Tulokset haulla ➡️acc6.top⬅️ YouTube pembelian pasar akun

Työpajatoiminta vahvistaa valmennuksen ja merkityksellisen tekemisen kautta nuorten ja aikuisten elämänhallintaa ja työelämävalmiuksia. Työpaja on valmennusyhteisö, jonka tavoitteena on tukea hyvinvointia, tunnistaa osaamista ja valmentaa kohti koulutusta ja työtä. Valmennus työpajalla on tavoitteellista, valmentautujan yksilöllisten tarpeiden mukaista tukemista sekä taitojen ja osaamisen kehittämistä.

Työpajatoiminta on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea löytääkseen oman polkunsa. Nuorten työpajatoiminta on suunnattu alle 29-vuotiaille.

Työpajalla voi vahvistaa omaa arjenhallintaansa ja toimintakykyään sekä saada tukea jatkopolun löytämiseen. Työpajalla voi myös kokeilla uutta ammattialaa, kasvattaa ammatillista osaamista ja vahvistaa työelämä- ja työyhteisötaitojaan. Työpaja voi toimia vaihtoehtoisena oppimisympäristönä tutkinnon tai tutkinnonosan suorittamisessa. Työpajan yhteisö tarjoaa osallisuuden kokemuksia sekä vahvistaa valmentautujien sosiaalisia taitoja ja kykyä toimia ryhmässä.

Valmennus työpajalla

Valmennus työpajalla tähtää tulevaisuuteen ja on aina tavoitteellista. Se on kokonaisvaltaista tukea valmentautujan tarpeiden mukaan. Valmennuksella tuetaan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta. Valmennuksen tavoitteet luodaan yhdessä valmentautujan kanssa työpajajakson alussa ja niitä päivitetään valmennuksen aikana.

Työvalmennus työpajalla perustuu tekemällä oppimiseen. Työvalmennus tarjoaa valmentautujalle käytännönläheisen tavan oppia ammattitaitoa mielekkäiden työtehtävien avulla. Työpajan työtoimintaympäristöissä voi oppia uutta ja tunnistaa jo olemassa olevaa osaamista. Työpaja tarjoaa mahdollisuuden onnistumisen kokemuksiin – jos onnistuin täällä, voin onnistua muuallakin!

Yksilövalmennus tarkastelee valmentautujan elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti, tukee arjenhallintaa sekä auttaa selkiyttämään kunkin valmentautujan omia tulevaisuuden toiveita. Yksilövalmentaja pohtii yhdessä valmentautujan kanssa, mitä ovat hyvän valmennusjakson sisällöt sekä millaisia tavoitteita niihin voidaan hänelle asettaa. Yksilövalmentajan luokse voi mennä kaikissa tilanteissa, joissa valmentautuja tarvitsee keskustelua, neuvoja tai tukea.

Valmennus työpajalla perustuu aina valmentautujan tarpeisiin.

Miten työpajalle pääsee?

Työpajalle voi ottaa yhteyttä suoraan tai sinne voi päästä esimerkiksi Ohjaamon, TE-toimiston, sosiaalitoimiston tai oppilaitoksen ohjaamana. Työpajatoimintaa löytyy noin 90 prosentissa Suomen kunnista pääosin kunnan, järjestöjen tai säätiöiden järjestämänä. Valmentautujat ovat työpajalla yleensä toimintaan ohjanneen tahon toimenpiteessä, joista yleisimmät ovat kuntouttava työtoiminta, työkokeilu, palkkatukityö ja sosiaalinen kuntoutus. Tämän lisäksi valmentautuja voi olla työpajajaksolla työpajasopimuksella, joka tehdään valmentautujan ja työpajan välille.

Voit etsiä oman alueesi työpajoja Inton jäsenlistauksesta.

Materiaalia työpajatoiminnasta

• Työpajatoiminnan käsikirja (2023)
• Infograafit työpajatoiminnasta
• Animaatiovideot työpajatoiminnasta (YouTube)
• Videoita etsivästä nuorisotyöstä ja työpajatoiminnasta (YouTube)
• Muita julkaisuja työpajatoiminnasta

Nuorten tarinat eri puolilta Suomea kertovat tilanteista, joita nuoret ovat yhdessä etsivän nuorisotyöntekijän kanssa ratkoneet ja kohdanneet. Tarinat ovat otteita elävästä elämästä, mutta nimet on muutettu nuoria kunnioittaaksemme. Kuvat ovat kuvituskuvia.

Olisiko sinulla kysyttävää etsivältä nuorisotyöntekijältä? Voisiko etsivä nuorisotyö olla avuksi omassa tilanteessasi?

Ota rohkeasti yhteyttä!

Lue nuorten ja etsivien nuorisotyöntekijöiden kirjoittamia tarinoita!

Työpajatoiminnan laatukriteerit auttavat ja tukevat työpajatoimijoita ympäri Suomea kehittämään ja kehittymään työssään. Tavoitteena on valtakunnallisesti entistä laadukkaammat ja vaikuttavammat työpajapalvelut. Työpajatoiminnan laatukriteereitä kehitettiin yhteistyössä kentän toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Oma laatutyö on mahdollista käynnistää heti

Työpajatoiminnan laatukriteeristö on työpajojen käytössä ja oma laatutyö on mahdollista käynnistää heti. Työpajatoiminnan laatukriteerit esitellään kuuden otsikon alla, jotka johdattelevat tarkempien kysymysten kera pohtimaan oman työpajan toimintaa.

Kriteerien taustalla on käytetty Euroopan laatupalkintomallia ja Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimallia otsikkotasolla. Tavoitteena on tunnistaa laaja-alainen ja monipuolinen laatukriteeristö työpajoille. Kriteeristö vaatii luonnollisesti aina organisaatiokohtaista tulkintaa. Sen käyttöä tuetaan Inton toimesta laatutyön toimintamallilla ja koulutusaineistoilla. Käsitteiden ja laatukriteerien tavoitteena on tarjota yhteistä käsitteellistä keskustelupohjaa ja oman toiminnan kehittämisen peruspalikoita työpajakentälle alati muuttuvassa toimintaympäristössä.

Laatutyön toimintamalli

Työpajatoiminnan laatumerkki todentaa työpajan laadukkaan ja vaikuttavan työn. Into toimii työpajojen tukena laatutyössä ja tarjoaa laatutyön toimintamalliksi vertaisauditointia. Laatumerkki on tunnustus laadukkaasta ja vaikuttavasta työpajatoiminnasta. Nosta hyvä työnne esille ja hae työpajallenne laatumerkkiä!

Työpajatoiminnan laatukriteerit ja käsitteet on avattu koulutustallenteena, joka kannattaa katsoa ennen laatutyön aloittamista.

Työpajatoiminnan käsitteet

Osana laatukriteerityötä kirkastettiin myös työpajatoiminnan käsitteitä. Käsitteet jaettiin kolmeen kokonaisuuteen: ydinkäsitteet, avainkäsitteet ja muut toimintaan liittyvät käsitteet. Päivitetyt kuvaukset käsitteisiin tukevat työpajatoimijoita myös omassa viestinnässään.

Käsitteistä käydyn keskustelun yhteydessä keskusteltiin myös työpaja-käsitteen uudistamistarpeesta. Tätä prosessia on kuvattu julkaisussa ja keskustelussa tunnistettuja riskejä käsitteen vaihtamisesta on kirjattu lyhyesti auki. Tulevaisuuden keskusteluun jää pohdinta työpaja-käsitteen vaihtamisesta tai säilyttämisestä.

Lisätietoja laatukriteeristöstä:

Sovari perustuu työpajojen nuorille ja aikuisille valmentautujille suunnattuun nettikyselyyn.

Voit ilmoittautua mukaan ja ottaa Sovarin käyttöösi milloin tahansa.

Lähetämme sinulle sähköpostitse ohjeet Sovarin käyttöön sekä linkit nettikyselyihin.
Työpajoille ja etsivälle nuorisotyölle on omat kyselynsä. Kysely on käytössä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Sovari-kyselykausi kestää aina kalenterivuoden ajan.

Sovari-kysely toteutetaan kunkin valmentautujan kohdalla työpajajakson päätteeksi

• Työpajat ja etsivän nuorisotyön toimijat saavat omat Sovari-tuloksensa vuosittain.
• Into tuottaa tulosyhteenvedot organisaatiokohtaisesti ja työpajayksiköittäin.
• Tulosyhteenvedon saaminen edellyttää vähintään 7 vastaajaa vuoden aikana.
• Sovari-vuositulokset toimitetaan työpajoille helmi-maaliskuun aikana. Väliraportit lähetetään kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa.

Milloin?

• Työpajatoiminnassa Sovari-kysely toteutetaan jokaiselle valmentautujalle työpajajakson lopussa.
• Jos työpajajakso jatkuu seuraavalle vuodelle, voidaan kysely toteuttaa jo edellisen vuoden lopussa.
• Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista.
• Ota Sovari-kysely osaksi työpajan valmennusta arviointikeskustelun yhteyteen. Keskustelu palauttaa valmentautujan mieleen kulunutta jaksoa työpajalla, mistä lähdettiin liikkeelle ja mitkä asiat ovat muuttuneet työpajalla olon aikana.

Missä?

• Järjestä vastaamiseen rauhallinen hetki työpajalla tietokoneen äärellä.
• Vastaamiseen on hyvä varata aikaa 20–30 minuuttia, vaikka yleensä vastaaminen kestää vain 5 minuuttia.
• Tarvittaessa valmentautuja voi vastata kyselyyn myös etäyhteyksillä, jos hän ei voi tulla työpajalle tai hänen työpajajaksonsa on jo päättynyt. Jaa valmentautujalle silloin linkki Sovari-kyselyyn henkilökohtaisella viestillä ja ohjaa häntä vastaamaan kyselyyn.

Miten?

• On tärkeää ohjata valmentautujaa vastaamisen alkuun ensimmäisen sivun kysymyksissä.
• Ensimmäisen sivun jälkeen valmentautuja jatkaa vastaamista itsenäisesti.
• Kysymyksessä 7. valitaan vastattavaksi joko koko kysely tai lyhyempi kysely.
• Lähtökohtaisesti valitaan vastattavaksi koko kysely, ellei työpajalla ole yhteisesti sovittu toisin.
• Lyhyempi kysely ei sisällä työpajatoiminnan toteutusta koskevia arviointikysymyksiä.
  Se voidaan valita silloin, jos työpaja kerää palautetta työpajatoiminnasta muulla tavoin.
• Muistuta valmentautujaa vastaamisen lopuksi klikkaamaan Lähetä-ruutua, jotta vastaukset tallentuvat.

Mitä Sovari sisältää?

Työpajojen Sovari-kysely sisältää kysymyksiä seuraavista teemoista:

1. Asiakkuus työpajalla: valmennusjakson kesto, käyntitiheys työpajalla ja missä palvelussa valmentautuja on työpajalla
2. Työpajatoiminnan arviointi: Millaisia kokemuksia valmentautujalla on työpajatoiminnasta?
3. Sosiaalisen vahvistumisen arviointi: Millaisia muutoksia valmentautuja on kokenut elämäntaidoissaan työpajajakson aikana?
4. Taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus ja kyselypalaute.

Valmentautuja arvioi työpajatoimintaa seuraavista näkökulmista:

• Tehtävät ja valmentautujan osallisuus työpajatoiminnassa
• Yhteisöllisyys työpajalla
• Työ- ja yksilövalmennus työpajalla

Valmentautuja arvioi sosiaalista vahvistumista eli elämäntaitojen muutosta seuraavilla osa-alueilla:

1. itsetuntemus
2. sosiaaliset taidot
3. arjen hallinta
4. opiskelu- ja työelämävalmiudet
5. elämänhallinta ja tavoitteellisuus

Mitä valmentautujalle on hyvä kertoa Sovari-kyselystä?

1. Sovarin kautta valmentautuja voi vaikuttaa palveluiden kehittämiseen.
   Kyselyn avulla hän voi myös jäsentää elämäntilanteessaan tapahtuneita muutoksia.
   Useimmat vastaajat ovat kokeneet vastaamisen helpoksi ja melko mukavaksi.
   
2. Kerro, että teille on tärkeää kuulla valmentautujan näkemyksiä, mikä työpajatoiminnassa on ollut hyvää tai huonoa ja onko se auttanut häntä eteenpäin. Toivotte myös ehdotuksia, miten työpajatoimintaa voitaisiin kehittää. Kaikenlainen palaute on tärkeää.
   
3. Kyselyyn vastataan nimettömästi. Yksittäisen nuoren tai aikuisen antamat vastaukset eivät tule työpajan tietoon, vaan saatte siitä ryhmäkohtaisen koosteen. Ulkopuolinen asiantuntija käsittelee kyselyn vastaukset ja laatii yhteenvedot tuloksista.
   
4. Työpajan työntekijät saavat käyttöönsä sanalliset avovastaukset kirjoitetussa muodossa.
   Voitte käyttää sanallisia vastauksia työpajan markkinoinnissa.
   
5. Kyselyyn on hyvä vastata rauhassa ja varata siihen aikaa ainakin varttitunti. Useimmat valmentautujat vastaavat siihen 5–10 minuutissa. Etenkin elämäntaidoissa tapahtuneita muutoksia on hyvä pohdiskella rauhassa (Sovari-kyselyn sivulla 3).

Miten voit hyödyntää Sovari-tuloksia työpajatoiminnassa?

• Hyödynnä Sovarin tuottamaa tietoa viestinnässä ja vaikuttamistyössä. Sovari kuvaa työpajatoiminnan yhteiskunnallista ja inhimillistä merkitystä. Sovari-tulokset kertovat työpajatoiminnan vaikuttavuudesta sekä siitä, miksi toimintaan kannattaa panostaa ja miksi siitä ei pidä leikata.
• Sovari-verkkokoulutuksesta (Youtube) saat vinkkejä siihen, miten voit hyödyntää Sovaria työssäsi ja oman toimintanne kehittämisessä.
• Vaikutukset esiin! Muokattavien infograafien avulla voit esittää Sovari-tuloksianne ja Party-tilastojanne. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille. Nosta tulokset esille somessa ja viesti niistä päättäjille ja toiminnan rahoittajille.

SuomiAreenan lavalla: Lannistaminen ei ole elämän pakollinen piirre

Into oli jälleen mukana SuomiAreenan lavakeskusteluissa Porissa. Perjantaina 27. kesäkuuta intolaiset nousivat Eetunaukion lavalle pohtimaan sitä, miksi nuoret niin usein kokevat elämän lannistavana. Kanssamme lavalle nousivat Nuorkauppakamari ja Perustuloverkosto.

Miksi niin moni nuori kokee, ettei mikään riitä? Nuoret eivät ole vain opiskelijoita, työnhakijoita tai työntekijöitä – he ovat kokonaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ja ymmärrystä kaikilla elämän osa-alueilla. Keskustelussa pureudutiin siihen, miksi nyky-Suomessa nuoren elämä lannistaa ja miten tämä voidaan muuttaa. Käsittelimme työelämän lisäksi myös yhteiskunnan sudenkuoppia: miksi tuki ei tavoita ajoissa, ja miksi matalalla kynnyksellä puhuminen ei tarkoita matalaa kynnystä palveluihin? Keskustelu eteni väittämien kautta ja toi esiin, miten nuoret itse kokevat arjen haasteet – ja miten yhteiskunta voisi toimia kannustavasti, ei kahlitsevasti.

Muutamia suositteluita keskusteluista, joita kannattaa katsoa:

• Puoli miljoonaa suomalaista on ulosotossa: miksi ja mitä tehdä
• Häätöjen ennaltaehkäisy yhteistyönä
• Riippuvuudet ja huoltovarmuus: hallitaanko himoja vai kaatuuko kansakunta?
• Suomi 2040: ”Mitä välii” – vai kaikki on mahdollista nuorille?
• Suomi on maailman onnellisin maa, mutta kenen kustannuksella?
• Pärjäämiseen sairastunut Suomi
• Suomi, jonka haluamme 2050 – etenemmekö kohti kestävää hyvinvointia?

Samaan aikaan SuomiAreena-viikon kanssa järjestimme Nuoret ja työelämä -brunssin Porin yliopistokeskuksella. Brunssi toteutettiin yhteistyössä Lahden Diakonialaitoksen sekä NUOLI – nuori mieli työyhteisössä -hankkeen kanssa.

Etsimme yhdessä vastauksia kysymyksiin Miksi nykyinen työelämä ei kelpaa nykynuorille? Vai olisiko se ongelma sittenkin työelämässä? Samalla jaoimme ajatuksia nuoruudesta elämänvaiheena, työelämän murroksesta sekä keinoista tukea nuoria aikuisia heidän ensimmäisinä vuosinaan työntekijöinä.

Parin tunnin aikana kuulimme ammattilaisten näkemyksiä ja kokemusasiantuntijoiden ajatuksia nuorista, työstä ja työyhteisön merkityksestä. Brunssi ei ollut osa virallista SuomiAreenan ohjelmaa.

Torstaina kutsuimme kaikki Porissa olevat kunta- ja aluepäättäjät sekä kansanedustajat tutustumaan Porin nuorten työpajaan ja etsivään nuorisotyöhön upeaan Veturitalli-ympäristöön. Tervetulleita olivat myös virkahenkilöt, jotka toimivat eri tasoilla monialaisen yhteistyön tai syrjäytymisen ehkäisyn parissa.

Veturitalleilla järjestettiin akvaariokeskustelu, jonka aiheet nousivat nuorten kokemuksista sekä monialaisen työn merkityksestä heidän elämässään. Osallistujat pääsivät keskustelemaan nuorten kanssa brunssin ja kahvin äärellä. Tapahtuma ei ollut virallista SuomiAreenan ohjelmaa.

Katso Porin nuorten työpajan nuorten videot, joissa käsitellään työpajan merkitystä nuorten elämässä. Raa’an rehelliset videot koskettavat takuuvarmasti jokaista katsojaansa.