalta muulla tavoin hyvin laajalti. Esimerkiksi nuorisoalan kansalaisjärjestöjen rahoitus heikkenisi kuudesosalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on omassa esityksessään jättänyt suurimmat leikkaukset poliitikkojen tehtäväksi.

Esityksiä yhdistävät leikkaukset nuorisoalan kehittämisestä ja yleisistä toiminnan edellytyksistä, kuten nuorisokeskuksilta. Suomalainen nuorisotyö on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen osaavaa ja ammatillista. Sillä on oma vakiintunut paikkansa nuorten elämässä. Suunnitelluilla leikkauksilla on suora vaikutus nuorten arkeen ja hyvinvointiin, mutta päätöksenteon tueksi ei ole tehty vaikuttavuusarvioita.

On ristiriitaista, että nuorilta halutaan leikata, kun samaan aikaan julkinen keskustelu nuoria kohtaan on huolta kantavaa ja esiin nousee jatkuvasti ratkaisua vaativia ongelmia. Kuka oikeasti auttaa huolehtimaan nuorten kasvusta, itsenäistymisestä ja osallisuudesta yhteiskuntaan?

Inton terveiset vuoden 2024 budjettiriiheen

Hyödyllisiä linkkejä

• Inton lausunnot valtion talousarviosta
• Inton arvio Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiesityksestä

Verkkolaskut

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry, 1099260-5
Verkkolaskuosoite : 003710992605
Operaattori : Maventa (003721291126)
Välittäjätunnus pankkiverkosta lähetettäessä: DABAFIHH*
*Käyttäkää tätä välittäjätunnusta mikäli käytössänne olevasta verkkolaskutusohjelmasta ei voi lähettää laskuja suoraan Maventan välittäjätunnukselle.

Laskujen vastaanotto sähköpostitse skannauspalveluun

Toivomme, että lähetätte tähän osoitteeseen ainoastaan laskuja. Laskut lähetetään palveluun sähköpostin PDF-muotoisina liitetiedostoina ja laskun liitteiden tulee olla samassa tiedostossa itse laskun kanssa.

Sähköpostilaskun osoite: 10992605@scan.netvisor.fi

• Voit lähettää useita laskuja yhdessä sähköpostiviestissä, kunhan jokainen lasku on erillisenä liitetiedostona. Kaikilla tiedostoilla tulee olla eri nimi.
• Yhden sähköpostin maksimikoko on 5 MB
• PDF-tiedostojen tulee olla aitoja PDF-dokumentteja (PDF-versio 1.3. tai uudempi)
• PDF-tiedostot eivät saa olla lukittuja tai salasanalla suojattuja
• Dokumentin ulkomitta voi olla maksimissaan 210×297 mm.
• Liitteen nimen sallitut merkit ovat tavallisia kirjoitusmerkkejä a-z, A-Z, 0-9. Ethn käytä erikoismerkkejä liitteiden nimeämiseen.

Laskujen vastaanotto postitse skannauspalveluun

Osoitetietojen tulee olla täydellisinä sekä laskussa että kirjekuoressa, jotta lasku voidaan välittää nopeasti ja luotettavasti vastaanottajalle. 

Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry

10992605

PL 100

80020 Kollektor Scan

• Lähetäthän skannausosoitteeseen ainoastaan laskumateriaalia. Nämä postit luetaan automaattisesti yrityksemme reskontraan, eikä mikään muu materiaali (esimerkiksi kuitit, liikelahjat, luottokortit ja pääsyliput) saavuta vastaanottajaansa tätä kautta.
• Käytäthän mieluiten tekstissä vain mustaa väriä valkoisella pohjalla; se antaa selkeimmän lopputuloksen laskun tietojen tunnistusta varten
• Ethän käytä niittejä skannauspalveluun lähetetyissä laskuissa.

Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli STL on Inton kehittämä työkalu työpajatoiminnan kokonaisvaltaiseen arviointiin. Malli antaa kehykset ja tarkastelukulmia työpajan laadunarvioinnin toteuttamiseen monesta eri suunnasta. Työkalun avulla arviointi ja toiminnan kehittäminen tuodaan osaksi jokaisen työpajan arkea.

Työpajojen toimintaympäristö muuttuu ja työpajatoiminta muuttuu sen mukana. Laadukas työpajatoiminta vastaa mahdollisimman hyvin tarkoitustaan sekä tuottaa tavoitteitaan vastaavia tuloksia ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää toiminnan jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.

STL on kehitetty työpajatoimintaan alun alkaen vuonna 2005. Malli perustuu eurooppalaiseen laatupalkintomalliin EFQM ja on siitä käännetty työpajatoiminnan kielelle. Matkan varrella arviointimallin arviointialueet ovat muovautuneet, ja nyt tarkastelu kohdentuu aikaisempaa enemmän toiminnan strategiseen suuntaan. Jatkuva muutos ja uudistuminen nähdään oleellisena osana menestyvää työpajatoimintaa.

STL-arviointimalli koostuu kolmesta arviointialueesta: suunta, toiminta ja tulokset. Jokaiseen arviointialueeseen sisältyy kriteerejä ja niiden sisältöä on avattu arviointikohdissa, mitä asioita laadukas tai erinomainen työpaja tekee kriteerin mukaan. Kriteerien alta löytyy määritelmä ja esimerkkejä siitä, mitä nämä asiat voivat työpajakentällä tarkoittaa.

Miten työpaja voi toteuttaa STL-arviointia?

Helpoin tapa aloittaa laadunarviointimallin käyttö on toteuttaa itsearviointi.
Työpajan koosta riippuen se voidaan toteuttaa koko henkilöstön tai sitä edustavan ryhmän kesken.
Arviointimalliin voit perehtyä STL-käsikirjan avulla.

Into tarjoaa työpajojen itsearvioinnin toteuttamiseen STL-arviointikyselyn. Kysely toteutetaan nettikyselynä, joka suunnataan työpajan henkilöstölle tai sitä edustavalle ryhmälle. Into toimittaa työpajalle yhteenvedon kyselyyn saaduista vastauksista.

Itsearviointi voidaan toteuttaa kolmessa vaiheessa:

1. Valmistautuminen: Osallistujat toteuttavat itsearvioinnin taustatyötä, johon sisältyy arviointitiedon keräämistä, tarkastelua ja itsearviointikyselyn toteuttaminen.
2. Arviointi: Toteutetaan arviointitilaisuus, jossa käydään arviointikeskustelua, vedetään yhteen itsearviointikyselyn tulokset ja tehdään suunnitelmia toiminnan kehittämiseksi.
3. Kehittäminen: Toteutetaan itsearvioinnissa tunnistettuja kehittämistoimenpiteitä.

Laadunarvioinnin tulee perustua tietoon: toiminnan tilastointiin ja erilaisiin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittareihin sekä eri osapuolten kokemuksiin ja näkemyksiin toiminnasta ja sen tuloksista. Toiminnan arviointiin on hyvä osallistaa myös valmentautujia, palveluiden tilaajia ja muita sidosryhmiä. Arvioinnin ohessa on hyvä kehittää seurannan mittareita ja tapoja kerätä arviointitietoa.

Arvioinnissa työpajan toimintaa kannattaa tarkastella työpajatoiminnan laatukriteereiden valossa. Niissä tuodaan esille konkreettisia asioita, joita hyvään työpajatoimintaan lähtökohtaisesti sisältyy. STL-mallissa työpajan suuntaa, toimintaa ja tuloksia voidaan tarkastella laajemmin kuin laatukriteereissä: Millä tavalla toteutamme ja voimme kehittää toimintaamme? Mille tasolle asetamme tavoitteemme?

Katso koulutustallenteet työpajatoiminnan STL:stä.

Lisätietoja STL-mallista:

Inton jäsenrekisteri tarjoaa jäsenorganisaatioille mahdollisuuden päivittää organisaation, yksiköiden ja yhteyshenkilöiden yhteystietoja. Samalla pääsee päivittämään perustiedot organisaation toteuttamasta etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta. Tavoitteena on tavoittaa jäsenet entistä paremmin sekä käyttää jäsenrekisterissä olevia perustietoja mm. vaikuttamistyön tukena.

Työpaja, jos toimintanne siirtyi osin tai kokonaan hyvinvointialueelle 1.1.2023, olethan tietojen päivittämisestä yhteydessä timo.kontio(a)intory.fi. Yhteyshenkilönä et pääse muuttamaan kaikkia tarvittavia tietoja muutostilanteessa.

Kuka voi päivittää tietoja?

Jäsenrekisteriin pääsevät kirjautumaan vain jäsenyydestä vastaavat yhteyshenkilöt. Jäsenyydestä vastaava yhteyshenkilö pääsee muokkaamaan jäsenrekisterin tietoja.

Uuden yhteyshenkilön päivittäminen ei onnistu jäsenrekisterissä. Jäsenyyteen liittyvän yhteyshenkilön tiedot voidaan muuttaa vain Intossa. Laitathan sähköpostilla uuden yhteyshenkilön tiedot timo.kontio(a)intory.fi.

Miten kirjaudun jäsenrekisteriin?

Klikkaa itsesi osoitteeseen asiointi.intory.fi. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla sinun tulee asettaa itsellesi salasana Tilaa uusi salasana -linkistä. Kirjautumiseen tarvittava koodi tulee sähköpostiisi. Mikäli koodiviesti ei tule perille, tarkistathan sähköpostisi roskapostikansion. Mikäli et pysty tilaamaan salasanaa, olethan yhteydessä timo.kontio(a)intory.fi.

Tietojen päivittäminen jäsenrekisterissä

Kirjautumisen jälkeen avautuu aloitussivu, jossa on ohjeet tietojen päivittämiseen.

Omat tiedot -välilehdellä pääset päivittämään omia, jäsenyydestä vastaavan yhteyshenkilön yhteystietoja. Nämä tiedot on tärkeä pitää ajan tasalla, mm. Inton yhdistyksen kokouskutsut tulevat tässä näkyvään sähköpostiosoitteeseen. Jäsenyydestä vastaavan yhteyshenkilön muuttaminen ei onnistu itse. Otathan yhteyttä Intoon (ks. ohje ylempänä).

Jäsenorganisaation yhteystiedot -välilehdellä pääset päivittämään organisaation perustiedot, jäsenorganisaation yhteyshenkilöt (työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön sekä opinnollistamiseen) ja päivittämään organisaation yksikön tiedot. Yhteyshenkilöitä pääset lisäämään, jos niitä ei ole aikaisemmin täydennetty jäsenrekisteriin. Lisääthän vain yhden henkilön per yhteyshenkilötyyppi. Jos rekisterissä näkyvä henkilö ei enää toimi yhteyshenkilönä, passivoithan hänen tiedot painamalla passivoi-nappulaa. Passivoidut tiedot poistuvat rekisteristä yön aikana.

HUOM! Jos toimit itse jäsenyyden yhteyshenkilön lisäksi etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan tai opinnollistamisen yhteyshenkilönä, nämä tiedot saat lisättyä itsellesi Omat tiedot -välilehdellä. Älä lisää itseäsi enää uudelleen jäsenorganisaation yhteyshenkilöksi.

Jäsenorganisaation perustiedoista päivittyy Inton verkkosivuille seuraavat tiedot:
Organisaation nimi, maakunta, osoite ja linkki verkkosivuille
Päivitetyt tiedot siirtyvät verkkosivuille viiveellä.

Jäsenorganisaatioon liittyvät yksiköt eivät tällä hetkellä näy Inton sivuilla, mutta niitä tuodaan näkyviin, kun tietoja on teidän toimestanne päivitetty.

Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa määrittyy jäsenrekisterissä olevien tietojen mukaisesti

Jäsenorganisaation äänioikeus määräytyy jäsenrekisterissä olevan toimihenkilöiden määrän mukaisesti. Toimihenkilöiden määrä on myös jäsenmaksulaskutuksen perustana.

Inton toimesta ei enää erikseen kysytä toimihenkilöiden määrää jäsenrekisterin päivittämistä varten. Jäsenillä on nyt mahdollisuus itse päivittää tietonsa rekisteriin ja pitää ne ajan tasalla.

Ongelmatilanteissa ja kysymysten ilmaantuessa, otathan yhteyttä.

Synergiaseminaari on ainutlaatuinen kohtaamispaikka, jossa opinnollistaminen, oppivelvollisuus ja nuorten tarinat kohtaavat kehittämisen, hyvien käytäntöjen ja osaamisen tunnistamisen. Tarkoitus on inspiroitua ajankohtaisista näkökulmista ja syventää yhteistyötä työpajojen ja oppilaitosten välillä – olla luomassa tulevaisuuden ratkaisuja.

Verkkotapahtumassa puhetta riittää:

• ammatillisen koulutukset ajankohtaiset
• eri toimijoiden näkökulmat opinnollistamiseen
• kuntouttava työtoiminta
• opinnollistamisen valtakunnallinen kehittäminen
• uutta materiaalia arkeen
• nuorten tarinoita

Haluatko oppia lisää opinnollistamisesta?
Tutustu muun muassa näihin Inton materiaaleihin:

• Pähkinänkuoressa: Mitä on opinnollistaminen?
• Opinnollistamisen prosessit
• Työpajatoiminnan käsikirja

#INTO on etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan ja heidän yhteistyökumppaneiden vuosittainen valtakunnallinen tapahtuma. #INTO-tapahtumassa vietetään myös rennot iltajuhlat.

Tapahtuman ohjelma pitää sisällään upeita puheenvuoroja ja rinnakkaisseminaareja, joissa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja kiinnostavimpiin menetelmiin. Kahteen päivään mahtuu paljon innostavia keskusteluja ja kohtaamisia sekä yhdessä oivaltamista ja voimaantumista. Täällä kohtaat ja tavoitat rinnalla kulkemisen ammattilaiset ympäri maan!

Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleeksi ja odotamme innolla näkemistänne! Innostutaan yhdessä!

Inton asiantuntijat kouluttavat etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisia.

Lisäksi Inton verkkokoulutusalustalta (Claned) löydät etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisille suunnattuja koulutuksia, jotka voi suorittaa omaan tahtiin. Jatkuvasti tarjolla olevat ja itsenäisesti tehtävät kokonaisuudet löydät täältä.

Täältä tullaan etsivä nuorisotyö! -verkkokurssi (2 op)

Perehdyttävässä koulutuksessa tutustutaan etsivän nuorisotyöntekijän työrooliin, työotteseen sekä työmuodon arvoihin ja tavoitteisiin. Koulutus tukee perehtymistä käytännön työhön ja monipuoliseen arkeen sekä ammatti-identiteettiin ja laajaan etsiväyhteisöön. 

Kyseessä on etsivään nuorisotyöhön perehtyville, alle 6 kk työssä toimineille tarkoitettu valtakunnallinen verkkoperehdytys. Koulutus sisältää aloitus- ja lopetustapaamiset Teamsissa sekä tapaamisten välillä toteutettavan noin 5 viikon itseopiskelujakson Inton verkkokoulutusalustalla. Itseopiskelu pitää sisällään työn tärkeimpiin kysymyksiin pureutuvia tallenteita sekä erilaisia tehtäviä. Perehdytys on koulutuksellinen ja tukee esihenkilön, organisaation ja alueellisen koordinaattorin uudelle etsivälle tarjoamaa perehdytystä. Koulutus on opinnollistettu ja vastaa 2 opintopisteen suoritusta (AMK/YAMK).

Työpajatoiminnan ABC -verkkokurssi (2 op)

Verkkokurssi on suunnattu työ- ja yksilövalmentajille. Perehdyt työpajatoimintaan ja sen peruskäsitteisiin. Tutustut työpajatoiminnan historiaan ja näet, miten työpajatoiminta sijoittuu palvelujärjestelmään. Opit tunnistamaan valmennuksen tasoja ja palvelumuotoja sekä niihin kuuluvia valmennusmenetelmiä. Kurssilla painottuu tavoitteellinen ja suunnitelmallinen valmennus, jonka edellytyksenä on valmennusprosessin tunteminen ja arvioinnin sijoittaminen osaksi työpajan toimintaa. Kurssilla opit ehkäisevän päihdetyön ja mielenterveyden tukemisen osuuden työpajatyössä ja saat vinkkejä puheeksi ottamisen menetelmiin. Tunnistat myös verkostotyön merkityksen valmennustyössä ja oman roolisi monialaisessa yhteistyössä.

Kurssin jälkeen osaat kertoa oman työpajasi sisällöstä, sen perustehtävästä ja toimintamuodoista. Osassa tehtävistä pääset vertailemaan muiden tuottamia sisältöjä omiisi ja opit uusia valmennusmenetelmiä. Kurssitehtävässä pääset myös tutustumaan toiseen työpajaan joko livenä tai etänä, jolloin näkemyksesi työpajatoiminnasta laajenee entisestää. Kurssilla olet tutustunut lähettäviin tahoihin ja haastatellut verkostostasi valitsemaasi tahoa sekä tehnyt verkostokartan oman työpajasi yhteistyökumppaneista.

Kurssin jälkeen olet työpajatoiminnan ammattilainen, valmentaja, joka osaa kertoa omasta työstään ja työpajatoiminnan tavoitteista. Tärkeimpänä kaikesta pystyt tukemaan valmentautujia kohti heidän valitsemiaan tavoitteita. Kurssista saat todistuksen, kun olet suorittanut moduuleihin liittyvät tehtävät.

Vertaisauditointi: Työpajatoiminnan laatukriteerit

Kaksipäiväinen koulutus antaa sinulle valmiudet toimia työpajatoiminnan laatukriteerien vertaisarvioijana laatumerkin myöntämistä varten.

Koulutuksessa käsitellään työpajatoiminnan laatukriteerejä ja vertaisauditoinnin prosessia sekä avataan hyviä käytänteitä laatutyöhön ja vertaisauditointiin. Tapaamiset sisältävät alustuksia, ryhmätyöskentelyä ja yhteistä keskustelua sekä ennakko- ja välitehtävät. Koulutuksessa kuullaan puheenvuoroja myös työpajatoiminnan laatumerkin saaneilta ja vertaisauditointia toteuttaneilta työpajakentän toimijoilta.

Vertaisauditointi tarjoaa sinulle mahdollisuuden laajentaa omaa osaamistasi ja hyödyntää sitä myös muiden organisaatioiden hyväksi. Tartu työpajatoiminnan kehittäjän rooliin ja tule mukaan vertaisauditoijaksi!

Vertaisauditoinnit toteutetaan auditointityöparina. Into korvaa kohtuulliset matkakulut. Koulutus on suunnattu työpajakentän ammattilaisille.

Ole Intoon yhteydessä, jos etsit tietoa ja teet tutkimusta tai opinnäytettä etsivää nuorisotyötä tai työpajatoimintaa valtakunnallisesti koskettavista kysymyksistä. Olemme koonneet myös mahdollisia aiheita uusille tutkimuksille etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ajankohtaisten keskustelujen ääreltä. Aiheet on muotoiltu otsikkotasolla sekä tarjoten suuntaa antavia ehdotuksia myös tutkimuskysymyksiksi ja aineistoiksi. Aiheesi voi olla joku alla esitetyistä, tai voit esitellä oman ideasi.

Into tarjoaa tietoa ja vinkkejä materiaalista sekä opinnäytetyön aiheesta riippuen kontakteja kentän toimijoihin. Soveltuvissa yhteyksissä ja resurssien salliessa voimme toimia myös YAMK-/gradutason opinnäytteiden työelämätilaajan roolissa. Opinnäytetyön teeman valinnan yhteydessä on tärkeää kertoa, millaista tukea ja ohjausta mahdollisesti tarvitset Inton asiantuntijoilta opinnäytetyösi tueksi, jotta voimme arvioida työmäärää. Pystymme ottamaan vuodessa pari opinnäytetyötä, joihin odotetaan asiantuntijoidemme tukea ja ohjausta. 

Kiinnostuitko opinnäytetyöstä etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan teemoista? Pohdimme mielellämme tarkempia suunnitelmia yhdessä. Ota yhteyttä Inton asiantuntija Miikka Piiroiseen (miikka.piiroinen(@)intory.fi). 

Aiheita etsivästä nuorisotyöstä

• Etsivän nuorisotyön pienryhmätoiminta eri kunnissa
  • Kysymyksiä: Missä kaikkialla etsivät nuorisotekijät vetävät nuorten pienryhmiä? Kuinka ja kenelle ryhmät on kohdennettu, millaisia tarpeita ne palvelevat? Millaisia menetelmiä, resursseja ja yhteistyökumppaneita etsivillä on pienryhmätoimintaansa?
  • Aineisto ja toteutus: esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; syventävät haastattelut
• Etsivän nuorisotyön työntekijöiden vaihtuvuus ja/tai rekrytointi
  • Mitä syitä löytyy etsivien nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuuden taustalta? Millaisissa toimintaympäristöissä vaihtuvuus on vähäisempää, missä suurempaa? Kuinka paljon hakemuksia etsivän nuorisotyön organisaatiot saavat avoimiin työpaikkoihinsa? Millaisia kokemuksia rekrytoinnista ja perehdyttämisestä esihenkilöillä tai työntekijöillä on?
  • Esim. kyselyt tai haastattelut työtä vaihtamassa oleville / aiemmin etsivinä työskennelleille / rekrytoinnista vastaaville esihenkilöille.
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) etsivässä nuorisotyössä tehneiden kokemukset ja näkemykset
  • Kuinka työ ja siihen liittyvät tekijät (rakenteet, toimintamallit, nuoret, yhteistyökumppanit) ovat muuttuneet vuosien varrella? Millaisia vaikutuksia erilaisilla yhteiskunnallisilla muutoksilla on ollut? Miten kasvaminen ammattilaisena on tapahtunut, millaisia ammatillisia avainkokemuksia tai muistoja konkareilla on? Minkälaisia ovat pitkään kentällä olleiden ammatilliset identiteetit – tai esimerkiksi näkemykset suomalaisesta nuoruudesta, palvelujärjestelmästä ja yhteiskunnasta?
  • Syvähaastattelut
• Mielikuvat tai kokemukset etsivän nuorisotyön toiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on etsivän nuorisotyön toiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Etsivä nuorisotyö poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena etsivä nuorisotyö näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö etsivässä nuorisotyössä
  • Minkälaista vaikuttamistyötä etsivät nuorisotyöntekijät ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan etsivänä nuorisotyöntekijänä olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen etsivän nuorisotyön näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on tilastollisin menetelmin löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla 2015 alkaen) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (2016 alkaen)
• Etsivän nuorisotyön nuorille antama digituki
  • Kuinka usein ja millä tavoin etsivät auttavat nuoria digitaalisessa palveluasioinnissa (esim. Kela, sote- tai työllisyyspalvelut)? Mitä etsivät ajattelevat kohtaamiensa nuorten digitaidoista? Mistä syistä nuorten digituen tarpeet johtuvat?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely; etsivien haastattelut
• Millaisia tarpeita etsivän nuorisotyön esihenkilöillä on? 

Aiheita työpajatoiminnasta 

• Työpajatoiminnan opinnollistaminen oppilaitosten näkökulmasta
  • Kysymyksiä: Miten oppilaitoksissa on koettu yhteistyö työpajan kanssa? Mitä hyötyjä tai työtä se on tuonut, kuka siihen on osallistunut (työntekijöistä, opiskelijoista)? Onko havaittavissa erityisiä hyviä käytäntöjä tai haasteita ja kehittämiskohtia?
• Kartoitus toimintakyvyn arvioinnin menetelmistä ja välineistä työpajoilla
  • Kuinka moni työpaja tekee systemaattisesti toimintakyvyn arviointia alku-/loppukartoituksen yhteydessä, millaisin menetelmin ja välinein?Erilaisten menetelmien koetut hyödyt, kustannukset, välineiden tekniset ominaisuudet, arviointien kytkökset paja-arkeen?
  • Kysely + haastatteluja erilaisia välineitä käyttävien kanssa
• Työpajojen laatutyö yleisesti
  • Mitä laatutyökaluja on käytössä ja miten ne näkyvät arjessa?
  • Kysely – tai mahdollisesti kehittämistyönä arvioinnin prosessi, jossa hyödynnettäisiin työpajoille tarjottuja arviointityökaluja (Sovari, PAR-tilastot, laatukriteerit ja STL). Opinnäyte sisältäisi mm. arvioinnin teoriaa, arviointiprosessin suunnittelua, kokemuksia prosessista ja oppeja jaettavaksi muille työpajoille.
• Tavoitteenasettelu nuoren tukemisen prosessissa työpajatoiminnassa
  • Miten ohjausprosessi, vuorovaikutus, sopiminen tavoitteista etenee? Mikä rooli on nuoren itse tärkeiksi kokemilla ja asettamilla tavoitteilla, mikä rooli taas työntekijän kokemuksella, ja mikä työyhteisön / lähettävän tahon mahdollisella tavoitteella? Muuttuvatko tavoitteet työskentelyn aikana?
  • Haastattelut (nuoria, työntekijöitä) / havainnointia alkukeskusteluissa ja sen jälkeisiä keskusteluja, loppuarviointeja tms. (ohjauksen vuorovaikutustutkimusta)
• PAR-tilastotiedon (Aluehallintovirasto) ja Sovari-mittarin (Into) tulosten yhdistäminen työpajatoiminnan näkökulmasta
  • Minkälaisia yhteyksiä organisaatioita koskevien tietojen, PAR-tilastojen ja Sovari-mittarin tulosten välillä on löydettävissä? (tarkasteltavia teemoja voi tarkentaa mielenkiinnon mukaan, esim. nuorten taustatietojen, työn tavoitteiden ja toteutettujen toimenpiteiden yhteydet johonkin tai useampaan viidestä Sovarissa kartoitetusta sosiaalisen vahvistumisen osa-tekijästä)
  • Aluehallintoviraston tilastoaineistot (saatavilla vuosilta 2015-2023) ja Inton Sovari-tilastoaineistot (saatavilla 2016-2023)
• Työpajojen henkilöstön koulutustaustat, erityispätevyydet ja lisäkoulutukset
  • Minkälaisiin pätevöittäviin koulutuksiin tai kursseille työsuhteen (tai edellisten työsuhteiden) aikana on osallistuttu? Millaisia kokemuksia: mikä osoittautunut työn kannalta kuinkakin käyttökelpoiseksi tai hyödylliseksi tms.? Minkälaisissa tehtävissä työpajoilla nyt työskentelevät ovat olleet ennen työpajalle työllistymistään?
  • Kysely, ehkä haastattelut
• Työpajavalmentajien työhyvinvointi, osaamisen ja onnistumisen ja työn merkityksellisyyden kokemus 
  • Missä ja millaisilla työpajoilla työntekijät voivat hyvin (esim. joidenkin mittarikyselyjen mukaan)? Millaisia resursseja ja organisatorisia ratkaisuja näillä työpajoilla on käytössään?
• Mielikuvat työpajatoiminnasta
  • Millaisia mielikuvia nuorilla ja erilaisilla nuorten ryhmillä / muilla nuoria kohtaavilla ammattilaisilla on työpajatoiminnasta (työn sisältö, menetelmät, kohderyhmät, laatutekijät)? Mihin erilaiset mielikuvat perustuvat, ja kuinka hyvin ne vastaavat nykypäivän todellisuutta?
  • Fokusryhmähaastattelut / kysely jollekin (tai useammalle) nuorten tai ammattilaisten ryhmälle
• Työpajat poliittisen keskustelun aiheena (esim. eduskunnassa)
  • Millaisena työpajatoiminta näyttäytyy poliittisissa puheenvuoroissa ja asiakirjoissa? Minkälaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin se esitetään ratkaisuna? Miten sen tarvetta ja resurssointia on perusteltu tai vastustettu, onko keskustelu muuttunut vuosien välillä?
  • Esim. valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunnan Vaski-palvelusta
• Vaikuttamistyö työpajoilla
  • Minkälaista vaikuttamistyötä työpajat ovat tehneet? Mitä keinoja vaikuttamisen apuna on käytetty, ja minkälaisia kokemuksia niistä on karttunut? Mihin asioihin, sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin on pyritty vaikuttamaan? Mihin uskotaan työpajojen olevan erityisesti mahdollista vaikuttaa? Mikä vaikuttamistyötä tukee, mikä ehkä heikentää?
  • Esim. valtakunnallinen, Inton kanssa toteutettava kysely
• Miten erilaiset sidosryhmät kokevat yhteistyön työpajojen kanssa? 
• Pitkän uran (esim. yli 10 v) työpajatoiminnassa tehneiden kokemukset ja näkemykset työstä ja/tai yhteiskunnallisista muutoksista
• Millaisia tarpeita työpajatoiminnan esihenkilöillä on (esim. koulutukset, vaikuttamistyö)?

Kuka ansaitsee erityisen kunniamaininnan etsivän nuorisotyön tai työpajatoiminnan kentältä? Kenen toiminta, teko tai työnjälki jäi sinulle erityisesti mieleen menneestä vuodesta? Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry palkitsee vuosittain #INTO-tapahtumassa Vuoden Sosiaalisen vahvistajan.

Uudella perinteellä Into haluaa nostaa esiin kentän arjen sankareita ja tehdä näkyväksi kollegiaalista arvostusta. Voit siis esittää Vuoden Sosiaaliseksi vahvistajaksi ketä tahansa, joka mielestäsi ansaitsee tulla näkyväksi oman työmuotonsa ammattilaisena.

Kentän toimijat saavat ehdottaa kunniamaininnan saajaa. Inton hallitus valitsee kunniamaininnan saajan ja kyseinen henkilö palkitaan #INTO-tapahtuman iltajuhlassa.