Tulokset haulla ➔ acc6.top ein mitgliedschaftskonto Lovoo erwerben

Tervetuloa työpajan valmennustyöhön!

Työpajojen ammattilaisten joukko on suuri. Se koostuu yli 1600 valmentajasta ympäri Suomen Vaasasta Joensuuhun & Inarista Helsinkiin. Työpajatoiminnan valtakunnallisena kattojärjestönä toimii Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Työpajojen valmentajat kohtaavat jokaisen valmentautujan yksilöllisesti hänen lähtökohtansa huomioiden. Työpajajaksosta tehdään sopimus ja jaksolle kirjoitetaan valmennussuunnitelma, joka parhaiten tukee valmentautujan etenemistä kohti omia tulevaisuudentoiveita.

Yhdessä työskentely kohti tavoitteita!

Työpajan valmennuksessa annetaan jokaiselle mahdollisuus aloittaa omalta tasoltaan. Jakson aikana tavoitteena on, että syntyy onnistumisia jokaisella niin ihmisenä kasvamisessa kuin työyhteisöön liittymisessä. Työpajalla valmentautuja oppii uutta sekä omista ammatillista taidoistaan että työelämässä toimimisesta. Valmennustyö on päivittäistä tukea, joka tähtää valmentautujan hyvinvointiin ja työpajalta etenemiseen kohti opiskelu- tai työelämää.

Verkostossa toimiminen

Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö paikkakunnan muiden toimijoiden kanssa on työpajatyössä ensiarvoisen tärkeää. Verkostosta voi saada tukea valmennusjakson aikana esille tuleviin valmentautujan asioihin kuten asumiseen, toimeentuloon tai jatkopolkuun joko opintojen tai työpaikan muodossa. Verkostolle voi kertoa työpajan merkityksestä valmentautujien elämässä sekä tuoda paikkakunnan päättäjille tietoa työllisyysasioiden hoitamisen tueksi.

Hyvinvoiva ammattilainen

Uutena työntekijänä näkee työpajan toimintatavat kirkkaasti, jolloin kannattaa tuoda omaa osaamista reippaasti esille. Näin työpajatoiminta uudistuu ja valmentautujat saavat entistä parempaa valmennusta uusien toimintamallien tai -menetelmien käyttämisen kautta. Työpajan työyhteisö on tärkeä voimavara sekä valmentautujalle että valmentajalle. Yhdessä teemme parempaa maailmaa!

Tarkenna omat vastuualueet työssäsi ja perehdy lisää:

• Työnkuvan läpikäyminen esihenkilön kanssa (esim. perustehtävä, työajanseuranta, turvallisuus, työhyvinvointi…)
• Ilmoittaudu Inton Työpajatoiminnan ABC verkkokurssille
• Tietosuoja-asiat asiakastyössä: rekisteriselosteet, henkilötieto-ohjeet EU:n tietosuoja-asetus – usein kysyttyjä kysymyksiä | Tietosuojavaltuutetun toimisto
• ParTY asiakastietojärjestelmä ja sen säännöllinen käyttö
• Sovari-palautteen kerääminen ja hyödyntäminen
• Työpajatoiminnan verkostoihin tutustuminen
• Somekanavat ja toimintasuunnitelma

”Etsivä nuorisotyö oli minulle täysin abstrakti ja outo sana vielä muutama vuosi sitten. En osannut sitä tyhjentävästi selittää, mutta nyt uskon, että sen pystyn tekemään. Tai ainakin hahmotan asian paremmin. Etsivä nuorisotyö, omalta osaltaan, pelasti minut ja minun tulevaisuuteni.

Etsivän nuorisotyön kanssa olin tekemisessä ensimmäisen kerran ammattikoulu aikoina. Työharjoittelu jakso oli alkamassa ja opiskelusta ei suoraan sanoen tullut yhtään mitään. Poissaoloja kertyi ja kursseja meni rästiin. Tunsin erottamisen olevan lähellä. Poissaolotunteja kertyi varmasti lähemmäs 500 koko opintojen aikana. Pelkäsin joka päivä, että oppilaitoksesta tulee puhelinsoitto tai kirje joka kertoo, että opintoni ovat päättyneet. Niin oli käynyt parille luokkakaverilleni. Tapasin etsivän ensimmäistä kertaa paikallisessa kirjastossa. Puhelimessa sovimme, että tunnistan hänet lilan värisestä laukusta. En ollut tavannut häntä kertaakaan ennen tätä. Tuntomerkin valinta oli kuitenkin sopiva. Sitä oli hankala missata. 

Olin keskeyttänyt armeijan siviilipuolen hankaluuksien vuoksi. Opintojen keskeyttäminen armeijan ajaksi ei auttanut. Stressasin yhä kouluasioista. Lisäksi pari kuukautta ennen palvelukseen astumista rakas isoäitini kuoli. Luulin päässeeni yli asiasta, mutta se oli harhaluulo. Haavat eivät ehtineet arpeutua tarpeeksi nopeasti. Palasin opintojen pariin armeijan keskeyttäneenä ja tein sen nuorten työpajalla. Etsivä, joka oli ollut tekemisissä kanssani jo aiemmin, huomasi varsin nopeasti minun olevan aneeminen ja haluton. Poissaoloja ja myöhästymisiä kertyi myös pajalla. Etsivän aloitteellisuuden kautta suostuin menemään lääkäriin, joka totesikin minun olevan keskivaikeasti masentunut. Sain lähetteen ja pääsin puhumaan psykiatrin kanssa asioita läpi. Se helpottikin jonkin verran. Sain henkistä rauhaa niistä käynneistä. Olo oli edes hieman helpompi. Lopulta, työn ja tuskan takana olleen vääntämisen jälkeen, sain loppunäytön valmiiksi ja kävelin oppilaitoksesta ulos tutkintopaperit taskussa. En ollut riemusta soikeana. Olin vain helpottunut. Henkisesti raskas ajanjakso oli ohi.

On vaikea sanoa, että mitä minulle oli ilman etsivää nuorisotyötä käynyt. Ammattia en olisi saanut, siitä menen takuuseen. Ken tietää, mitä olisin epätoivon ja harmauden täyttämässä maailmassa itselleni tehnyt. Vaikka en ammatin myötä olekaan alan töihin päässyt niin tutkinto on turvannut selustani sosiaaliturvan muodossa. Olen myös löytänyt alan, jota haluan opiskella ja jolle haluan täysmittaisesti omistautua. Työ, josta nautin. Jotain, jonka tiedän itse osaavani.  Elämä ei vieläkään ole paraatimarssia, mutta tunnen, että menen kohti valoa ja hyvää tulevaisuutta. Se riittää minulle. Kiitos, etsivä nuorisotyö. Ja erityisesti lilassa laukussa kulkevalle etsivälle.

Hullu maailma on täynnä myös jos ei onnellisia, niin ihan hyviä loppuja.”

Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa nuorisotyön, sosiaalialan, koulutus- ja työllisyyspalveluiden sekä avointen työmarkkinoiden välimaastoon, eli niin sanotuille välityömarkkinoille. Työpajatoiminnassa tarjotaan ja tuotetaan muiden sektorien aktiivisesti hyödyntämiä palveluja, ja muut tahot ohjaavatkin halki Suomen nuoria ja aikuisia hyötymään työpajojen valmennusyhteisöistä.

Toiminta edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa ja hyödyntämistä valmentautujien edun mukaisesti. Työpajoilla on kattavat yhteydet alueensa nuorisotyöhön, ammatillisiin oppilaitoksiin, Ohjaamoihin, työllisyyspalveluihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden kanssa työpajat toimivat yhteisissä verkostoissa alueen nuorten ja aikuisten hyväksi.

Ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville

Yleensä valmentautujat tulevat valmennukseen työpajoille jonkun ohjaavan tahon kautta, joista merkittävimpiä viime vuosina ovat olleet työhallinto, sosiaalitoimi ja oppilaitokset. Valmennusjakso on tarkoitettu siirtymävaiheeksi, jonka aikana tuetaan nivelvaiheen ylittämistä, tutustutaan omiin vahvuuksiin ja vahvistetaan arjen mielekkyyttä, etsitään ammatillista suuntaa ja/tai löydetään valmentautujan tarpeita parhaiten vastaavat muut palvelut.

Tutustu työpajavalmennuksen prosessiin

Valmennus työpajoilla koostuu yleensä työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksesta sekä mahdollisesti myös työhönvalmennuksesta. Työvalmennus kehittää työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä opiskelu- ja työelämätaitoja. Yksilövalmennuksella tuetaan itsetuntemuksen, toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen ohella työpajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun työntekoon, räätälöityyn koulutuspolkuun sekä usein esimerkiksi tutkinnon loppuun suorittamiseen yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Valmennus pohjautuu aina valmentautujan, työpajan ja muiden asiaankuuluvien tahojen (sopimustyypistä riippuen esimerkiksi kunnan, hyvinvointialueen, TE-toimiston / työllisyyspalvelujen tai Kelan edustajan) tekemään sopimukseen, jossa määritellään työpajajakson kesto (1-24 kk sopimustyypistä riippuen) ja sen keskeiset sisällöt. Valmentautujalle tehdään myös kirjallinen valmennussuunnitelma. Siinä valmennukselle asetetaan henkilökohtaisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioidaan jakson aikana ja sen loppuessa.

Valmentautujia autetaan työllistymisessä tai muunlaisten työpajajaksoa seuraavien jatkopolkujen löytämisessä ja niille kiinnittymisessä. Valmennuksen päättyessä valmentautujalla on suunnitelma ja suunta tulevaisuudelleen.

Millaisissa tilanteissa henkilöä on hyvä ohjata työpajatoiminnan pariin?

• Kun henkilöllä on haasteita arjenhallinnan, sosiaalisten tilanteiden tai yleisesti työ- ja toimintakyvyn kanssa, ja hän toivoo tilanteeseensa muutosta. Työpajatoiminta vahvistaa yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen avulla päivärytmiä, merkityksellisyyden tunnetta ja hyvinvointia. Työpajat auttavat valmentautujaa arvioimaan elämäntilannettaan, jaksamistaan ja mahdollista palvelutarvettaan. Yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa työpajan valmentajat voivat myös ohjata valmentautujaa tarvittaessa muiden hyödyllisten palvelujen pariin, kooten monialaisen tukiverkoston hänen tuekseen.

• Kun henkilöllä ei ole selkeitä tulevaisuudensuunnitelmia tai ajatusta itselleen soveltuvasta koulutus- ja työpolusta, tai hän haluaa kokeilla jonkin alan tehtäviä turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. Työpajat tarjoavat tilaisuuden taitojen kehittymiseen, vahvistavat opiskelu- ja työllistymisedellytyksiä sekä edistävät koulutukseen ja työelämään sijoittumista. Monelta työpajalta voi siirtyä sujuvasti esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi tai jatkaa alalla työskentelemistä työpajan kanssa yhteistyötä tekevässä yrityksessä.

• Kun opiskelijan havaitaan tarvitsevan erityistä ja kokonaisvaltaista tukea – kun hänellä on haasteita esimerkiksi opiskelutahdin, itseohjautuvuuden tai sosiaalisten tilanteiden kanssa. Työpaja palvelee oppimisympäristönä etenkin niitä nuoria ja aikuisia valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä tavanomaiseen oppilaitosympäristöön ja isoihin opiskelijaryhmiin. Opinnollistaminen mahdollistaa monella työpajalla yksilöllisen oppimisen lisäksi myös kertyneen osaamisen tunnistamisen, ammatillisten tutkintojen osien suorittamisen ja osaamisen osoittamisen näytöin.

• Kun henkilö tarvitsee yksilöllistä tukea työllistymiseen ja haluaa opetella jossain työtehtävässä toimimista ohjatusti hänen valmiuksiinsa soveltuvaan tahtiin. Työhönvalmennuksessa vahvistetaan työelämävalmiuksia ja tuetaan työnhaussa sekä työpaikalla työtehtävien räätälöinnissä, suunnittelussa ja perehdytyksessä. Yksilövalmennuksen keinoin valmentautujaa autetaan kiinnittymään uuteen työympäristöön ja -yhteisöön. Työhönvalmentaja voi myös ohjata valmentautujaa, kun työhön liittyy koulutusta.

• Kun henkilö on hiljattain saapunut maahan ja etsii nyt suuntaansa Suomessa. Työpajatoimijoiden kokonaisvaltainen pedagoginen osaaminen mahdollistaa opiskelutaitojen, elämänhallinnan ja itseluottamuksen kehittymisen erilaisten alavaihtoehtojen kokeilemisen parissa ja askel kerrallaan myös niille, joille suomalainen yhteiskunta on vielä uusi ja osin tuntematon toimintaympäristö.

Työpajatoiminta ja muut palvelut

Työpajatoiminnan arki rakentuu monialaisesta yhteistyöstä niin työllisyys-, koulutus- , sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin nuorisotyön ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden sekä yritysten kanssa. Työpajat tarjoavat niille luotettavaa, pitkäjänteistä kumppanuutta. Valmennusyhteisöt tuovat erityisiä sosiaalisen vahvistumisen paikkoja osaamiseensa ja voimavaroihinsa tutustuvien nuorten ja aikuisten työttömien, kuntoutujien sekä opiskelijoiden hyödyksi.

Työllisyydenhoidon kumppanina

Työllisyydenhoidon palvelujen kumppanina työpajat tarjoavat laajalti työllistymiseen tähtääviä palveluja: esimerkiksi työkokeiluja, palkkatuettua työtä, työhönvalmennusta ja maahanmuuttajien kotouttamiseen tähtäävää työtä. Monet työpajat toimivat myös suoraan työllisyyden kuntakokeilun puitteissa tai tarjoavat palvelujaan kuntakokeiluorganisaatioille. Työpajan valmentaja tukee työnhakua ja auttaa valmentautujaa hänelle soveltuvalle koulutus- ja/tai työpolulle joustavasti ja valmentautujalähtöisesti.

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina

Koulutusten järjestäjien ja oppilaitosten kumppanina työpajat tarjoavat vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä, vahvaa pedagogista osaamista ja resursseja ohjaukseen liittyen. Monet työpajat toimivat ammatillisen osaamisen näyttöympäristönä: oppimisympäristönsä tunnistaneissa työpajoissa järjestetään tutkinnonosien osaamista todistavia näyttöjä ja myönnetään osaamistodistuksia (ks. Opinnollistaminen). Lisäksi työpajoilla toteutetaan laajalti jo nyt valmentavien koulutusten (esim. VALMA) sisältöjä läheisesti vastaavaa, opiskelutaitoja kehittävää toimintaa. Uuden oppivelvollisuuslain ja syksyllä 2022 alkavien TUVA-koulutusten myötä yhteistyölle koulutusten järjestäjien kanssa on entistäkin paremmat lähtökohdat.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kumppanina työpajatoiminta toteuttaa ammatillista ja sosiaalista kuntoutusta, kuntoutusselvityksiä ja työ- ja toimintakyvyn arviointeja sekä kuntouttavaa työtoimintaa (näiden palveluiden tarjoamiseen työpaja ei kuitenkaan voi hyödyntää aluehallintoviraston nuorten työpajatoimintaan myöntämää valtionavustusta). Yksilö- ja ryhmävalmennukseen perustuva kuntoutus on vaikuttava väylä hyvinvoinnin kohentamiseen, mielekkään arjen rakentamiseen ja valmiuksien kehittämiseen. Työpajaympäristössä toteutetun kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioinnin ja siihen perustuvien suunnitelmien avulla rakennetaan kestäviä jatkopolkuja

Nuorisopalvelujen kumppanina

Nuorisopalvelujen ammattilaisina ja kumppaneina työpajat toteuttavat aluehallintovirastojen rahoittamaa nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Starttivalmennus, työpajojen matalimman kynnyksen palvelu, vastaa arjenhallintaan sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyviin tuen tarpeisiin. Yhteistyö nuorisotoimen muiden palvelujen kanssa on yleensä hyvin tiivistä. Työpajat tekevät myös yhteistyötä nuorten parissa toimivien järjestöjen ja hankkeiden kanssa.

Yritysten kumppanina

Työpajat tekevät yritysyhteistyötä esimerkiksi työhönvalmennuksen ja rekrytointiyhteistyön muodossa. Tiettyyn alaan perehtyneet valmentautujat voivat jatkaa esimerkiksi työkokeilusta tai palkkatuetusta työstä työsuhteeseen yhteistyöyritykseen työpajaympäristöä vastaavien tehtävien pariin. Monilta työpajoilta voi myös tilata työsuorituksia ja erilaisia palveluja.

”Moi.

En oikeen tiiä mitä mun pitäis kirjottaa. Mä oon melkein 25 vee. Mä jäin työttömäks syyskuun lopussa. En oo saanu sen jälkeen töitä. Mä en oikeastaan tiiä mitä mä tekisin. Mä en jaksa oikeastaan tehdä yhtään mitään. Haluaisin töihin, mut en jaksa/osaa hakea. Mun päivät menee siinä, että nukun, makaan sängyssä ja luen, syön ehkä jotain, luen ja meen nukkumaan. Ainoo vaihtelu on ku meen äitin luo, siellä on sentään seuraa, mut en haluu häiritä äitii liikaa.

Mä tiiän että mä tarviin kai apua, mutten tiiä mitä.”