Tulokset haulla Twitter アカウントを購入します 👉🏿 acc6.top 👈🏿

Yhdistystoiminta

Hankkeet

Nuoli – nuori mieli työyhteisössä

KoVa – kohteesta vaikuttajaksi

NEETHelsinki-hanke selvittää tukea tarvitsevien nuorten palvelujärjestelmää Helsingissä. Tavoitteena on tukea järjestelmän kehittymistä tietoon perustuen, parantaa palvelupolkuja ja vähentää syrjäytymisriskiä. Hanke toteutetaan AMI-säätiön rahoituksella loppuvuodesta 2025. Inton hankekumppanina toimii Owal Group oy, joka on toteuttanut huomattavan määrän vastaavan tyyppisiä kehittämis- ja selvitystöitä ympäri Suomen.

Helsingin NEET-tilanteessa olevien nuorten määrä on korkeampi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Viime vuosina suomalaisia nuoria on ollut NEET-tilanteessa keskimäärin yhdeksän prosenttia ikäluokasta. Helsinki poikkeaa kaupunkina muista Suomen kunnista ikärakenteeltaan, väestöpohjaltaan ja toimintaympäristöltään. Pääkaupunki on oma ekosysteeminsä, jossa on tarjolla nuorille ja nuorille aikuisille arviolta noin 300 erilaista palvelua. Osa on julkisesti järjestettyjä ja rahoitettuja, osa puolestaan yksityisiä. Osa palveluista toimii vuosittaisella suhteellisen säännöllisellä rahoituksella, osa puolestaan hankemuotoisesti.

NEETHelsinki-hankkeessa kartoitetaan Helsingin palveluekosysteemin nykytilanne, tunnistetaan toimivimmat käytännöt ja edistetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jolloin palveluekosysteemi voi reagoida joustavammin ja tehokkaammin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä tukee ennaltaehkäisevää työtä, vahvistaa nuorten osallisuutta ja auttaa ehkäisemään pitkäaikaista syrjäytymistä. Palveluiden oikea-aikainen saaminen lisää myös palveluiden kustannustehokkuutta. Hyvinvointialueuudistus ja TE-palvelujen siirto kuntiin ovat vaikuttaneet siihen, että palveluverkosto on kokonaisuudessaan hajanainen ja monialainen yhteistyö hakee myös pääkaupunkiseudulla uutta uomaa.

Hanke on osa Nuorten palvelujärjestelmä 2050 -konsortion kokonaisuutta. Hankkeen avulla synnytetään paitsi Helsingissä paikallisesti tietoa, mutta myös kokeillaan selvitysmallia, jota voidaan hyödyntää sekä paikallisesti että alueellisesti muuallakin Suomessa. Samalla järjestelmää on tarkoitus visualisoida uudella tavalla päätöksenteon ja kehittämistyön helpottamiseksi.

Hanke on alkanut 1.9.2025.

Lisätiedot:

Into on vuosittain mukana SuomiAreenalla Porissa. Seuraamme keskusteluita nuorista, osallisuudesta ja hyvinvoinnista. Inton somesta pääsee mukaan tunnelmaan, ja haluamme nähdä runsaasti etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ammattilaisia tuomassa keskusteluihin näkemyksiä arjesta ja yhteiskunnan tilanteesta.

Jos haluat tavata ja verkostoitua, ota rohkeasti yhteyttä ja seuraa meitä somessa @intolaiset
#SosiaalinenVahvistaminen #EtsiväNuorisotyö #työpajatoiminta

Into on asiantuntijaorganisaatio, joka tuo esiin niiden äänen, joita ei kuulla! 💛

Into on etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan asiantuntijaorganisaatio. Edustamme yli 260 työpajaa sekä 560 etsivää nuorisotyöntekijää Suomessa. Etsivässä nuorisotyössä ja työpajoilla työskentelee yli 2150 ammattilaista. Palveluihin osallistuu vuosittain 43 000 nuorta ja aikuista. Lue lisää Intosta täältä.

SuomiAreenaan liittyvät kysymykset:

Into tukee laatutyötä, jonka tarkoituksena on vahvistaa etsivän nuorisotyön perustehtävän toteuttamista ja työn kehittämistä sekä toiminnan vaikuttavuutta. Pyrkimyksenä on kehittää toimintaa niin, että se vastaa entistä paremmin nuorten tarpeisiin, on linjassa etsivän nuorisotyön yleisten tavoitteiden ja toimintamallien kanssa ja tukee työhyvinvointia.

Jokaisessa työyhteisössä on syytä ajoittain pysähtyä yhdessä tarkastelemaan työhön vaikuttavia asioita, selkeyttää toiminnan tarkoitusta sekä todentaa sen laatua ja vaikutuksia. Tärkeimpiä Inton etsiville tähän tarjoamia välineitä ovat Sovari-vaikutusmittari, Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteeristö ja Etsivän nuorisotyön käsikirja.

Sovari-vaikutusmittari

Sovari on Inton kentän toimijoille maksutta tarjoama työkalu, jolla mitataan etsivän nuorisotyön laatua ja vaikutuksia:

• tuottaa tietoa organisaatioittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti vuosittain.
• perustuu anonyymiin nettikyselyyn, jossa nuoret arvioivat etsivän nuorisotyön toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan.
• tarkastelee sosiaalista vahvistumista viidellä osa-alueella: itsetuntemus, sosiaaliset taidot, arjenhallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta ja tavoitteellisuus.
• tuottaa tuloksia, jotka kertovat nuorten kokemuksista ja etsivän nuorisotyön merkityksistä sekä vaikutuksista – myös siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa!

Tutustu Sovariin tarkemmin täältä!

Laadukas etsivä nuorisotyö -itsearviointikriteeristö

52 kriteeristä ja 8 osiosta koostuva, maksutta ladattavissa oleva työkalu. Kriteeristön avulla työyhteisössä voidaan paikantaa ja punnita laadun ja kehittämisen kannalta kaikille alan toimijoille olennaisia kysymyksiä:

• tarkastelee monipuolisesti etsivän nuorisotyön kaikkia keskeisiä työtehtäviä ja -vaiheita.
• sisältää työkalun, jossa kriteerikohtien lisäksi mukana ohjeistus, arviointiasteikko ja työskentelyä helpottavia vastauslaatikoita, joihin voi kirjata huomioita ja suunnitelmia kehittämisen ääreltä.
• tukee etsivätiimien ja laajemman työyhteisön avointa ja osuvaa keskustelua heidän työhönsä vaikuttavista tekijöistä.
• helpottaa esihenkilötyötä jäsentelemällä johtamisen kannalta keskeiset huomionkohteet.
• auttaa esittelemään etsivää nuorisotyötä kansallisesti ohjaavia tavoitteita muille tahoille.

Suosittelemme kattavan itsearvioinnin tekemistä parin vuoden välein – ja erityisesti silloin, mikäli etsivän nuorisotyön organisaatioon, työyhteisöön, kohderyhmään tai toimintaympäristöön on tullut muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijöiden arkeen.

Lataa välineet itsearviointiin täältä (Inton materiaalipankki)!

Kun olette käyttäneet kriteeristöä työnne kehittämiseen, toivomme teidän vastaavan anonyymiin palautekyselyyn.

Etsivän nuorisotyön käsikirja

Käsikirja auttaa näkemään ja sanoittamaan työn luonnetta ja olennaisia elementtejä kansallisesti yhteisellä tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttöön hyväksymä kirja käsittelee etsivän nuorisotyön tehtävää, tavoitetta ja arvoja, kohderyhmää ja käytäntöjä sekä johtamista, rakenteita ja lakeja.

Lataa kirja täältä (Inton materiaalipankki)!

Muuta etsivän nuorisotyön laatutyölle hyödyllistä

• Nuorisotyön kriteeristö nuorisotyön kaikkiin työmuotoihin (Osaamiskeskus Kanuuna 2023)
• Etsivän nuorisotyön tilastot Nuorisotilastot.fi -sivustolla (Aluehallintovirasto)

Lisätietoja Sovarista, itsearviointikriteeristöstä ja laadusta etsivässä nuorisotyössä:

Into tukee työpajojen ja etsivän nuorisotyön laatutyötä. Laatutyön tarkoituksena on vahvistaa perustyötä ja sen vaikuttavuutta. Pyrkimyksenä on kehittää palveluita niin, että ne vastaavat entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Ajoittain on tärkeää selkeyttää palveluiden tarkoitusta sekä todentaa palveluiden laatua ja vaikutuksia.

• Sovari-mittari on Inton tarjoama työkalu, jolla mitataan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan laatua ja vaikutuksia. Sovari tuottaa tietoa organisaatioittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti vuosittain.
• Työpajatoiminnan laatukriteeristö on Inton tarjoama työkalu, joka sisältää kuusi aihealuetta konkreettisina kriteereinä. Laatukriteeristö tunnistaa monipuolisen ja laaja-alaisen työpajatoiminnan.
• Laadunarviointimalli STL on Inton tarjoama työkalu, jonka avulla työpaja voi arvioida ja kehittää toimintaansa. Laadunarviointimalli sisältää STL-kyselyn, jonka avulla työpajalla päästään yhdessä arvioimaan ja kehittämään toimintaa.

Työpajatoiminnan laatukriteeristö

Työpajatoiminnan laatukriteeristö valmistui keväällä 2022 yhteiskehittelyn tuloksena. Työpajatoiminnan laatukriteerit auttavat ja tukevat työpajatoimijoita ympäri Suomea kehittämään ja kehittymään työssään. Laatukriteeristön taustalla on käytetty Eurooppalaista laatupalkintomallia ja sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Työpajatoiminnan laatukriteeristö ja STL-malli kulkevat käsi kädessä. Laatutyönsä alussa oleva työpaja voi aloittaa Työpajatoiminnan laatukriteeristöstä ja syventää laatutyötä STL-mallilla jatkuvan kehittämisen työkaluna. Työpaja voi hyödyntää STL-mallia myös laatutyön alkuvaiheessa ja edetä sen tukemana kohti laatukriteerejä.

Yhteiskunnassa on käynnissä monia uudistuksia ja muutoksia, jotka vaikuttavat myös työpajakenttään. Työpajatoimijat pystyvät nykyiselläänkin osoittamaan työnsä vaikuttavuutta, mutta tulevaisuudessa pitää olla valmistautunut entistä vahvempaan laadun osoittamiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Tavoitteena on valtakunnallisesti entistä laadukkaammat ja vaikuttavammat työpajapalvelut.

Osana laatukriteerityötä tunnistettiin ja kirkastettiin työpajatoimintaan liittyviä käsitteitä. Käsitteet on jaettu kolmeen tasoon: ydinkäsitteet, avainkäsitteet ja muut toimintaan liittyvät käsitteet.

Työpajatoiminnan laatukriteerien käyttöä tuetaan Inton toimesta laatutyön toimintamallilla ja koulutusaineistoilla.

STL – työpajatoiminnan laadunarviointi

Into opastaa sinua työpajatoiminnan arviointiin ja jatkuvaan kehittämistyöhön STL-mallin avulla. Ota STL käyttöön teidänkin työpajalla!

STL on arviointimalli, joka antaa raamit työpajatoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Mallin avulla voidaan tarkastella työpajan toimintaa, tuloksia ja vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa oman organisaation vahvuudet ja kehittämistarpeet. Se toimii myös pohjana konkreettisille kehittämistoimenpiteille. Arviointimalli sisältää laadukkaan työpajatoiminnan kriteereitä, joita vasten työpaja voi peilata omaa toimintaansa ja sen vaikuttavuutta.

STL-mallia voi käyttää

• työpajan toiminnan arvioimiseen ja kehittämiseen
• työpajan strategian työstämiseen
• työpajan toiminnan, tulosten ja vaikutusten kuvaamiseen
• työpajan laatutyön aloittamiseen organisaation vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kartoittamisen avulla

STL-kysely on työkalu, jonka avulla työpajalla voidaan toteuttaa toiminnan ja vaikutusten itsearviointia. Työpajan henkilöstö vastaa nettikyselyyn, joka sisältää kysymyksiä työpajan teemoista. Into toimittaa vastauksista organisaatiokohtaisen tulosyhteenvedon. 

Lisätietoja laatutyöstä:

Työpajatoiminnan laatukriteerit auttavat ja tukevat työpajatoimijoita ympäri Suomea kehittämään ja kehittymään työssään. Tavoitteena on valtakunnallisesti entistä laadukkaammat ja vaikuttavammat työpajapalvelut. Työpajatoiminnan laatukriteereitä kehitettiin yhteistyössä kentän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Oma laatutyö on mahdollista käynnistää heti

Työpajatoiminnan laatukriteeristö on työpajojen käytössä ja oma laatutyö on mahdollista käynnistää heti. Työpajatoiminnan laatukriteerit esitellään kuuden otsikon alla, jotka johdattelevat tarkempien kysymysten kera pohtimaan oman työpajan toimintaa.

Kriteerien taustalla on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena on tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille. Kriteeristö vaatii luonnollisesti aina organisaatiokohtaista tulkintaa. Sen käyttöä tuetaan Inton toimesta laatutyön toimintamallilla ja koulutusaineistoilla. Käsitteiden ja laatukriteerien tavoitteena on tarjota yhteistä käsitteellistä keskustelupohjaa ja oman toiminnan kehittämisen peruspalikoita työpajakentälle alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Laatutyön toimintamalli

Työpajatoiminnan laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn. Into toimii työpajojen tukena laatutyössä ja tarjoaa laatutyön toimintamalliksi vertaisauditointia. Laatumerkki on tunnustus laadukkaasta ja vaikuttavasta työpajatoiminnasta. Nosta hyvä työnne esille ja hae työpajallenne laatumerkkiä!

Työpajatoiminnan laatukriteerit ja käsitteet on avattu koulutustallenteena, joka kannattaa katsoa ennen laatutyön aloittamista.

Työpajatoiminnan käsitteet

Osana laatukriteerityötä kirkastettiin myös työpajatoiminnan käsitteitä. Käsitteet jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: ydinkäsitteet, avainkäsitteet ja muut toimintaan liittyvät käsitteet. Päivitetyt kuvaukset käsitteisiin tukevat työpajatoimijoita myös omassa viestinnässään.

Käsitteistä käydyn keskustelun yhteydessä keskusteltiin myös työpaja-käsitteen uudistamistarpeesta. Tätä prosessia on kuvattu julkaisussa ja keskustelussa tunnistettuja riskejä käsitteen vaihtamisesta on kirjattu lyhyesti auki. Tulevaisuuden keskusteluun jää pohdinta työpaja-käsitteen vaihtamisesta tai säilyttämisestä.

Lisätietoja laatukriteeristöstä:

Laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn.

Into on laatinut työpajakentälle laatukriteerit yhteistyössä työpajatoimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Laatukriteeristö muodostuu kuudesta osa-alueesta, joiden ajatustyökaluna on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena yhteiskehittämisessä oli tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille.

Laatukriteeristön käyttöä tuetaan Inton laatutyön toimintamallilla, johon kuuluu laatukriteeristön esittely verkkotallenteena tai puheenvuoroina tilaisuuksissa, laatumerkin haku, auditointi ja laatumerkin myöntäminen. Auditointi toteutetaan tällä hetkellä vertaisauditointina.

Tuo esille työpajasi laadukas ja vaikuttava työ! Hae työpajatoiminnan laatumerkkiä!

Ilmoittautuminen laatumerkin hakijaksi

Työpaja voi ilmoittautua laatumerkin hakijaksi ympäri vuoden. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan yhteyshenkilö. Hakemuksia auditoidaan pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, mutta auditointia voi hakea myös joustavasti milloin vain. Ota yhteyttä Intoon ja sovitaan tarkemmin!

Ilmoittaudu laatumerkin hakijaksi Webropolin kautta.

Ilmoittautumisen jälkeen työpajan yhteyshenkilö saa sähköpostitse täytettäväksi Webropol-lomakkeen, jossa on jokaiselle laatukriteerille oma täytettävä kohtansa. Työpajan tulee laatumerkkiä hakiessaan kuvata ja sanallistaa, miten työpajan toiminta vastaa näihin kriteereihin, miten ne näkyvät arjessa ja mitä konkreettisesti tehdään tai on tehty, että kriteeri täyttyy.

Laatumerkin hakeminen

Yhteyshenkilö täyttää huolellisesti organisaationsa kanssa saamansa Webropol-lomakkeen ja liittää mukaan tarvittavat liitteet tai linkit materiaaliin. Kysy tarvittaessa tukea Intosta, autamme prosessissa. Laatumerkkiä ei myönnetä ilman loppuun asti suoritettua auditointia.

Hakemus laatumerkkiä ja auditointia varten tulee olla lähetettynä:

• 2.6.2025 klo 16.15 mennessä
• 1.12.2025 klo 16.15. mennessä

Määräpäivien jälkeen Into toimittaa lomakkeet vertaisauditoijille.

Vertaisauditointi

Into on kouluttanut työpajakentän ammattilaisista vertaisauditoijien poolin, josta valitaan työpajalle auditoijat. Vertaisauditointi toteutetaan parityönä etäyhteyksillä ja mahdollisuuksien mukaan auditointikäyntinä paikan päällä.

Organisaatiosta auditointiin osallistuvat voivat vaihdella, mutta kokoonpanossa on hyvä olla vähintään yksi valmennushenkilöstön edustaja.

• Auditoijat tutustuvat hakemukseen ja kirjaavat huomiot
• Auditoinnin ajankohdasta ja työpajalta auditointiin osallistuvista sopiminen. Auditointiin varataan max. 6 tuntia.
• Kysymysten ja lisäselvitysten toimittaminen työpajalle vähintään 1 viikko ennen auditointia
• Työpajan auditointi
  • esittäytyminen
  • työpajatoiminnan esittely
  • hakemuksen ja kysymysten läpikäynti
• Raportointi, joka toimitetaan työpajalle ja Intoon 2 viikon kuluessa auditoinnista.

Määräaikaan mennessä saapuneet hakemukset vertaisauditoidaan 4-6 kk kuluessa.

Laatumerkin myöntäminen

Into myöntää laatumerkin työpajalle auditoinnin päätyttyä. Auditoinnin raportista on käytävä ilmi, minkä tasoinen laatumerkki työpajalle voidaan myöntää.

Auditoinnissa on kolmen tasoisia laatumerkkejä:

• 1 tähti, kun kriteereistä täyttyy 80 %
• 2 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 90 %
• 3 tähteä, kun kriteereistä täyttyy 100 %

Inton hallitus myöntää laatumerkin työpajan käyttöön oman kokousaikataulunsa mukaisesti ja julkaisee organisaatioille myönnetyt laatumerkit uutisena / sosiaalisessa mediassa / uutiskirjeessä ja pitää yllä tietokantaa verkkosivuillaan myönnetyistä laatumerkeistä ja niiden voimassaolosta. Into toimittaa myönnetyn laatumerkin kuvatiedostona työpajan käyttöön.

Laatumerkin korottaminen

Työpajan on mahdollista korottaa saamaansa laatumerkkiä vuoden päästä sen myöntämisestä.

Laatumerkin voimassaoloaika

Inton myöntämä työpajatoiminnan laatumerkki on voimassa 5 vuotta myöntämisestä.

Salassapitosopimus

Työpaja päättää, tehdäänkö auditoinnista salassapitosopimus. Salassapitosopimus työpajan ja auditoijien välillä ei ole välttämätön. Jos sitä ei tehdä, auditointi mahdollistaa myös hyvien käytäntöjen jakamisen kentän toimijoiden kanssa ja siten yhteiskehittämisen. Salassapitosopimus voi koskea koko prosessia tai osia siitä.

Salassapitosopimus tehdään ennen auditoinnin alkamista sähköisesti. Into on tehnyt mallipohjan salassapitosopimukselle vertaisauditointeja varten, jota voidaan käyttää ja muokata tarpeen mukaan. Salassapitosopimuksen laatiminen ei ole Inton vastuulla, vaan siitä vastaa organisaatio. Salassapitosopimuksen toinen kappale tallennetaan Inton toimesta.

Tietosuoja

Työpajan täyttämä Webropol-hakemus liitteineen tallentuu Inton Webropol-tilille. Hakemuksiin on pääsy rajatulla määrällä Intolaisia. Webropol-hakemus toimitetaan sellaisenaan auditoijille sähköpostitse. Hakemusta täytettäessä ja siihen lisättävissä liitteissä on huomioitava organisaation omat tietosuoja-ohjeistukset. Henkilötietojen lisäämistä tulee välttää lukuun ottamatta hakemukseen liittyvää yhteyshenkilöä. Mahdollisen muun aineiston toimittamisesta auditoijien käyttöön vastaa organisaatio itse (esim. sähköpostitse, pilvipalvelua tai Teamsia hyödyntäen).

Inton tietosuojaselosteet löydät täältä

Into auttaa ja tukee työpajoja laatumatkalla

Työpajan laatumatkan voi aloittaa työpajatoiminnan laatukriteereistä, jos aikaisempaa laatutyötä ei ole tehty. Laatumatkallaan pidemmällä oleville työpajoille on laatumerkin lisäksi tarjolla Laadun arvioinnin käsikirja työpajatoimintaan – STL 2022, jota voi hyödyntää jatkuvan kehittämisen työkaluna. Monilla työpajoilla on hyviä kokemuksia myös laatutyön käynnistämisestä STL-mallin tarjoaman itsearvioinnin sekä organisaation vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kartoittamisen avulla.  

Kysy laatumerkin hakemisesta lisää Intosta Timo Kontiolta ja Reetta Pietikäiseltä. Tuemme laatumerkkiprosessia ja hakemukseen vastaamista.

Nuorten tarinat eri puolilta Suomea kertovat tilanteista, joita nuoret ovat yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa ratkoneet ja kohdanneet. Tarinat ovat otteita elävästä elämästä, mutta nimet on muutettu nuoria kunnioittaaksemme. Kuvat ovat kuvituskuvia.

Olisiko sinulla kysyttävää etsivältä nuorisotyöntekijältä? Voisiko etsivä nuorisotyö olla avuksi omassa tilanteessasi?

Ota rohkeasti yhteyttä!

Lue nuorten ja etsivien nuorisotyöntekijöiden kirjoittamia tarinoita!

Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa nuorisotyön, sosiaalialan, koulutus- ja työllisyyspalveluiden sekä avointen työmarkkinoiden välimaastoon, eli niin sanotuille välityömarkkinoille. Työpajatoiminnassa tarjotaan ja tuotetaan muiden sektorien aktiivisesti hyödyntämiä palveluja, ja muut tahot ohjaavatkin halki Suomen nuoria ja aikuisia hyötymään työpajojen valmennusyhteisöistä.

Toiminta edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa ja hyödyntämistä valmentautujien edun mukaisesti. Työpajoilla on kattavat yhteydet alueensa nuorisotyöhön, ammatillisiin oppilaitoksiin, Ohjaamoihin, työllisyyspalveluihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden kanssa työpajat toimivat yhteisissä verkostoissa alueen nuorten ja aikuisten hyväksi.

Ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville

Yleensä valmentautujat tulevat valmennukseen työpajoille jonkun ohjaavan tahon kautta, joista merkittävimpiä viime vuosina ovat olleet työhallinto, sosiaalitoimi ja oppilaitokset. Valmennusjakso on tarkoitettu siirtymävaiheeksi, jonka aikana tuetaan nivelvaiheen ylittämistä, tutustutaan omiin vahvuuksiin ja vahvistetaan arjen mielekkyyttä, etsitään ammatillista suuntaa ja/tai löydetään valmentautujan tarpeita parhaiten vastaavat muut palvelut.

Tutustu työpajavalmennuksen prosessiin

Valmennus työpajoilla koostuu yleensä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksesta sekä mahdollisesti myös työhönvalmennuksesta. Työvalmennus kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä opiskelu- ja työelämätaitoja. Yksilövalmennuksella tuetaan itsetuntemuksen, toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen ohella työpajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun työntekoon, räätälöityyn koulutuspolkuun sekä usein esimerkiksi tutkinnon loppuun suorittamiseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Valmennus pohjautuu aina valmentautujan, työpajan ja muiden asiaankuuluvien tahojen (sopimustyypistä riippuen esimerkiksi kunnan, hyvinvointialueen, TE-toimiston / työllisyyspalvelujen tai Kelan edustajan) tekemään sopimukseen, jossa määritellään työpajajakson kesto (1-24 kk sopimustyypistä riippuen) ja sen keskeiset sisällöt. Valmentautujalle tehdään myös kirjallinen valmennussuunnitelma. Siinä valmennukselle asetetaan henkilökohtaisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan jakson aikana ja sen loppuessa.

Valmentautujia autetaan työllistymisessä tai muunlaisten työpajajaksoa seuraavien jatkopolkujen löytämisessä ja niille kiinnittymisessä. Valmennuksen päättyessä valmentautujalla on suunnitelma ja suunta tulevaisuudelleen.

Millaisissa tilanteissa henkilöä on hyvä ohjata työpajatoiminnan pariin?

• Kun henkilöllä on haasteita arjenhallinnan, sosiaalisten tilanteiden tai yleisesti työ- ja toimintakyvyn kanssa, ja hän toivoo tilanteeseensa muutosta. Työpajatoiminta vahvistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen avulla päivärytmiä, merkityksellisyyden tunnetta ja hyvinvointia. Työpajat auttavat valmentautujaa arvioimaan elämäntilannettaan, jaksamistaan ja mahdollista palvelutarvettaan. Yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa työpajan valmentajat voivat myös ohjata valmentautujaa tarvittaessa muiden hyödyllisten palvelujen pariin, kooten monialaisen tukiverkoston hänen tuekseen.

• Kun henkilöllä ei ole selkeitä tulevaisuudensuunnitelmia tai ajatusta itselleen soveltuvasta koulutus- ja työpolusta, tai hän haluaa kokeilla jonkin alan tehtäviä turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Työpajat tarjoavat tilaisuuden taitojen kehittymiseen, vahvistavat opiskelu- ja työllistymisedellytyksiä sekä edistävät koulutukseen ja työelämään sijoittumista. Monelta työpajalta voi siirtyä sujuvasti esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi tai jatkaa alalla työskentelemistä työpajan kanssa yhteistyötä tekevässä yrityksessä.

• Kun opiskelijan havaitaan tarvitsevan erityistä ja kokonaisvaltaista tukea – kun hänellä on haasteita esimerkiksi opiskelutahdin, itseohjautuvuuden tai sosiaalisten tilanteiden kanssa. Työpaja palvelee oppimisympäristönä etenkin niitä nuoria ja aikuisia valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä tavanomaiseen oppilaitosympäristöön ja isoihin opiskelijaryhmiin. Opinnollistaminen mahdollistaa monella työpajalla yksilöllisen oppimisen lisäksi myös kertyneen osaamisen tunnistamisen, ammatillisten tutkintojen osien suorittamisen ja osaamisen osoittamisen näytöin.

• Kun henkilö tarvitsee yksilöllistä tukea työllistymiseen ja haluaa opetella jossain työtehtävässä toimimista ohjatusti hänen valmiuksiinsa soveltuvaan tahtiin. Työhönvalmennuksessa vahvistetaan työelämävalmiuksia ja tuetaan työnhaussa sekä työpaikalla työtehtävien räätälöinnissä, suunnittelussa ja perehdytyksessä. Yksilövalmennuksen keinoin valmentautujaa autetaan kiinnittymään uuteen työympäristöön ja -yhteisöön. Työhönvalmentaja voi myös ohjata valmentautujaa, kun työhön liittyy koulutusta.

• Kun henkilö on hiljattain saapunut maahan ja etsii nyt suuntaansa Suomessa. Työpajatoimijoiden kokonaisvaltainen pedagoginen osaaminen mahdollistaa opiskelutaitojen, elämänhallinnan ja itseluottamuksen kehittymisen erilaisten alavaihtoehtojen kokeilemisen parissa ja askel kerrallaan myös niille, joille suomalainen yhteiskunta on vielä uusi ja osin tuntematon toimintaympäristö.

Työpajatoiminta ja muut palvelut

Työpajatoiminnan arki rakentuu monialaisesta yhteistyöstä niin työllisyys-, koulutus- , sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin nuorisotyön ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden sekä yritysten kanssa. Työpajat tarjoavat niille luotettavaa, pitkäjänteistä kumppanuutta. Valmennusyhteisöt tuovat erityisiä sosiaalisen vahvistumisen paikkoja osaamiseensa ja voimavaroihinsa tutustuvien nuorten ja aikuisten työttömien, kuntoutujien sekä opiskelijoiden hyödyksi.

Työllisyydenhoidon kumppanina

Työllisyydenhoidon palvelujen kumppanina työpajat tarjoavat laajalti työllistymiseen tähtääviä palveluja: esimerkiksi työkokeiluja, palkkatuettua työtä, työhönvalmennusta ja maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävää työtä. Monet työpajat toimivat myös suoraan työllisyyden kuntakokeilun puitteissa tai tarjoavat palvelujaan kuntakokeiluorganisaatioille. Työpajan valmentaja tukee työnhakua ja auttaa valmentautujaa hänelle soveltuvalle koulutus- ja/tai työpolulle joustavasti ja valmentautujalähtöisesti.

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina työpajat tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, vahvaa pedagogista osaamista ja resursseja ohjaukseen liittyen. Monet työpajat toimivat ammatillisen osaamisen näyttöympäristönä: oppimisympäristönsä tunnistaneissa työpajoissa järjestetään tutkinnonosien osaamista todistavia näyttöjä ja myönnetään osaamistodistuksia (ks. Opinnollistaminen). Lisäksi työpajoilla toteutetaan laajalti jo nyt valmentavien koulutusten (esim. VALMA) sisältöjä läheisesti vastaavaa, opiskelutaitoja kehittävää toimintaa. Uuden oppivelvollisuuslain ja syksyllä 2022 alkavien TUVA-koulutusten myötä yhteistyölle koulutusten järjestäjien kanssa on entistäkin paremmat lähtökohdat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina työpajatoiminta toteuttaa ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta, kuntoutusselvityksiä ja työ- ja toimintakyvyn arviointeja sekä kuntouttavaa työtoimintaa (näiden palveluiden tarjoamiseen työpaja ei kuitenkaan voi hyödyntää aluehallintoviraston nuorten työpajatoimintaan myöntämää valtionavustusta). Yksilö- ja ryhmävalmennukseen perustuva kuntoutus on vaikuttava väylä hyvinvoinnin kohentamiseen, mielekkään arjen rakentamiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Työpajaympäristössä toteutetun kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin ja siihen perustuvien suunnitelmien avulla rakennetaan kestäviä jatkopolkuja

Nuorisopalvelujen kumppanina

Nuorisopalvelujen ammattilaisina ja kumppaneina työpajat toteuttavat aluehallintovirastojen rahoittamaa nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Starttivalmennus, työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, vastaa arjenhallintaan sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviin tuen tarpeisiin. Yhteistyö nuorisotoimen muiden palvelujen kanssa on yleensä hyvin tiivistä. Työpajat tekevät myös yhteistyötä nuorten parissa toimivien järjestöjen ja hankkeiden kanssa.

Yritysten kumppanina

Työpajat tekevät yritysyhteistyötä esimerkiksi työhönvalmennuksen ja rekrytointiyhteistyön muodossa. Tiettyyn alaan perehtyneet valmentautujat voivat jatkaa esimerkiksi työkokeilusta tai palkkatuetusta työstä työsuhteeseen yhteistyöyritykseen työpajaympäristöä vastaavien tehtävien pariin. Monilta työpajoilta voi myös tilata työsuorituksia ja erilaisia palveluja.

Etsivä nuorisotyö aloitetaan ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö voidaan aloittaa myös viranomaisten ja muiden toimijoiden luovuttamien tietojen perusteella. Tietojen luovuttamista etsivään nuorisotyöhön ohjaa Nuorisolaki.

Tutustu etsivän nuorisotyön prosessiin!

Milloin nuori ohjataan etsivään nuorisotyöhön?

• Kun viranomainen tai toimija arvioi työssään saamansa käytettävissään olevan tiedon valossa nuoren olevan sellaisen tuen ja ohjauksen tarpeessa, joka ei ole suoraan määriteltävissä oman toimialan tai jonkin muun toimijan tai sektorin tehtäviin
• Kun nuori ei ole vielä valmis kiinnittymään itsenäisesti tarvitsemaansa palveluun tai palveluiden tarve on laaja.
• Kun nuori ei ole sitoutunut palveluun tai toimintaan, jonka piirissä hän on, ja on arvioitu riski, että hän on putoamassa tai jo pudonnut palvelun ulkopuolelle.
• Kun nuoren kanssa on käyty keskustelua tuentarpeesta ja nuori on antanut suostumuksensa yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamiseen (ilmoitusvelvolliset viranomaiset ilmoittavat myös, vaikka tämä ei toteudu).

Esimerkkejä arjen tilanteista, joissa etsivästä nuorisotyöstä voi olla nuorelle hyötyä

• Nuori toivoo luotettavaa ja ei-viranomaisroolissa toimivaa aikuista peilailemaan kanssaan hänen elämäntilannettaan ja mahdollisuuksiaan – nuoren omista lähtökohdista käsin ja hänen omien tavoitteidensa suuntaisesti.
• Ammattilainen arvioi, että elämäntilanteen edistymisen kannalta olennaisten asioiden hoitaminen on nuorelle haastavaa yksin, ilman tukea – kun asiat saattavat kokemuksen mukaan jäädä nuorelta muuten hoitamatta.
• Nuori palaa asioimaan aina saman ongelman kanssa, eikä pääse omatoimisesti asian kanssa eteenpäin, mutta ei löydy selkeää tahoa, jonne nuori pitäisi ohjata.
• Nuorella on tarvetta monille eri palveluille tai hänen tulee asioida useammassa virastossa saadakseen asioitaan eteenpäin ja ammattilainen arvioi, että nuori tarvitsee palvelujärjestelmää tuntevaa rinnalla kulkijaa varmistamaan asioiden etenemisen.

Miten yhteys etsivään nuorisotyöhön?

• Ota ensin nuoren kanssa puheeksi huolesi hänen asioidensa hoitumisesta ja kerro, että etsivä nuorisotyö voisi auttaa häntä hänen niin halutessaan.
• Kerro, että etsivä nuorisotyö on vapaaehtoista, hänen omilla ehdoillaan tapahtuvaa palvelua, jossa hän saa nuorisotyön ammattilaisen tukea tarvitsemiinsa asioihin.
• Korosta, että työskentely on luottamuksellista ja perustuu nuoren itsensä antamiin tietoihin – etsivään nuorisotyöhön ohjaava taho luovuttaa nuoren suostumuksella nuoren kotikunnan etsivälle nuorisotyölle vain nuoren yhteys- ja yksilöintitiedot, jotta etsivä nuorisotyöntekijä voi olla häneen yhteydessä. Nuorella on oikeus kieltäytyä palvelusta tai keskeyttää palvelu missä vaiheessa tahansa ilman, että siitä koituu hänelle mitään sanktiota.
• Ota huomioon, että nuorella on myös mahdollisuus osallistua etsivän nuorisotyön palveluun nimettömänä. Pohdi, kuinka tämä omassa organisaatiossasi mahdollistetaan. Pohdi myös nuoren kanssa, miten palvelun käyttö nimettömänä alkaisi parhaiten. Ilmaise toive etsivälle nuorisotyöntekijälle selkeästi ja tue nuorta siirtymätilanteessa.

Suomen etsivät nuorisotyöntekijät löydät entit.fi-sivustolta.